48. Vapaus ja orjuus
Eräs tärkeimmistä ihmisen tarpeista on kokea olla vapaa. Se tarkoittaa, ettei kukaan aseta itselleni pakkoa toimia vastoin omaa tahtoani. Siis tekemisiäni, sanojani (tai ajatuksiani) millään tavoin.
Tämän vastakohta on orjuus. Orjuutta on ollut läpi historian. Orjuutus tapahtui niin, että voimakkaampi (tai varakkaampi) henkilö määräsi toisen työskentelemään itsensä hyväksi. Orjuutus tapahtui usein sotavankien joukosta tai jos joku velkaantui, joutui myymään itsensä tai perheenjäsenensä orjaksi.
Kuitenkin orjuuteen joutuva halusi yleensä vapautua. Usein orja saattoi kerätä rahaa, ja saattoi lopulta ostaa itsensä vapaaksi. Orjuus ja vapaus ovat tällä tavoin vastakohtia.
Mitä sitten on todellinen vapaus? Sillä usein ns. vapaa ihminen onkin jonkun tai jonkin orja, siis joutuu tottelemaan toista tai vastoin tahtoaan joutuu esim. huumeiden, alkoholin, pornon ym. addiktion valtaan.
Mitä siis on todellinen vapaus? Se on enemmän kuin vapautta fyysisistä kahleista (vankilasta), vaan myös psyykkisistä (tai henkisistä) kahleista. Ihmiset ovat aina taistelleet orjuutta vastaan. Ainoa uskonto, joka on pyrkinyt lopettamaan orjuuden, on juutalaisuus ja sitten kristinusko. Vaikka myös juutalaisuudessa oli orjuutta Vanhan testamentin aikana, niin Mooseksen laeissa pyrittiin parantamaan orjien asemaa eli uutalaisuudessa oli ensimmäinen orjia suojeleva säädös, kun israelilainen orja piti vapauttaa 7 vuoden kuluttua ja kaikki orjat riemuvuotena (siis joka 50:s vuosi). Valitettavasti aina ei näin käynyt. (3 Ms. 25, poikkeuksin 2. Ms. 21). Kristinuskon tultua valtaan orjuus lakkautettiin. Poikkeuksena oli 1500-luvulta alkanut afrikkalaisten orjien tuonti Amerikkaan. Länteenpäin vietiin n. 11 miljoonaa orjaa, n. 10 % kuoli matkalla, jotka joutuivat lähinnä maataloustöihin (mukana naisia, jotka saivat miesorjien kanssa lapsia ja näin orjien luku lisääntyi), mutta se loppui kristityn William Wilbereforce toiminnan johdosta 1800-luvun alkupuolella.
Islamissa orjuus on jatkunut läpi historian ja jatkuu vieläkin käytännössä, vaikka muun maailman painostuksesta se on virallisesti kielletty. Koraani hyväksyy orjuuden: Suura 2:178 ja varsinkin 33:50 jossa sanotaan että voit maata niiden naisten kanssa, jotka ’oikea kätesi omistaa’ eli orjanaisten. Suurat 23:5-6, 4:24 ja 8:69 vahvistavat tämän.
Kylläkin orjan voi vapauttaa Suuran 24:33 mukaan, mutta sitten taas orjalla voi lunastaa itsensä vapaaksi murhasta (Suura 4:92). Muhammed tarkoitti näiden kohtien koskevan vain muslimeja, ei muita. Muhammedilla oli itsellään useita orjia, sekä miehiä että varsinkin naisia (myös mustia orjia).
Useimmat mustat miesorjat kastroitiin (85 % kuoli operaatiossa) ja he toimivat haaremien vartijoina. Naiset olivat seksiorjia tai kotiapulaisia.
Muslimialueille vietiin (n. 17 miljoonaa) lähinnä naisia seksiorjiksi ja jonkun verran miehiä (n. 80 % kuoli matkalla), jotka kastroitiin haaremien vartijoiksi.
Vaikka nykyaikana joku sanoo olevansa vapaa, hän on silti synnin orja. Vaikka kuinka väittäisi vastaan, jokainen toimii väärin itseään, lähimmäistään ja Jumalaa kohtaan. Alku tälle orjuudelle tapahtui Paratiisissa ja se päättyy vasta kun Jeesus saa ottaa ihmiseltä pois tämän synnin. Lopullisesti vapaus koittaa Jumalan valtakunnassa, jossa ei ole syntiä, ei kipua eikä murhetta.
by 