SYYSTERÄTEOLOGISIA MIETTEITÄ 15. Elämää Venuksessa

Venuksessa merkkejä elämästä – Toistaiseksi vakuuttavin todiste elämästä muualla kuin maapallolla. Venusta peittävissä pilvissä on yhdistettä, jonka olemassaolo selittyy tutkijoiden mukaan vain yksinkertaisella elämällä.

”Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan Venusta peittävissä pilvissä on kemiallista yhdistettä, fosfiinia, jonka olemassaolo voidaan selittää ainoastaan pilvissä olevalla yksinkertaisella elämällä.” -Yle 14.9.

Uutinen, joka nyt ei vielä ole ns. lainvoimainen, ei ole yllättävä ollenkaan. Olen levollisesti odottanut jotain vastaavanlaista uutista. Kaikkein epätodennäköisintä olisi se, ettei universumissa esiinny mitään muuta elämää. Jos Venuksesta tehty havainto pitää paikkansa, on se osviitta siitä, että universumi suorastaan kuhisee elämää.

Voiko tämä uutinen paikkansa pitäessään horjuttaa kristinuskon perustaa. Meneekö luomistarina uusiksi? Vai löytävätkö kristityt uskovat selityksen tähänkin, jotain ”Jumalan suurta viisautta”?

Jos Venuksessa on alkukantaista elämää, niin eikö elämä maapallolla alkanut samoin? Ja itse asiassa onkin löydetty varhaisimpia merkkejä elämästä maapallolla jo noin neljän miljardin vuoden takaa. Jos Venuksessa todella on elämää, loiko Jumala sen sinne vai miten se sinne tupsahti?

Pian Kikka-vainaan takavuosien radiohitti ”Sukkula Venukseen” saa uusia merkityksiä. Sanat ”nyt syöksyy sukkula veenukseen…” tietty tarkoittavat sitä yhtä juttua… Sitä tiettyä toimintaa, miten meidän ihmisten elämä pääsääntöisesti alkaa.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

31 kommenttia artikkeliin ”SYYSTERÄTEOLOGISIA MIETTEITÄ 15. Elämää Venuksessa”

  1. Hyvä Yki!!! Ajattelin itse kirjoittaa samasta fantastisesta uutisesta tänne. Mutta ehdit ensin. Hyvä niin. Niinpä minulle jää iloksi kommentoida lisäksi, että Raamatun ns. luomiskertomus alkaa kuvauksella Venuksen vuosikierrosta ja Raamattu päättyy Jeesuksen osin nimeen Venus! On huomionarvoista, että hepreassa Venuksen nimi on Nogah, jonka lukuarvo on 64 ja sama sana viittaa kupariin, jonka atomipaino on myös 64 ja Venusta sanottiin juurikin kuparin planeetaksi. (Vrt Botticellin Venus/Afrodite kuparijumalatar ratsastamassa kupariverenkiertoisen simpukan kuorella kohti Kyprosta eli kuparisaarta…) Mutta hämmästyttävää on, että Adamin ja Eevan yhteinen lukuarvo on sekin juuri 64, joka on edelleen DNA:n mahdollistamien aminoaksidien määrä. Ei ihme, että Dogonit kutsuivat 64 ruutuista peltoaan ’elämän pelloksi’ ja että elämän pelissä eli shakisa on 64 ruutua…Kabbalan elämän puu ylhäältä alas alhaalta ylös sisältää 32 32 eli 64 polkua ja sefiraa. Venuksella on ollut suuri rooli ihmiskunnan synnyssä Venuksen ollessa viileämpi kuin nykyisin.

  2. Ylen iltauutisissa (vai olikohan ne mtv:n) Valtaoja antoi kyllä ymmärtää, että nämä johtopäätökset olivat Ylen omaa ”toiveajattelua”.
    Ateistien unelma, sanoisi Kari. 🙂

  3. Ylen iltauutisissa oli. Hän mietti lähinnä sitä, ettei vielä näy ”savuavaa pyssyä” eli tarkempia todisteita kaipaili normaaliin skeptisen tiedemiehen tyyliin. Että ans ny kattoo. MUTTA hän on pitänyt ja pitää erittäin todennäköisenä, että me emme ole täällä ainoat. Että jos mikrobitasoinen elämä on tavallista tuolla jossain, niin aina niistä joistakin kehittyy olentoja, jotka raapivat päätään ja ihmettelevät, mistä kaikesta on kysymys.

    Itselläni ei ole mitään syytä olettaa olevamme ainoa sivilisaatio koko valtavassa kaikkeudessa, mutta emme ehkä koskaan saa sitä selville liian suurista aikaeroista ja välimatkoista johtuen. Itse asiassa ainoat syyt olettaa olevamme yksin kaikkeudessa ovat uskonnollisia. Ja se on arroganttia korskeutta: että meidän oma jumalamme on luonut VAIN meidät tänne. Kannattaa muistaa, että pelkästään Linnunradassa on tähtiä 100 – 400 miljadria. Kaikkeudessa tähtiä on kuin maapallon hiekkarannoilla hiekanjyväsiä. Galaxeja on satoja miljardeja… Siis havaittavissa olevassa avaruudessa. Oman Linnunratamme läpimitta on 200.000 valovuotta. Mittasuhteita ei kykene käsittämään. Mikrobitasoinen elämä voi olla yhtä tavallista kuin on planeetat tähtien ympärillä.

  4. Kannattaa miettiä sitä, mitä se elämä on. Meidän elämämme perustuu solujen jakautumiseen niin ihmisten kuin kasvienkin osalta.

    Venuksesta löytynyt todiste on vielä kaukana elämästä, niin kuin Valtaojakin uutisissa sanoi. On syytä laittaa jäitä hattuun tässäkin asiassa. Venuksen pinnalla on noin 300 asteen kuumuus, jossa samanlainen elämä, kuin maassa, on mahdoton. Mahdollisia rakennusaineita on löydetty pinnan yläpuolelta, mutta sekin on vielä epävarmaa, niin kuin Valtaoja totesi. Ennen kuin jotain varmaa voisi sanoa, pitäisi käydä paikan päällä hakemassa näytteet, joita tutkimalla sitten saisi lisää tietoa.

    On ennen aikaista vielä iloita siitä, nyt ei sitten Jumalaa tarvita, kun elämää voi olla kaikkialla. Ja vielä, jos olisikin jotain elämää maan ulkopuolella, mitä pidän epätodennäköisenä, niin jollakin tavalla senkin olisi pitänyt syntyä. Tuskin mitään syntyy itsestään tyhjästä ilman mitään aihetta.

  5. Kalevi,et tainnut tutustua kunnolla noihin löytöihin ja tiedemiesten lausuntoihin, hehän toivat myös esille sen, että Venus ja Mars ovat olleet aikanan maan kaltaisia elämälle täysin kelpaavia planeettoja,
    Ja on se aika omahyväistä ajatella,että Jumala olisi luonut tuhansia miljardeja elämälle kelpaavia planeettoja ja niille lämpöä antavia tähtiä vain piskuruisen maan ihmisen kulisseiksi…
    No itse asiassa esim. Raamatussa on lukuisia paikkoja, jotka viittaavat maan ulkopuolisen elämään. Näin esim. Deborahin laulussa, johon ole usein viitannut. Näille mahdollisille alieneille on heprealainen nimi gerim. (shamgar, shemeber)Tässä erään heprealaisen viisaan näkemys asiasta: https://atlantajewishtimes.timesofisrael.com/aliens-torah/

  6. Jaha, Seppo ehti. Joo, Kalevi, Valtaojakin itse TV-uutisten haastattelussa totesi, että Venus on ollut samankaltainen planetta silloisen maan kanssa, ei juuri eroja, mutta kehitys muuttui Venuksessa aika fataaliin suuntaan elämän kannalta – pintalämpötila 450 astetta ja rikkisade ei ole kuuroittaista vaan jatkuvaa. Venuksen pinnalla on hyvinkin voinut syntyä elämää, oli sitten vain mikrobitasoista, mutta kuitenkin. Ja sen jäänteet siis voivat hyvin olla pilvissä, jossa on mukavat +30 celsiusta. Maankin pilvissä on mikrobeja. Venuksen pilvet on happamia, mutta niin on monet paikat maan kamarallakin ja silti niistä on löydetty sinne elämään sopeutuneita mikrobeja.

    Valtaoja ei pitänyt tätä löytöä mahdottomana, mutta hän kaipaa lisää todisteita. Ja tämä löytökin on jo muutaman vuoden takaa, mutta sitä on tutkittu aika perusteellisesti, joten huterasta asiasta ei liene nyt kyse. Itse en näe mitään riemun tms. aihetta, jos näyttää siltä, ettei elämän syntymiseen jumalia tarvita. Olen siinä vakaassa käsityksessä, että elämä, oli sen syntymekanismit minkälaisia vain, on yksi universumin ominaisuuksista. Että se syntyy vääjäämättömästi tietyissä olosuhteissa. Näin uskovat (!) monet tieteilijät ja tutkijat.

  7. ”Olen siinä vakaassa käsityksessä, että elämä, oli sen syntymekanismit minkälaisia vain, on yksi universumin ominaisuuksista. Että se syntyy vääjäämättömästi tietyissä olosuhteissa. Näin uskovat (!) monet tieteilijät ja tutkijat.”

    Onhan se pakko uskoa, kun heillä muutakaan selitystä ei ole. Kaikki tieteilijät ja tutkijat eivät usko tämän kaltaiseen syntymekanismiin.

  8. ”Tämänkaltaiseen syntymekanismiin”? Eihän tässä, ei uutisessa eikä tässä ketjussa, kukaan ole esittänyt yhtä ainutta elämän syntymekanismia…

    Mutta elämän synnyn salaisuuksista tiedetään varsin paljon, vaikka syntyyn syvään ei ole päästykään. Toistaiseksi… Tiedetään, minkälaisia olosuhteita tarvitaan ja mitä alkuaineita ym. edellytyksiä.

  9. Jaa, …

    ”Tiedetään, minkälaisia olosuhteita tarvitaan ja mitä alkuaineita ym. edellytyksiä.”

    Näinköhän tiedetään. Mikispä eivät sitten demonstroi asiaa, jos kerran tietävät.

  10. Onhan tämä merkillistä, jos tiedetään, millaiset olosuhteet synnyttävät elämää, niin miksi niitä ei luoda, vai eikö osata. Jokin tässä mättää pahasti, paras olisi tunnustaa, ettemme tiedä, niin se kuulostaisi uskottavalta.

  11. ”Tiedetään, minkälaisia olosuhteita tarvitaan ja mitä alkuaineita ym. edellytyksiä.”

    Mitenkähän lie. – Lajikehityksen perusperiaate yksinkertaistettuna on, että ”elämä” sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin.
    Elämää on löydetty sellaisista ääriolosuhteista, joissa sen pitäisi olla mahdotonta. Esim. sinileviä tavataan niin Etelämantereen jäästä kuin kuumista lähteistä ja ne näyttävät sietävän suuriakin myrkyllisiä metallipitoisuuksia. Ns hypertermoffiilit kiehuvat sopuisasti kuumuudessa. Elämää löytyy hapettomasta tilasta ja ns. ekstremofiilit elävät ja lisääntyvät ”mahdottomissa” olosuhteissa. Ja mitä vielä löytyynee valtameren syvyyksistä tai tulivuorista.

    Mitä tekemistä tällä sitten on uskonnon kanssa ja mitä se todistaa Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta on eri asia. Uskontojen ja myyttien tutkija Joseph Cambell tunnetuimmassa teoksessaan ”Sankarin tuhannet kasvot” esittää miten tiede edustaa objektiivista maailmaa ja uskonto ja myytit ihmisen subjektiivista maailmankuvaa ja sen kehitystä. Uskonto ei ole joukko ”hassuja juttuja” ja typeriä riitejä, jotka tiede kumoaa tai vahvistaa, vaan eräänlainen kehityskertomus.
    Sellaisena Raamatunkin voi nähdä sen sijaan, että irvailemme sen yksittäsille lauseille ja kertomuksille.

    Ps. Tuo Cambellin teos on varmasti tuttu monelle metsäläiselle. Siitä voisi keskustella pitempäänkin.

  12. Joo-o. Ilmaisin jälleen ajatuksiani epätarkasti. Siis, tiedetään varsin paljon olosuhteista, missä elämää syntyy ja mitä raaka-aineita tarvitaan. Lähtökohtaisesti tarvitaan vesi. Tunnetaan rakennuspalikat eli nukleiinihapot, lämpötilat jne. Alkuaineet olivat hiili, vety, typpi, happi sekä fosfori ja rikki.

    Kukaan EI ole väittänyt tietävänsä, miten elollisuus, elämä, alkoi. Ai niin, no kristitythän kyllä ovat väittäneet: tarvittiin se Jumalan SANA. Siitä se lähti. Jumalan Pyhä Puhallus tomuun! Nythän on vain niin, että SE on uskomus.

    Tiede yrittää selvittää, uskonto ei, koska se on jo tietävinään. Papit eivät onneksi enää voi estää tieteilijöitä ja tutkijoita selvittämästä universumin ja elämän saloja, kuten vielä varsin lyhyt aika sitten teki. Eikä vain estänyt, vaan tuomitsi kerettiläisyydestä ja julkeudesta puuttua Jumalan luomistöihin kuolemaan tai uhkasi henkirievun menetyksellä.

    Kokonaan toinen asia on sitten se, että elämä todellakin sopeutuu kulloisiinkin olosuhteisiin. Sitä kutsutaan evoluutioksi – kas, eipä tuota asiaa varmaan täällä ole vielä puitukaan… Elämää on siis todellakin löydetty todella hankalista ja meille ihmisille pirullisen sietämättömistä olosuhteista.

    Vielä odottelemme vahvistuksia Venuksen pilvien mikrobielämästä. Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö niitä tulisi. Jos ei tule, niin ei se minun maailmaani kummemmin heilauta. Kuten ei elämän löytyminen muualtakin kuin maapallolta. Luomiseen uskovan maailmankuva kyllä voi järkkyä.

  13. Voi Kalevi Kalevi, se mitä emme tiedä on se hetki ja tapa, jolloin epäorgaaninen aines alkaa muuttua orgaaniseksi eli emme tunne ns. abiogenesistä. Se Ei tarkoita sitä, että emme tietäisi mitä elämän synty rakennusaineikseen ainakin täällä tarvitsee.

  14. Voi olla, että abiogeneesi jää selvittämättä, mutta yhtä hyvin voi olla että se selvitetään. Itse uskon vahvasti, ettei siihen mene edes kovin kauaa aikaa. Jos siihen menee sata vuotta, ei sekään ole kovin pitkä aika. Vain sadassa vuodessa ihmikunnan tietämys avaruudesta ja kosmoksesta on muuttunut todella radikaalisti. Vielä 1900-luvun alkupuolella maailmankaikkeus oli staattinen. Nyt kaikkea muuta. On löydetty muut sadat miljardit galaksit, avaruuden jatkuva laajeneminen, eksoplaneetat. Koko maailmankuva on muuttunut vain tieteen jatkuvan puurtamisen ansiosta. Uskonnot ovat vain sivusta seuranneet ja yrittäneet sovittaa uskonnon maailmankuvaa tieteen avaamiin näkymiin ja tietoon. On siis minusta vain ajan kysymys, milloin elämän synnyn syvät salat saadaan selville. Silti toivon, ettei omana elinaikanani. On aina kiehtovaa mietiskellä sitä. Olisi tylsää, jos se selviäisi… Mutta niin se aina menee, kun tekniikka ja tietämys kehittyvät, ennen salaperäinen ja kiehtova muuttuvat arkipäiväiseksi ja tylsäksi. Tulevaisuuden ihmisillä pitää olla paljon uutta mielenkiintoista keksittävää, etteivät ikävystyisi kuoliaiksi…

  15. Paha on Ykin kaltaisten uskovaisten uskoa horjuttaa, silloin kun he kurottavat jotain kohti, minkä olemassaoloa ei ole mitenkään todistettu. Venuksen ” elämä” on vain yksi lopullista tieteellistä todistusta vailla oleva hypoteesi. Tämän myöntää tiedeyhteisö täysin avoimesti mutta ihminenhän on unelmoiva homo enemmän kuin sapiens. Olisit Yki tieteen kannattaja etkä tuollainen uskovainen: ei siellä mitään ole muuten kuin sun unelmissasi. Tiede ei ole osoittanut mitään tämän kiistämiseksi. Ja elämän alku on edelleen tiedemaailmalle täysi mysteeri, vaikka spekulointi siitä jatkuukin innokkaana.

  16. Ei kyse ole minun uskostani. Jos minä uskon siihen, että elämää on kaikkialla universumissa, ei ole kyse minun halustani uskoa niin, eikä unemistani, vaan minulla ei ole mitään syytä ajatella niin, etteikö sitä elämää muuallakin olisi. Sitähän emme tiedä. Ei ole todistettu. Voidaan vain laskea todennäköisyyksiä. Ja sen mukaan universumi suorastaan saattaa vilistä elämää… tosin se viliseminen on suhteellista sikäli, että välimatkat ja aikaerot ovat valtavia. Ilmeisesti myös ylittämättömiä. Voi olla, että joku tähti, joka näkyy meille nyt, onkin sammunut ja sen lähellä olevalla planeetalla sivilisaatio sen mukana jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Andomedalla on voinut olla jonkun tähden planeetalla sivilisaatio, joka on sammunut joku sata tuhatta vuotta sitten jne. Ja niitä tähtiä on joka galaksissa aina satoja miljardeja tai biljoona. -Että maa olisi ainoa elämälle suotuisa planeetta ja vain täällä olisi sivilisaatio? Epäilen.

    Mutta tuo Venuksen pilvien oletettu mikrobielämä ei ole vain hypoteesi, vaan epäsuora havainto, joka siis viittaa mikrobielämään. Tästä ei siis ole vielä vastaansanomattomia todenteita, mutta todennäköistä se on. Fosfiinihavainto on vahvistettu. Havaintoahan on jo tutkittu muutama vuosi ja vasta nyt siitä on tiedotettu. Muut vaihtoehdot löydetyn fosfiinin olemassaololle on suljettu pois. Voihan olla, että kyseessä on joku kumma kemiallinen ilmiö. Mutta jos se todetaan vastaansanomattomasti mikrobien aikaansaamaksi, niin silloin on osoitettu elämää olevan muuallakin kuin maassa. Meneekö uskovien unelmat silloin murskaksi?

    Elämän alku, abiogeneesi, on edelleen tiedemaailmalle mysteeri. Sitä ei ole kukaan kiistänyt. Mutta elämän synnyn edellytyksistä ei enää spekuloida. Niistä on tiedemaailmassa konsensus (lukuun ottamatta kreationistisesti suuntautuneet uskovat tutkijat). Minulle vielä enemmän mysteerinomaista on se ajatus, että jokin eteerinen olento olisi puhaltanut elämän hengen materiaan. Materiaan, jonka tämä itse on vielä rustannut kokoon. Heti tulee mieleen kysyä, mistä se elämä tähän eteeriseen olentoon sitten ilmaantui. Oliko Luojallakin Luoja?

  17. Kovaa puolustautumista scifi-hengessä. Ihan kiva. Siinä olet kyllä väärässä, että olisi joku matemaattinen todennäköisyys sille, että elämää olisi missään muodossa out there. Kun elämän synnyn mekanismeja ei tunneta ei todennäköisyyttäkään pysty ilmoittamaan. Ja tämä ei ole minun ajatukseni vaan dosentti Kirsi Lehdon

    ” Emme tiedä vastausta. Emme tiedä, miten ainutlaatuiset – vaiko yleiset – ovat olleet ne kemialliset olosuhteet, joissa elämä aikoinaan syntyi nuorella Maa-planeetalla. Emme myöskään tiedä, miten herkkä tuo prosessi on erilaisille olosuhteille: pitääkö olosuhteiden olla juuri oikeanlaiset, vai käyvätkö kaikenlaiset.

    Emme siis tiedä, mikä on todennäköisyys sille, että elämää on muualla. Ja jos olisikin, emme myöskään tiedä, mikä on todennäköisyys sille, että onnistuisimme löytämään sitä.”

  18. ”Venuksen ” elämä” on vain yksi lopullista tieteellistä todistusta vailla oleva hypoteesi.”

    Niin, onko joku jotain muuta väittänyt?

  19. ”…Toinen seikka elämän kohtuullisen helppoon syntymiseen on se, että se syntyi täällä (maapallolla). Kosmologisessa mittakaavassa se syntyi heti kun oli siihen mahdollisuus.” ”Tällä hetkellä me tiedämme vain tietomme rajat” (Kirsi Lehto, Viisi kulmaa kosmologiaan)

    Mielestäni Kirsi Lehto on sitä mieltä, että on hyvin todennäköistä, että elämää voisi syntyä muuallakin, jos vain on se mahdollisuus. Tosin tuo Viisi kulmaa kosmologiaan on jo 6 vuotta vanha, mutta en muista missään nähneeni väitteitä elämän syntymisen heikkoon todennäköisyyteen tuolla jossain.

    On siis kuitenkin niin, että me tiedämme hyvinkin tarkkaan ne olosuhteet, joissa elämän syntyminen ylipäätään on mahdollista. Me tiedämme nyt huomattavasti paljon enemmän kuin vaikka puoli vuosisataa sitten. Me tiedämme, että samat alkuaineet ja samat fysiikan lait ovat voimassa tuntemassamme universumissa. Siis todennäköisyyksiä on runsaasti ellei mitattomasti elämän syntymiseen siellä täällä universumissa. Varmaankin on myös laskettu matemaattisia todennäköisyyksiä, mutta en nyt viitsi lähteä tietoja siitä etsimään, josko edes löytäisinkään.

    Ja tosiaankin, en minä tässä riemusta päälläni ole pomppinut tuosta uutisesta. Siitä, että on teoretisoitu Venuksen pilvissä mahdollisuudesta bakteeriseen elämään, olen jostain lukenut jo vuosia sitten ennen kuin tämä fosfiini v. 2017 ensimmäisen kerran havaittiin.

  20. ”On siis kuitenkin niin, että me tiedämme hyvinkin tarkkaan ne olosuhteet, joissa elämän syntyminen ylipäätään on mahdollista.”

    Kerro meillekin, millaiset olosuhteet pitää olla elämän syntymiseen.

  21. Tiedemiehet kertovat jonkun laisesta alkuliemestä, jossa elämä lähti kehittymään, mutta eivät osaa sitä määritellä sen tarkemmin, koska se on oletus, jolla halutaan jotain selittää.

    Jos tarkkaan tiedettäisiin alkuliemen koostumus, niin silloin elämän syntyminen pitäisi onnistua.

  22. Ei pidä paikkaansa. Tuo ”alkuliemi” on kaiketi kreationistien tms. alulle panema höpöhöpötermi. Tieteilijät eivät koskaan puhu ”alkuliemestä”. Yksinkertaisesti on niin, että elämän syntymiseen tarvittavat olosuhteet ja tarvittavat alkuaineet tunnetaan. Ensimmäinen edellytys on vesi. Juokseva vesi. Se ei tarkoita ”alkulientä” eikä mitään kilpikonnalientä… Vaikka edellytykset tunnetaan, ei kuitenkaan sitä, miten elämä sai alkunsa. Tämä on todettu täällä jo monta kertaa.

  23. Onko sinulla Yki lähdettä sellaiselle väittämälle, että ”alkuliemi” on kreationistien alullepanema höpöhöpötermi. Kun googletan ”alkuliemi” sanaa, niin suuri osa osumia osuu varsin vakavavasti otettaviin vähintäänkin puolitieteellisiin lähteisiin. Jos väittämäsi siis pitää paikkansa, kreationistit voivat olla varsin ylpeitä aikaansaannoksestaan. Hesarin artikkelissa:

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000004347332.html

    Termiä käyttää varsin sujuvasti turkulainen biotielääketieteen tutkijatohtori Kalle Rytkönen, jolla on aivan vaikuttava lista asiaan liittyviä tieteellisiä julkaisuja.

    Toki Hesari ja Turku ovat lähtökohtaisia arvelluttavia toimijoita.

  24. Voimme puhua vain tuntemistamme elämänmuidoista ja tietenkin on voitu analysoida,mitkä ovat kaikelle tuntemallemme elämälle yhteisiä ’tarvikkeita’, joista tärkeimmät lienevät hiiliatomit ja vetyatomit.

  25. Okei, nähtävästi tuota ”alkuliemi” -sanaa käytetään yleisesti, mutta ainakin lyhyellä nettihaulla lähinnä tieteen popularisointisivuilla ja -julkaisuissa. Samapa tuo, kuka sen on lanseerannut. Esko Valtaoja puhuu kemikaaliliejusta, mutta tieteessä ei tuota sanaa kai juuri käytetä ellei sitten lounas- ja bilepuheissa. Puhutaan lähinnä nesteestä, liejusta, liikkuvasta vedestä, alkumerestä jne. Lontoonkielellä sana tunnetaan primordial soup, mutta sekin lähinnä tieteen popularisoinnissa.

    Liemi tai keitto lontoonkielellä on hankala sana sikäli, että se on teelmys. Ihmisen aikaan saama neste. Siksi se tieteen kielessä ei ole validi termi.

    Mutta annan periksi. Puhutaan sitten vain alkuliemestä…

  26. ”Mutta annan periksi. Puhutaan sitten vain alkuliemestä…”
    Tää on aika hauska, kun nämä keskustelut päättyvät nykyään aina siihen, että Yki on väärässä. 🙂

  27. Taitaapi kylläkin ola enämbi kyse siitä,että Ykillä on kykyä, varaa ja luonnetta myöntää milloin on väärässä.Tätä rehellisyyttä tai kykyä kun ei kaikilla etenkin funkuilla ole ollut eikä ole.

  28. ”Tätä rehellisyyttä tai kykyä kun ei kaikilla etenkin funkuilla ole ollut eikä ole.”

    Uskovainen ihminen tietää joka päivä tekevänsä syntiä ja rukoilee nukkumaan mennessään Jumalan anteeksi antoa. Tuo Sepon väittämä ei alkuunkaan pidä paikkaansa, vaan on tarkoitus mustamaalata uskossa olevia.

  29. Minun käsitykseni tuosta perustuu Kalevi kokemukseen, olen monen monta kertaa näyttänyt funkulle esim. raamatunkäännöksiin liittyviä kielitieteellisiä faktoja, mutta hän kieltäytyy näkemästä tosiasiaa ja seliselittää sen pois. Kuten eräänkin kerrotaan sanoneen: ”Sitä pahempi tosiasialle tuomiopäivänä…” Eli rautaankaa: Jos ja kun joku uskoo, että a b=D ja tämä korjataan C:ksi, ei hän myönnä virhettään, koska hän USKOO että a b=D! Ja kun uskoa ei tarvitse todistaa, voi väittää hautaan asti sinisen vihreäksi.

  30. Tulee taas niin monimutkaista selitystä, että siinä ei moni kestä mukana. Mistä toinen tietää, mitä toisen päässä liikkuu? Ei uskossa eläminen tarvitse yliopisto koulutusta, kyllä vähempikin koulutus ja tiedon taso riittää.

  31. Mikä tiedetään sitä ei tarvitse uskoa, mutta uskovat voi uskoa tuon tiedon vääräksi vaikka eivät tiedä siitä mitään.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.