Tällä hetkellä uutisvirta on täynnä kirjoituksia tekoälystä. Varsin yleinen uskomus vaikuttaa olevan, että tietokoneet ovat saavuttamassa jonkinlaisen kriittisen pisteen, jonka jälkeen ne voivat itseohjautuvasti ryhtyä ajattelemaan. Ajatteleva tietokone ei ajatuksena ole uusi. Tieteiskirjailija Isaac Asimov on käsitellyt itsenäisesti ajattelevan ja toimivan robotin problematiikkaa jo vuodesta 1939 alkaen. Koska tietokoneiden tietojenkäsittelynopeus on ihmiseen verrattuna ylivoimainen, tekoälypohdinnassa on alusta asti olennaisena osana säilynyt kysymys ihmisen asemasta yhteiskunnassa, jossa tietokone on ihmiseen verrattuna fyysisesti ja älyllisesti ylivertainen.
Ensimmäinen oma muisto asiasta on kouluajoilta, jolloin lukion matematiikanopettaja ilmaisi näkemyksenään, ettei tietokone koskaan voi voittaa ihmistä shakkipelissä. Tuosta ei mennyt kymmentäkään vuotta, kun tietokoneen vahvuus shakkipelissä kävi ainakin itselleni selväksi. Vaihe kerrallaan tietokoneet ovat kyenneet ratkaisemaan aiempaa haastavampia tehtäviä ihmistä tehokkaammin. Tällä hetkellä lähestymme tilannetta, jossa ihminen ei edes selviydy yhteiskunnassa tukeutumatta tietokoneisiin.
Yllättävän vähän tekoälyyn liittyen kuitenkin keskustellaan siitä, mitä ylipäätään tekoäly, älykkyys ja luovuus ovat. Älykkyyden lajeja on monelaisia: (1) kielellinen, (2) matemaattis-looginen, (3) musiikillinen, (4) visuo-spatiaalinen, (5) kehollis-kinesteettinen, (6) intrapsyykkinen ja (7) interpsyykkinen älykkyys. Ainakin nopeasti tarkastellen tietokone on jo tällä hetkellä ihmistä kyvykkäämpi kaikilla näillä älykkyyden alueilla. Esimerkiksi tietokone tunnistaa ihmisten mikroilmeet ylivoimaisesti ihmistä paremmin.
Usein sanotaan, ettei tietokone voi olla luova. Paneutumatta luovuuden olemukseen, tämä on kuitenkin harhakäsitys. Tietokone osaa tuottaa klassista musiikkia säveltämällä sitä reaaliajassa. Tietokone kykenee varsin hyvin mallintamaan menestyneiden taiteilijoiden tyylilajeja ja soveltamaan niitä omaan taiteelliseen tuotantoon.
Itsenäisesti ajattelevan koneen haaste on kyky asettaa itselleen tavoitteita. Tietokoneella ei ole omia arvoja, joten tietokoneen näkökulmasta millään ei myöskään ole tosiasiallista merkitystä. Näin ollen tietokoneen on tyytyminen ratkaisemaan ongelmia, jotka ihminen on sille asettanut. Käytännössä tämä tarkoittaa vallan keskittymistä niille yksilöille, jotka pääsevät määrittämään ongelmat, joita tietokoneet ratkovat.
by 
Kiitos blogista. Olenkin odotellut kannanottoasi asiaan. Missäköhän määrin sen tekoälyn ylläpitäjät niitä ongelmia määrittelevät. Ainakin kait jotenkin voivat treenata AI:n olemaan vastaamatta kaikkeen.
Tavallaanhan kuka tahansa voi määritellä ongelman, jota alkaa tekoälyn avulla ratkaista. Varmaanhan niitä ongelmia voi ratkaista rauhassa niin kauan kuin korkeampi taho ei huomaa mitä puuhaa?
Kyse on tietokoneohjelmasta, jota voi monistaa loputtomiin. Käytännössä oma tekoäly on aivan kaikkien saatavilla. Ohjelmiston kehittäjillä on omia yhteisöjä, kuten GitHub, jossa jaetaan ohjelmanpätkiä kavereille.
Opintojen kautta olen huomannut, että nykyisin saa ilmaiseksi ohjelmistoja, jotka vielä jokin aika sitten maksoivat tuhansia. Esimerkiksi Metropoliassa voi jo nyt jokainen suorittaa ’Artificial Intelligence with Python 3 ECTS (nonstop)’ -kurssin, jossa opetetaan koodaamaan tekoälyä.
Tekoäly ei siis ole asia, jota joku voisi hallita tai ohjailla. Tänään uutisoitiin intialaisista, jotka tekevät tekoälyllä kirjoja ja laittavat ne Amazoniin myyntiin. Sitten se tekoäly vielä kirjoittaa kirjalle loistavat arvostelut.
Erilaiset huijaukset ovatkin oletettavasti aivan ensimmäisenä listalla, kun tekoälyä kehitetään.
”Ajatteleva tietokone ei ajatuksena ole uusi”
No ei todellakaaan,sillä ajatelva tietokone piilee jo Raamatussa mm. Danielin kirjan lukitun luvun 12 jakeessa 4 . Lukko saatiin auki, kun data-kone oli keksitty. Ja niin uskomatonta kuin se onkin, tämäkin els-kryptauksesa ennakoidaan, sillä Danielin luvun 12 jakeeseen 4 pintatekstin antamaan vihjeeseen tekstien kätkemisestä liittyy näet vielä Els-sana machseb, joka, tullen muinaisheprean ’ajatusta’ merkitsevästä sanasta, saa nykyhepreassa merkityksen – niin, katsotaanpa minkä:
Daniel 12:4:
וְאַתָּה דָנִיֵּאל סְתֹם הַדְּבָרִים וַחֲתֹם הַסֵּפֶר עַד־עֵת קֵץ יְשֹׁטְטוּ רַבִּים וְתִרְבֶּה הַדָּעַת׃
Mutta sinä Daniel kodifoi nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti, monet surffailevat ja data kasvaa
וְרָאִיתִי אֲנִי דָנִיֵּאל וְהִנֵּה שְׁנַיִם אֲחֵרִים עֹמְדִים אֶחָד הֵנָּה לִשְׂפַת הַיְאֹר וְאֶחָד הֵנָּה לִשְׂפַת הַיְאֹר׃
Ja näin minä, Daniel ja katso, siellä seisoi kaksi muuta, toinen virran tällä rannalla, toinen virran tuolla rannalla
וַיֹּאמֶר לָאִישׁ לְבוּשׁ הַבַּדִּים אֲשֶׁר מִמַּעַל לְמֵימֵי הַיְאֹר עַד־מָתַי קֵץ הַפְּלָאֹות׃
Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten yläpuolella: ”Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun”
Ei tarvita kummoistakaan lukutaitoa, kun voi huomata, että profeetta Daniel saa tehtäväkseen salakirjoittaa saamansa materiaali niin, että se vasta lopun aikana kasvaneen tiedon ja surffailun ansiosta aukeasi. Käännän verbimuodon jshuttuu vuusy (kuljeksia edestakaisin) verbiksi surffailla siksi, että kysymys on lopunajan tapahtumista, jolloin Daat הַדָּעַת eli tieto juuri data-surffailun avulla on kasvanut! Näin minua ei hämmästyttänytkään vielä tähän samaiseen Danielin perikooppiin liittyvä se tosiasia, että alkaen siteeratun sanonnan sanan rabim eli monet boltatusta b-kirjaimesta 29 kirjaimen intervallein (Kts. Els.) saadaan lisäksi kirjaimet bshm, jolloin on koossa sana machshev, joka muinaishepreassa merkitsi ajatus, mutta joka nyt lopun aikoina on saanut nykyhepreassa merkityksen – tietokone?
Joo, …
Niinpä todellakin. Tietokone oli näköjään Babyloniassa tunnettu jo paljon ennen helmitaulun keksimistä.
Näyttämäni. esiintymä ei ole ainoa. Tietokoneeseen törmäämme sekä pinta- että salatekstinä myös niissä olennaisissa kohdissa, missä Herra kouluttaa taitavia miehiä tietoon ja viisauteen ja tekemään ’ajattelijoita’ tai missä Herra antaa laintaulut, joihin on ’sormellaan’ kuuluisat käskynsä kaivertanut.
Näin esim. II Ms 32:15-17:ssa:
Ja Mooses kääntyi ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessään oli kaksi laintaulua. Ja tauluihin oli kirjoitettu molemmille puolille; etupuolelle ja takapuolelle oli niihin kirjoitettu. 16Ja taulut olivat Jumalan tekemät, ja kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta, joka oli tauluihin kaiverrettu.
וְהַלֻּחֹת מַעֲשֵׂה אֱלֹהִים הֵמָּה וְהַמִּכְתָּב מִכְתַּב אֱלֹהִים הוּא חָרוּת עַל־הַלֻּחֹת׃
16
וַיִּשְׁמַע יְהֹושֻׁעַ אֶת־קֹול הָעָם בְּרֵעֹה וַיֹּאמֶר אֶל־מֹשֶׁה קֹול מִלְחָמָה בַּמַּחֲנֶה ׃
17
Boltatut fontit tuottavat Els 9 välein taas eurooppalaisessa lukutavassa kirjaimet muchshb, mutta vokalisointi viittaa muotoon muchev, joka tuottaa käännöksen ’ajateltu’ tai ’tietokoneistettu’! Sana on siis sama joka tulee esiin jo edellä näytetyssä Daniel 12: 4-6 koodissa.
Vaikka koodarit toimivat taltioidakseen, suojatakseen ja tradeeratakseen arvostamiaan tietoja ja kirjoitusten todellisia tarkoituksia eteenpäin sukupolvelta toiselle,ei tieto ollut silti ’jokamiehen’. Tiedot olivat tuolloin kallisarvoisia ’helmiä’ joita ei annettu ’sioille’ eli ymmärtämättömille. Asiaa voi verrata tämän päivän vaikkapa tietotekniikka-alan yritysten tuotekehittelyn varjeluun. Pitää suojata mutta knowhow pitää myös taltioida.
Toden totta, …
Ehkäpä nämä lain taulut on todellakin tehty 3D-tulostamalla, Uskoisin, että siihen aikaan sellainen olisi tehnyt kansaan todella suuren vaikutuksen.
Kuuntelin joku aika sitten tälläisen esityksen asiasta.
https://www.youtube.com/watch?v=flXrLGPY3SU&t=4s
Aika hurjaa, että nuo neuroverkot todella kykenevät luomaan täydellisen hyvää kieltä, jos ei sulkuja lasketa. Jos maailmankuvista puhutaan tuo tekoäly kuulemma toimii oikein hyvin noin niiku Aristoteleen logiikan mukaan.
Elon Musk sanoi jossain haastattelussa, että tekoälyn saa hätätilassa kuriin vetämällä töpselin pois seinästä parissa maantieteellisessä sijainnissa sijaitsevilta konehuoneilta. Kuulemma vaatiin niin paljon laskentakapasiteettia, että Metropolian koneet ei riitä.
Joo, …
Juuri tuo Aristoteleen logiikka on tekoälyn kompastus. Se pätee pitkälti tunnetun tiedon kohdalla, mutta ei annetun ’laatikon ulkopuolella’. Viitaten tuhon aiempaan blogiini matematiikan aukoista, tekoäly kyllä pystyy pyydettäessä laskemaan suunnattoman määrän rationaalilukujen välissä olevia irrationaalilukuja, mutta ei kykene selittämään, miksi niitä pitäisi laskea.
Elon Musk on oivaltanut asian yhtä hyvin, kuin IBM:n Thomas Watson aikanaan. Vuonna 1949 tämä totesi, että ’maailman markkinoille mahtuu korkeintaan viisi tietokonetta.’ Ei tekoäly sinällään vaadi kummoistakaan tietokonetta, jos sillä on selkeästi rajattu tehtävä. Toisaalta, ilman rajattua tehtävää tekoäly laskee sattumanvaraisesti yhteen sattumanvaraisia lukuja ja on tyytyväinen.