SYYSTERÄTEOLOGISIA MIETTEITÄ 14. Let me in or…

(jatkuu suoraan viime syksystä)

Vapaa tahto – ollako vaiko ei olla? Kas siinäpä kysymys. Onko sitä vai ei? Vapaata tahtoa. Väitetään, että on, kun Jumala sen meille suopeudessaan antoi…

Hmm.

Miten lienee? …. Ei. Ei ole.

– Uskonnot ovat se, mikä viimeistään vie loputkin vapaasta tahdosta.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
22 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Markku Hirn

Maalliseszti katsoen , meillä on vapaata tahtoa jonkun verran. Olemme toki ohjelmoituja sekä perinnöllisesti ja se käy ilmi tietyissä primitiivisissä reaktioissa ja toissalta kultuurisesti. Sopeudumme hyvin pitkälle ympäristöömme. Tunnettu puolustusmeknismi on ”samaistuminen agressoriin , eli kultuurisesti ylivoimaisten, kanssa.Ikuinen kapina elää , sellainen joka toivoo pääsevänsä soputumisen vankilasta.

Toisaalta , aikuisina herää lisääntyvän tiedon myötä oma ajattelu, joka antaa jonkin asteisen itsenäisyyden. Mutta on monia asioita jotka toimivat tahdosta riippumattomasti. Yksi vaikeimpia on rakastuminen. Hyvällä onnella rakastumme johonkin jolta saamme vastakaikua . Pahalla onneella, no, tiedätte miten siinä käy.

Jos haluaa tulla uskovaiseskisi, niin on hyväksyttävä Raamatun kertomukset metafooreina ja pantava rationaalinen ajattelu hyllylle. On mentävä virsiseuroihin ja anttettava floun ottaa ylivallan ja sitten mennän virran mukana.

Tauno J. Jokinen

Joo Yki, …

Minusta keskustelu vapaasta tahdosta pitäisi aloittaa määrittelemällä mitä vapaa tahto tarkoittaa:
– Onko minulla esimerkiksi tänä iltana vapaa päätäntävalta mennä elokuviin tai olla menemättä?
– Jos ei ole, niin kuka sen sitten päättää?
– Tietääkö esim. Jumala ennakolta, tulenko sinne menemään vai ei?
– Jos Jumala tietää päätökseni ennakolta, onko minulla siinä tapauksessa vapaa tahto päättää asiasta itse?
– Onko vapaa päätösvalta diskreetti muuttuva, vai voiko olla jotain välimuotoa?
– Onko esimerkiksi rikkaalla enemmän vapaata päätäntävaltaa kuin köyhällä?
– Onko kristityllä enemmän vapaata tahtoa kuin muslimilla, buddhalaisella, agnostikolla tai ateistilla?
– Saako ihminen kasteessa lisää vapaata päätäntävaltaa?

Mitä sinä Yki tarkalleen ottaen tarkoitat vapaalla tahdolla – onko esimerkiksi poikamiehellä enemmän vapaata tahtoa, kuin ukkomiehellä?

Kalevi Kauppinen

Tuntuu olevan nyt kysymys siitä, mitä kukin tarkoittaa vapaalla tahdolla. Se ei tunnu olevankaan niin yksiselitteistä monien mielestä, koska he liittävät vapaaseen tahtoon ehtoja, jos ja jos. Jossitellahan voi loputtomiin, eikä siitä loppua tule, jos niin haluaa.

Itse uskon omaan vapaaseen tahtoon, johon ei vaikuta kulttuuri, varallisuus, perinnölliset ominaisuudet. Esimerkiksi minulla on mahdollisuus laittaa sormeni kuuman keittolevyn päälle, mutta en sitä tee, koska tiedän seuraukset.

Yleensä tahdotaan sitä, mikä tuntuu hyvältä, harva tahtoo itselleen vahinkoa, mutta sekin on mahdollista, jos niin haluaa. Jumalaan uskova tahtoo ikuisen elämän, näinhän tämäkin tahto toteutuu käytännössä. Kaikki eivät sitä tahdo, koska eivät usko, se on heidän valintansa, jonka heidän mielestään joku toinen määrittä sen, mitä he voivat tahtoa.

Tauno J. Jokinen

Joo, …

Olen Kalevin kanssa samoilla linjoilla tuon vapaan tahdon suhteen. Ei kyse suinkaan ole siitä, etteikö vapaallakin tahdolla olisi realismin asettamia rajoitteita. Ajatus, että kaikkien sitä haluavien tässä maailmassa pitäisi saada oma keltainen Lamborghini on täyttä sannamarinismia.

Minusta keskustelu vapaasta tahdosta pohjautuu siihen, onko Jumala kaikkitietävä ja kaikkivaltias. Jos Jumala on kaikkitietävä, tekeekö se meistä jonkinlaisia Jumalan marionettinukkeja?

Minun uskoni Jumalaan ei suinkaan ole muodostunut luterilaisuuden pohjalta. Luterilaisuus on pikemminkin ollut este ymmärryksen synnylle, johtuen kyseisen oppirakennelman perustavaa laatua olevista rakenteellisista virheistä. Oma ymmärrys on syntynyt pikemminkin muihin uskontoihin perehtymällä.

Puhdas materialistinen maailmankuva on varsin mielenkiintoinen. Silloin minä olisin kasa atomeita, jotka sattumoisin ovat järjestyneet ajattelevaan ihmishahmoon ja ilman mitään tarkoitusta touhuaisin toimiani täällä maapallolla. Minulle on itsestään selvää, että tämän materialistisen maailman rinnalla on täydentävä todellisuus.

Minulle ja monelle muulle tämän täydentävän todellisuuden luonne on uteliaisuuden kohde. Kolmiyhteisen Jumalankin olemus on alunperin ollut varsin fiksu tieteellisen luonteinen malli todellisuuden luonteesta, eli oman aikansa tiedettä.

Jossain vaiheessa kävi, kuten yleensä käy, että tieteellinen teoria alkaa elää omaa todellisuudesta irrallista elämäänsä. Niinpä kolminaisuusopista tehtiin Nikeassa ainoa oikea totuus ja todellisuutta kuvaavasta tarinasta tuli oma todellisuudesta irrallinen itsenäinen todellisuutensa.

Sama koskee oikeastaan alkuräjähdystäkin. Koko joukko ihmisiä, joilla ei ole juuri mitään ymmärrystä alkuräjähdyksen teoriasta, pitää alkuräjähdysteoriaa totuutena. Ne ihmiset, jotka asiasta oikeasti jotain ymmärtävät, edelleen raapivat päätään asian suhteen – miten tyhjä voi paukahtaa?

Tauno J. Jokinen

Joo,…

Ehkä kuitenkin minulla on paras käsitys oman hengellisen vakaumuksen taustoista.

Ei kaikkivaltiudesta mitenkään automaattisesti seuraa sitä, että Jumala mikromanageeraa maailmankaikkeutta.

Toki mielenkiintoinen kysymys tuo ennaltanäkeminen, mikä on osa kaikkitietävyyttä. Onko aika Jumalan näkökulmasta samanlainen jatkumo kuin ihmisen kohdalla.

Ehkäpä Jumalalle historia ja tulevaisuus ovat tässä hetkessä.

Kalevi Kauppinen

Ihminen vielä ymmärtää aika vähän luonnon lakien olemassa olosta. Kappaleen nopeus vaikuttaa sillä tavoin, että jos isä lähtee vaikka avaruuslennolle ja nopeus on tarpeeksi kova, niin hän palatessaan takaisin maan pinnalle, hän on nuorempi, kuin poikansa.

Valon nopeudella kiitävä esine ei vanhene ollenkaan. Tämä auttaa ymmärtämään sen, että ikuisuudessa ei ole aikaa, koska Raamatussa sanotaan, että kun kaikki häviää, niin silloin on Jumalasta lähtevä valo, joka valaisee kaiken, eikä materiaalia ole. Tätä tilaa kutsutaan Raamatussa taivasten valtakunnaksi, johon toinen tahtoo ja toinen ei.
https://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/valo-ei-koe-aikaa.html

Tauno J. Jokinen

Juuri näin Kalevi, …

”Valon nopeudella kiitävä esine ei vanhene ollenkaan.”

Valolla ei ole aikaa. Valolle historia ja tulevaisuus ovat tässä hetkessä. Ei tämä mitään scifiä ole.

Tauno J. Jokinen

Jaa, …

”Joo, ei tuo valon nopeuden aika tai sen olemattomuus mitään scifiä olekaan, vaan mitattua, epäsuorasti havainnoitua ja laskettua faktaa.”

Valonnopeuden mittaaminen ei ole kovinkaan vaikeaa. Itsekin olen ollut mittaamassa valonnopeutta sekä lukiossa, että yliopistossa. Samoin tuo aikakentän vääristymä on helposti havaittavissa. Cernin laboratorioissa kiihdytetään elektroneja lähelle valonnopeutta ja suhteellisuusteorian mukaiset muutokset ovat täysin triviaalein keinon todennetteavissa.

Siltä osin, kuin valo on osa Jumalan olemusta, Jumala on kaikkialla, kaikkien kanssa ja kaiken aikaa. Jumalan kirkkauden ja valon samankaltaisuus on esillä esimerkiksi Platonin kirjoituksissa ja Raamatussakin siihen viitataan. Toki on niin, ettei Jumalan olemuksen ymmärtäminen oikein ihmisjärkeen mahdu. Se ei ole ihme, koska ihmisjärki on pieni ja Jumala on maailmankaikkeuden kokoinen.

Kalevi Kauppinen

Tässä tullaan loputtomasti jauhettuun kysymykseen, onko kaikki oleva Jumalan luoma ja myöskin luonnon lait, jota pitävät kaiken toiminnassa, vai itsestään syntyneet sattumalta. Tämä jakaa jo niin kauas ihmisten mielipiteitä, ettei siitä koskaan tule olemaan yhteisymmärrystä.

Vanha testamentissa olevat kirjoitukset ovat kirjoitettu ennen uutta liittoa. Jumala kohteli ihmistä eri tavalla kuin mitä Jeesuksen sovitustyön jälkeen.

Jeesus ei tuominnut syntistä naista, vaan antoi hänelle pelastuksen mahdollisuuden, hänen tuomionsa tulee sitten viimeisellä tuomiolla, joka jokainen tulee kokemaan. Millainen se on, riippuu siitä, tekikö hän parannuksen vai ei, jos hän teki parannuksen, hän pelastuu, koska Jeesus sovitti hänen syntinsä ristillä. Tässä on vanhan ja uuden liiton ero.

Tauno J. Jokinen

Millä perusteella aika alkaa alkuräjähdyksestä?

Seppo Heinola

Millä perusteella aika alkaa alkuräjähdyksestä.

Koska kieliperheemme ja tieteemme ymmärtää ’ajalla’ matkan suhdetta nopeuteen, tulee meillä olla jotain joka on ’matkalla’ eli ainehiukkanen vaikka kuinkakin pieni. (Tässä on nyt toki paradoksi, sillä nopeuden käsite jo edellyttää käsitystä ajasta. Siis nopeus on puolestaan matkan suhde aikaan…) Tämä liikkuva hiukkanen syntyi alkuräjähdyksessä, siis jos syntyi. Oli toki suomalainekin tähtititeilijä, joka ei alkuräjähdykseen uskonut, minulla oli ilo tuntea tämä Toivo Jaakola.https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Jaakkola

Tauno J. Jokinen

Minusta on aika hassua ajatella, että kaikki alkoi alkuräjähdyksestä, koska emme tiedä mitä oli ennen sitä. Ikäänkuin oma tietoisuutemme edustaisi jonkinlaista maailmankaikkeuden mittatikkua.

Seppo Heinola

Niin, oman tietoisuutemme kapasiteetti on ns. kognitiivisen kynnyksen rajoittama. Titeemme toki antaa sijaa alkuräjähdystä edeltäneellekin tilalle, jonka olivat täyttäneet ns. braanit: ”Ekpyroottisen teorian mukaan havaittava maailmankaikkeus syntyi, kun kaksi samansuuntaista braania törmäsivät.”

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial