82. Ylpeys
Tästä käsitteestä on tullut eräs nykyajan ylpeydenaiheista. Kaikesta saa ja pitää olla ylpeä. Toisaalta jotain muuta ylpeää ihmistä kummeksutaan jos ei paheksutakin. Varsinkin pride-kulkueet ovat asinomaisten ylpeydenaiheena. On siis mielenkiintoista tulla ylpeäksi selvitellessään ylpeyden sisältöä ja merkitystä.
Ylpeys ja individualismi ovat läheisiä käsitteitä. Onhan kyseessä ajatus, että minä olen paras, siis ainakin parempi kuin tuo toinen, eli voin olla ylpeä itsestäni. Helposti toinen koetaan uhaksi omalle itselleni, siis ylpeydelleni, jolloin minun pitää vielä tehostaa omaa erinomaisuuttani vähättelemällä toisia. Paradoksaalisesti tämä johtaa siihen, että alankin epäillä, olenko sittenkään paras, mutta rauhoittaakseni omaa egoani, totean että en ole ainakaan niin huono kuin tuo toinen. Kummasti tulee mieleen Jeesuksen vertaus kahdesta temppelissä käyneistä miehestä: hengellisyyden asiantuntijasta ja epämääräisestä talousrikollisesta.
Miksi ylpeyttä kuitenkin pidetään arveluttavana, vaikka jokainen haluaakin olla ylpeä jostakin? Onhan selvää, että kun saavuttaa jotakin, se tuntuu hyvältä (jos ei itse, niin ainakin kun Suomi voittaa jääkiekon maailmanmestaruuden tai pääsee jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailuun). Mutta jos Ruotsi voittaakin, heidän ylpeytensä tuntuu naurettavalta. Olisiko sittenkin kyse muustakin kuin itse saavutuksesta, kuten hyvin tehdyn työn tuottamasta ilosta?
Kun Jumala loi maailman, kaikki oli hyvää. Jokainen tiesi paikkansa ja arvonsa, ja oli tyytyväinen siihen: kasvit kasvoivat niinkuin piti, eläimet toimivat vaistojensa mukaan, enkelit hoitivat omat tehtävänsä ja ihminen viljeli ja varjeli maata. Kuitenkin yksi enkeli halusi muuta, halusi jumalaksi Jumalan paikalle. Tämä on ylpeyden perimmäinen sisältö.
Sama koitui ihmisenkin kohtaloksi. Hänkin halusi, niin kuin Jumala, tietää sekä hyvän että pahan. Se on kuitenkin mahdotonta, mutta johti siihen että hän ei tyytynyt oloonsa (mikä oli paratiisi) ja saikin muuta (mikä olikin helvetti, eli ero Jumalasta). Jumala ei kuitenkaan jättänyt ihmistä kokonaan ylpeyteensä, vaan lupasi aikanaan pelastuksen.
Siitä lähtien ihminen on ylpeydessään tuhonnut itseään, kanssaihmisiään ja luontoa, koska hänelle ei kelpaa olla alamainen Jumalalle, eli tyytyä ottamaan vastaan Jumalalta tarpeensa, vaan on kehittänyt itselleen aina uusia ja uusia tarpeita, jotka sitovat hänet yhä pahemmin himojensa orjuuteen. Synnistä on tullut ylpeän ihmisen ylpeyden aihe. Hän ei halua keskinkertaista eli tyytyä tavalliseen elämään, vaan kaiken pitää olla uusinta ja kalleinta tai sitten mennään vastakkaiseen suuntaan, ylpeään asketismiin, jolla korotetaan itseä toisten yläpuolelle.
Jopa ne, jotka ovat suostuneet siihen, että Jumala on armossaan pelastanut heidät, voivat langeta ylpeyteen ja halveksia niitä, jotka eivät vielä ole pelastuneet (tai eivät edes halua tulla pelastetuiksi). Herra armahda meitä tästä!
by 
Kari, Kaikkivaltiaalla ei siis ollut muuta vaihtoehtoa kuin sukurutsa?
Jaahas.. täällä on teologinen tietämys saavuttanut aika korkean tason. Mitähän se Ykin hirmuisen tosi-Jumala mahtaisi tästä mietiskellä…
Jos sellainen olisi ja jostain kumman syystä seuraisi tätä, niin taatusti tällä olisi hauskaa…
”אָחוֹת ymmärretään normaalihepreassa sanaksi sisko eli naispuoliseksi.”
Se voidaan ymärtää myös sisaruksen fem. monikoksi. Ach on etymologisesti sisarus, joka voi olla mies tai nainen. Ja korostan että tulee ymmärtä heprean kielen kirjallisen ilmiasun ideogrammaattinen luonne, missä esim. kirjain Hee kuvaa usein ’aukkoa’ ja Jod siitintä. Siksi lisääntymistä ja siittämistä tarkoittavat sanat hepreassa alkavat juurikin Jod-kirjaimella ja siksi feminiinin pääte on Hee eli aukko,josta jääminä naisen alapään karvoista nykykieleenkin nousseet sanat Hius, Huora ja Haara (engl. pubic heir)-Kain oli ’keihään’ mies eli siittäjä ja Hebel oli paimen, joka kaitsi karitsoitaan eli synnyttämiään lapsia…
Jatkoa Kainille ja Hebelille:
Jehova-Kain, Aadamin miehinen osa, kaksinainen ihminen, erottauduttuaan Chavvasta sai aikaan ”Hebelin”, ensimmäisen luonnollisen naisen, ja vuodattaa tämän neitseellisen veren. Koskapa heprealaisessa alkutekstissä KaJn osoittautuu samaksi kuin Jehova Genesiksen 4. luvun 1. jakeen oikean tulkinnan mukaan. Eeva sanoo Kajnista: ”Olen saanut/mitannut miehen Jehovan”. Eeva kutsuu siis Kajnia Jahveksi eli Herraksi.
Tosi on Seppo. Niin kuin aina, niin tälläkin kertaa päädymme samaan loppupäätelmään: a priori.
Ei vastausta herroilta Kauppinen & Kukkanen kysymykseeni.
”Niin kuin aina, niin tälläkin kertaa päädymme samaan loppupäätelmään:…”
Minun viestini loppupäätelmä perustuu täysin hepreaa taitaneen fundamentalisti-uskovaisen Kaarlo Syvännön kirjaseen
’Raamatun käännösvirheistä’:
”1 Moos. 4:1: ”Minä olen saanut pojan Herran avulla.” (Väärä käännös)
K. Syväntö: ”Eeva uskoi Jumalan lupauksen tulevasta Messiaasta, ”vaimon siemenestä”, ja luuli, kun hän sai ensimmäisen lapsensa, että tämä on nyt se luvattu Messias, joka on polkeva rikki käärmeen pään. Eevan sanat alkutekstissä ovat niin hätkähdyttävät, että kääntäjät, jotka eivät ymmärtäneet, mitä Eeva tarkoitti, eivät ole uskaltaneet kääntää sanoja tarkasti. Eeva sanoi näin: ”Sain miehen JUMALAN.”
(siis Jehovan: Eeva: ’Kaniti ajsh et Jhvh’)
Syväntö on huomannut virheen, mutta ei välttämättä oikean käännöksen ideaa. ”Olen saanut miehen, ’Jod Hovan’ ” eli miehen ’Siitin Elävän’. Viittaa siis siihen, että sekä KaJn että Jehovah nimet sisältävät Jod kirjaimen. Ihminen alkaa lisääntyä Jod’n ja Hovan avulla ja kehittyvät enosh’ ksi. Tämä ilmenee jatkossa näin: ”Siihen aikaan alkoivat kutsua (itseään) nimellä Jod Hovah.”
Ei vastausta herroilta Kauppinen & Kukkanen kysymykseeni.”
Vastaus löytyy Raamatusta, jos ei halua uskoa sitä, mitä Raamatussa kerrotaan, niin silloin kaikki spekulaatiot ovat turhaa ajanhaaskausta. On niin paljon Raamatun selittäjiä, jos lähtee heidän kaikkien mukaan, niin on hukassa.
Kaikista tehokkain tapa on rukoilla ymmärrystä, silloin ymmärrys aukeaa, jos sen Jumala sallii, muuta mahdollisuutta ei ole.
Varsinkin silloin, jos keskustellaan henkilön kanssa, joka pitää Raamattua satukirjana, niin mitä se hyödyttää kumpaakaan osapuolta. Tällainen henkilö voisi kertoa, miten luonto on luonut ensimmäisen miehen ja naisen ja miten he sitten lisääntyivät ilman sukurutsausta.
En pidä Raamattua satukirjana. Sadut ovat tyyten toinen asia. Ja se on toinen keskustelu.
Kysymykseeni ei löydy vastausta Raamatusta. Kysyin sitä teiltä. Siis, oliko sukurutsa ok Jumalan suunnitelmassa ihmiskunnan luomiseksi? Eikö kaikkivaltiaalla ollut muuta vaihtoehtoa kuin veljen sisareensa sekaantuminen?
Toisaalta minun lienee turhaa vastata luomisuskovaiselle kysymykseen miten luonto on ensimmäiset ihmiset luonut. Nimittäin silloin tulee ottaa esille evoluutio. Ja senhän me tiedämme silkaksi saduksi.
Aamen, Yki, olet siis vihdoinkin päätynyt oikeaan lopputulokseen: evoluutio on ateistien satu, jolla tuudittaudutaan kauniiseen, vastuuttomaan uneen.
Kari, odotan vastaustasi edelleen. Amen.
Kari K. homoseksuaaleista: ”Toki saavat olla ylpeitä seksuaalisesta vammastaan, jos haluavat.”
Homoseksuaalisuus on poistettu Suomessa tautiluokituksesta jo ajat sitten enkä usko vammaisjärjestöjenkään ilahtuvan yo Kukkasen tökeröstä kielenkäytöstä.
Yki, olen vastannut sinulle tuohon kysymykseesi useamman kerran, mutta ateisti ei tietenkään voi hyväksyä muuta kuin ateistista vastausta.
Et ole vastannut. Lähinnä kierrellyt. Et ole vastannut siihen, että oliko Kaikkivaltiaalla ainoa vaihtoehto käyttää sukurutsaa ihmiskunnan luodessaan? Eli Jumala oli ensimmäinen sukurutsaaja. Ja sen jälkeen Hän sanoi, älkää tehkö niin kuin minä teen vaan kuten sanon.
Sain myös käsityksen, että sukurutsa oli ihan ok, kunnes alkoi se ”rappeutuminen” ja sitten se kiellettiin…
Yki, kerropa meille se oikea tapa aloittaa ihmisten lisääntyminen.
Sitäpaitsi sukurutsa on paitsi tekninen myös moraalinen termi, mistä moraali sinun mielestäsi on lähtöisin jos se ole Jumalalta?
Tokihan sinä olet moraalisempi kuin Jumala, kuten ateistit yleensä.
Eli siis lukitsemme vastauksen: sukurutsa oli ihan oikein, eikä kaikkivaltiaalla jumalalla ollut muutakaan vaihtoehtoa kuin panna sisar ja veli, hmm, asialle.
Oikein hyvä. Kiitos.
Ole hyvä, Yki.
Mutta et vastannut vieläkään minun kysymykseeni: mikä oli se oikea tapa aloittaa ihmisten lisääntyminen?
Ihmiset eivät edes Raamatun mukaan alkaneet lisääntyä yhdestä ensimmäisestä ihmisparista. Geneiksen ihmisiä kuvaavat eri nimet ovat heitä edustavia yleiskäsitteitä, jotka kuvavat kulloisessakin kehitysvaiheessaan ollutta ihmiskuntaa.
Kari Kukkanen, MINUN mielestäni EI ole oikea tapa aloittaa ihmiskunnan rakentamista sukurutsalla, kuten nähtävästi monien uskovien mielestä on. Kristinusko on absurdia. Varsinkin tuo aivan kerrassaan mainio juttu, että tuo teidän jumalanne ei olekaan Kaikkivoipa – ei pystynyt luomaan niitä useampia pareja, vaan vain sen yhden, jonka jälkeläiset sitten pani kuksimaan toisiaan…
Oireellista on, että teistä kumpikaan, siis Kalevikaan, ei pystynyt suoraan sanomaan, että se oli ihan ok, että Jumala pani Kainin panemaan sisartaan jälkeläisiä saadakseen. Että koko ihmiskunnan alku oli yhtä sukurutsaa.
Mutta se siitä. Luomiskertomus on silkkaa ammoista tarua ja ollut vähän samanlainen useissa eri uskonnoissa ja kulttuureissa. Jo aiemmin. Mutta oli mielenkiintoista havaita, kuinka vaikea pala tuo ihmiskunnan synty sukurutsan kautta on teille.
Mutta niin, jos te, Kari ja Kalevi, haluatte tietää, miten ihmislaji OIKEASTI syntyi, niin minulta on turha kysyä, kun en ole asiantuntija. Kannattaa hankkia käsiin vaikka Juha Valsteen Ihmislajin synty -kirja. Vastaavia kirjoja on runsaasti. Vaikka turha niitä on sukurutsaan uskoville tarjoilla.
Et siis, Yki, tiedä kuten ei Valstekaan.
Ehkäpä tämä skenario kuvaa ateistin uskontoa:
Kun menet, Yki, viimeisellä tuomiolla Jumalan eteen, niin ehkäpä sanot: ”Sinä et saa olla luonut minut, vaan uskon että prinsessa Evoluutio suuteli sammakkoa josta poksahti esiin prinssi eli ihminen”.
Tiedän suunnilleen sen mitä tiede on selvittänyt. Siis päälinjat ja niistäkin varsin vähän. Mutta sillä ei ole merkitystä. Sillä on, että on asiantuntijoita, jotka tietävät. Ja kirjoittavat niistä ymmärrettävästi meillä tavareille… Ihminen on muotoontunut miljoonien vuosien aikana. Ihmislajeja on ehtinyt nykytietämyksen mukaan olla ainakin 20. Juha Valste tasan varmasti tietää mistä kirjoittaa.
Ja JOS kävisi niin, että minä joutuisin ”viimeiselle tuomiolle”, olisi MINULLA runsaasti kysyttävää siltä sadistiselta despootilta. Ja kysyisin myös, että hittoakos minut loit minulta lupaa kysymättä. Että ei tullut mieleen kysyä, halusinko minä ylipäätään tulla maan päälle.
Yki, prinsessa Evoluutiokaan ei kysynyt sinulta lupaa.
Täsmälleen näin. Olen luvattomasti syntynyt.
No, ei evoluutiosatukaan vakuuta, koska sille ei ole materiaalista pohjaa, vaan sekin on uskon asia.
Luomiselleko on materiaalinen pohja? Luominenko ei ole uskon asia?
Siinä on vaan se ,ettei evoluutio pane minua kiehumaan miljardeja vuosia tulisessa helvetijärvessä. Fundisten kannataisi pitäää sormeaan 3 sekuntia hehkuvalla hellanlevyllä ja miettiä sitten millaista Jumalaa oikein opettavat…
Kukaan ei pakota ketään kiehumaan miljardeja vuosia. Se on jokaisen oma valinta.
Toinen vaihtoehto on olemassa, mutta sehän ei tietenkään kelpaa.
Kari ”Kukaan ei pakota ketään kiehumaan miljardeja vuosia. Se on jokaisen oma valinta.”
No ei kylllä varmaan ole oma valinta, (ja vaikka olisikin olisiko kohtuullinen rangaistus?) kuka niin hullu olisi että moisen valisisi. Kukaan ei ole ensinnäkään valinnut saada syntyä perisyntiseksi,mistä ko helvettirangaistus on lähtökohtaisesti joka ainoalle miljardeista ihmistä ihan heiltä kysymättä määrätty ja siltä vältämiseksi vaadittu ’usko. on krist. opetuksien mukaan y k s i n Jumalan teko.
Jokainen helvettiin joutuva, jolle Jumala ei siis ole tuota tekoa tehnyt joutuu helvettiin ihan Jumalan pakottamana. Näin arkilogiikan mukaan, mutta eihän logiikka mitään merkitse vai?
Seppo, etkö pysty ollenkaan uskomaan vapaseen tahtoon? Olemme tätä jauhaneet varmaan jo kymmenen kertaa: sinulle tarjotaan pelastusta ennaltamäärättynä lahjana. Joko otat vastaan tai et.
Jos et halua mennä taivaaseen Jumalan luo Jeesuksen sovitustyön kautta, ei sinua sinne pakoteta.
Jäljelle jää vain toinen vaihtoehto: olo irti Jumalasta joka on elämä.
”…sinulle tarjotaan pelastusta ennaltamäärättynä lahjana. Joko otat vastaan tai et.
Mutta kun se on YKSIN Jumalan teko tuo lahjan vastaanottaminen tai ei vastaanottaminen… Ja mitä vapaata tahtoa minulla on ollut oman syntymääni, ei niin mitään: ei minulla olisi ollut mitään hinkua syntyä vaikkapa suoraan II maailmasodan pommien alle Dresdenissä.
Vapaata tahtoa ei ole olemassa myöskään nykytieten mukan, kaikki determinoituu edeltäviintapahtumiin ja tilanteisiin.
Ja krist. Dogman mukainen Jumala on hirviö. Hän on antanut ja antaa Saatanan hillua vapaasti vuosituhannet ja vietellä mukanaan helvettiin suuurimman joukon niistä miljardeista ihmistä jotka antaa syntyä mailmaan vain jotta piskuinen fundisjoukko pelastuisi. Ei minusta vanhurskasta eli oikeudenmukaista.
Seppo, tuostakin olemme jo melkein kymmenen kertaa vääntäneet. Jos sinulla ei ole vapaata tahtoa, niin pidä hyvänäsi tahtosi olla tahtomatta. (Olisiko tuossa jonkinlainen sisäinen ristiriita?).
Jokainen vapaasti menee saatanan mukaan. Jumala olisi hirviö jos pakottaisi ihmisiä taivaaseen, minne he eivät missään tapauksessa halua mennä.
Väännetty on, mutta vieläkään en ole saanut järkevää selitystä sille, että miten minun tahtoni voisi olla vapaa kun se ja minut on jo äitini kohdussa sidottu perisyntiin enkä ole tuota tilannetta saanut itse vapaasti valita?
Jos lukisit vastaukseni edellä niin ehkä jotakuta valaistusta ongelmaan saataisi ehkäpä löytyä.
Mitä tulee perisyntiin, sitä ei valita, koska sitä ei ole. Sitä vastoin on menetetty yhteys Jumalaan, elämän antajaan, ja vain eksistoidaan, kunnes kuolema kohtaa.
Sen sijaan valitaan aktiivisti tehdä syntiä. Mitä taas tulee pikkulapsiin, jotka eivät ehdi alkaa aktiivisti tehdä syntiä, Jumala ottaa ne itse henkilökohtaisesti taivaaseen, jossa asia ratkaistaan kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Jaha, että tuomoinen ns. Deux ex machina vastaus Kukkaselta tällä kertaa. Kukkanen selvitti kristinoppiin liittyvän perustavaa laatua olevan pahan loogisen ongelman seliselittäen kristinopin olevan ko. kohtaa väärin… että sillälailla. Tuolla opporturnistisella tekniikalla on kyllä helppo selittää mikä vaan miksi vaan.
Moista kutsutaan teologiassa eisegeettiseksi harmonisoinniksi.
PERISYNTI:
Luterilaiset tunnustuskirjat: ”Kaikki ihmiset, jotka Aadamin lankeemuksen jälkeen luonnollisella tavalla syntyvät, sikiävät ja syntyvät synnissä. Toisin sanoen he ovat äidin kohdusta asti täynnä pahaa himoa ja viettymystä. Heillä ei voi luonnostaan olla mitään todellista jumalanpelkoa, mitään todellista uskoa Jumalaan. Tämä synnynnäinen tauti on todellista syntiä ja se myös kiroaa Jumalan iankaikkisen vihan alaisuuteen kaikki ne, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen kautta synny uudestaan ylhäältä.” (Augsburgin tunnustus, 2).
Olette varmaan seurannut joskus pieniä lapsia hiekkalaatikolla leikkimässä. Taapero on niin pieni, että juuri pikku lapio pysyy kädessä. Pikkuinen on rakentanut hiekkakakun, mutta kun toinen samanikäinen tulee ja särkee toisen tekemän hiekkakakun, niin kyllä siitä seuraa välien selvittely pienet nyrkit apuna.
Tämä kertoo sen, että ei siinä käännetä toista poskea, niin kuin Jeesus neuvoi ja itse näytti esimerkkiä muille. Jeesus oli synnitön mutta ihmisen taimi omaa jo pienestä pitäen puolustuksen taidon käyttäen siinä voimakeinoa.
En usko, että lasta voisi edes teoriassa kasvattaa niin, että olisi täysin puhdas ihmisen heikkouksista.
”En usko, että lasta voisi edes teoriassa kasvattaa niin, että olisi täysin puhdas ihmisen heikkouksista.”
Olet siis Karin kanssa eri mieltä perisyntisyydestä? Perisyntisellä ihmisellä ei siis ole tahdonvapautta, eihän hän perisyntiään ole itse valinnut….
Tahto ja teko ovat kaksi eri asiaa. Kuinka monta asiaa ihminen tahtoo, mutta ei kumminkaan sitä pysty tekemään. Mikä se sitten on voimakkaampi mikä voittaa tahdon, olipa tahto kuinka hyvä tahansa.
Raamatussa ilmaistaan asia näin.
Roomalaiskirje:
7:19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Seppo, näytä minulle Raamatusta, missä lukee sana ”perisynti”?
Se mitä Augsburgin tunnustus sanoo, on totta sikäli kun puhutaan aktiivista tahdosta. Lapsi on syntyessään tietoinen Jumalasta (vasta ateistisen indoktrinaation jälkeen hän voi uskoa ateistien valheen), mutta ei halua olla Jumalan kanssa tekemisissä, koska hänen tahtonsa on kääntynyt häneen itseensä (incurvatus in se).
Olen ymmärtänyt että kukaan ihminen ei halua luopua tästä ylpeydestään, ennenkuin joutuu hengelliseen konkurssiin ja tajuaa, ettei olekaan jumala.
Näytä sinä Kari minulle missä kohtaa Raamatussa luke esim- sana kolminaisuus…
Eli semanttinen kiemurtelusi on noteerattu-
Olennaista tietenkin on, etä Ausburgin tunnustus katsoo lapsen jo siinneen synnillisesti ja edelleen äidin kohdussa omanneen pahan ja tämä ei titenekään ole tuon sikiön oma ’valinta’.
Eli luepa uudestaan:
”K a i k k i ihmiset, jotka Aadamin lankeemuksen jälkeen luonnollisella tavalla syntyvät, s i k i ä v ä t ja syntyvät s y n n i s s ä. Toisin sanoen he ovat äidin k o h d u s t a asti täynnä pahaa himoa ja viettymystä…”
Voimme toisessa yhteydessä keskustella kolminaisuudesta.
Augsburgin tunnustus ei ole Jumalan sanaa, vaan eräs tulkinta, samoin kuin kabbala on eräs tulkinta.
Mutta niinkuin aina, tämä blogin seuraajat ovat jo malttamattomasti odottaneet, milloinka päädymme välttämättömään ja väistämättömään lopputulemaan: sinä Seppo olet, a priori, taaskin ja aina oikeassa, ja minä, a priori, aina väärässä.
En ollut avaamassa keskustelua kolminaisuudesta vaan vain näytin. että takertumisesi sanan ’perisynti’ puuttumiseen Raamatusta, on ihan yhtä hyvä/huono argumentti kuin takertuminen samassa mielessä sanaan kolminaisuus.
Luterilaiset tunnustuskirjat ovat virallisen kristinopin opillisia fundamentteja ja olet siis niiden kanssa erimieltä eli tässä mielessä hereetikko. Ja siitähän oli siis kyse. Saat ihmiselle valinnanvapauden vain ko kirjat tältä osin hylkäämällä.
”Luterilaiset tunnustuskirjat ovat virallisen kristinopin opillisia fundamentteja ja olet siis niiden kanssa erimieltä eli tässä mielessä hereetikko.”
Mikä on virallinen kirkon oppi, nekin ovat muuttuneet ajan myötä. Ainoastaan Jumalan sana on oikea oppi, ei siihen tarvita mitään tai ketään välittäjäksi.
Etkö tiedä mikä on tällä’ hetkellä ev. lut.kirkon virallinen oppi esim. synnistä? No se on juuri tuossa Ausburgin tunnustuksesa ja Smalkaldenin sopimuksessa todettu…
Ja kyllä oppi perisynnistä nousee ihan Raamatusta, mm Paavalilta.
Wiki: ”perisyntioppi pohjautuu pitkälti Paavalin kirjeisiin roomalaisille ja efesolaisille sekä Psalmeihin. Tärkeimpänä raamatullisena lähtökohtana perisyntiopille pidetään Roomalaiskirjeen 5. luvun jaetta 12.”
”5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet.”
Psalmit:
”51:7 Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.”
Yhden ihmisen kautta on synti tullut ihmiseen ja kestää kuolemaan saakka. Käsitän tämän Raamatun kohdan näin.
Kummaltakin vanhemman perintötekijöissä on virheitä, jotka eivät anna mahdollisuutta synnittömään elämään.
Synti sana tarkoittaa eroa Jumalasta, jonka lankeemus aiheutti. Lapsi on siitetty erossa Jumalasta, vasta kun ihminen haluaa ja saa yhteyden luojaansa, hän perii taivasten valtakunnan. Jos lapsi kuolee ennen kuin itse ymmärtää näitä asioita, miten hänen käy, sitä en ole löytänyt Raamatusta, joten täytyy sanoa, etten tiedä.
Kalevi: ”Kummaltakin vanhemman perintötekijöissä on virheitä, jotka eivät anna mahdollisuutta synnittömään elämään.”
Eli ihmisellä ei siis ole vapaata tahtoa. (MOT) Sitähän minäkin. Kerropa tuo vielä Karillekin.
”7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.”
Tämä Raamatun kohta kertoo, miten ihminen ei pysty tekemää sitä, mikä on hyvää, vaikka tahtoisi. Jos tässä Raamatun kohdassa luki, että en pysty tahtomaan, koska synti on minussa, niin silloin tilanne olisi toinen.
Totta kai Seppo ymmärrän: a priori.