Syysteräteologisia mietteitä 10. Lampun henki

Pyhää Henkeä kuvataan yleensä kyyhkysellä. Mielenkiintoista. Se on yleinen mieliharmi kaupungeissa. Ne suttaa ja niitä on joka paikassa tiellä ja niiden mielipaikkojen jätöskasat ällöttävät.

Pienenä ja vähän aikaa rippileirin jälkeen uskoin siihen, että on olemassa pyhä henki. Mutta Aladdinin lampun henki oli minulle satua. Uskoin siis jumalan ja enkelien, mutta en lampun hengen eksistenssiin. Syy on selvä: aikuiset kertoivat minulle nämä asiat. Jumala ja Pyhä Henki esitettiin minulle todellisuutena ja Aladdinin lamppu satuna. Ei ollut ongelmia. Mutta rippileirin jälkeen noin parissa viikossa minuun kannettu vesi oli haihtunut. Sen jälkeen minulla ei ole ollut hetkeäkään epäilystä. Pyhä Henki oli minulle aivan yhtä todellinen kuin Aladdinin lampun henki.

Kristityille Pyhä kolminaisuus on itsestään selvää. On siis Isä, Poika ja Pyhä Henki. Pyhä Henki on todellisuutta, mutta Aladdinin lampun henki pelkkää satua. Molemmat on kirjoitettu kirjoihin. Jälkimmäinen siis Tuhannen ja yhden yön satuihin. Selvä peli. Kuviteltu Šeherazade kertoili sulttaanille satuja pitääkseen henkensä, ja Aladdinin taikalamppu -tarina oli yksi näistä. Pienenä se, että lampusta putkahtaa henkiolento, joka toteuttaa kaikki toiveet, oli ilman muuta mielikuvituksen tuotetta, mutta mielenkiintoista ja viihdyttävää. Raamatun tarinat eivät olleet viihdyttäviä. Ne olivat lähinnä ikäviä. Miksi noin oli, voin nyt hyvin arvioida, että satu antoi tilaa mielikuvitukselle.

Sadun esittämät tapahtumat kiehtoivat, mutta totena kerrotut Raamatun tarinat eivät. Sama juttu kaikkien muiden hirveyksistäkin kertovien satujen kanssa. Koska niitä EI esitetty todellisina, niiden kanssa saattoi olla turvallisin mielin. Raamatun ja kymmenen käskyn esittämä kiivas jumala oli vastenmielinen eikä ollenkaan kiehtova. Olenkin pitkään ollut sitä mieltä, että sadut ovat hyvä keino pohtia hyvää ja pahaa sekä saada niiden moraliteeteista eväitä omaan ajatteluun. Sadut eivät pelota. Sen sijaan uskonto julmine ukaaseineen synnistä ja kadotuksesta ja helvetistä ja saatanasta on pelottavaa ja vieraannuttavaa. Monet alkavatkin uskoa silkasta pelosta.

Me kuulemma olemme saaneet Pyhän Hengen kasteessa. Minut kastettiin kotona. Pappi tuli meille, kraanasta laskettiin vesi maljaan ja minut puettiin liian isoon valkeaan mekkoon. Tätini, josta tuli kummitätini, otti minut syliini ja pappi luki loitsut ja rukoukset ja ripsi vettä päähäni ja lienee tehnyt ristinmerkin pärstäni edessä. Siellä Pyhä Henki sitten ilmeisesti väijyi ja odotti sopivaa hetkeä ja tunkeutui sisälleni. Kyllä mieluummin silti valitsisin, jos voisin, sen Aladdinin lampun kaikkivoipainen henkineen. Tuo Pyhä Henki ei ole oikein paljon iloa tuottanut, jos ei haitaksikaan liene ollut. En nyt rikkauksia olisi kaivannut, mutta mieluusti paria pikkujuttua, joita en nyt erittele. 

”Muita henkiä saa kyllä pyytämättäkin”. Ote Kalevi Kauppisen eräästä kommentista. Monet siis oikeasti uskovat henkiin. Siis useisiin henkiin. Sen Pyhän Hengen lisäksi on niitä pahishenkiä, kärmeshenkiä, räyhähenkiä, poltergeisthenkiä. Mutta LAMPUN henki vain on satua.

Syyskuussa HS uutisoi katolisesta peruskoulusta USA:ssa. Siellä johto päätti poistaa Harry Potter -kirjasarjan koulun kirjastosta, koska kirjat sisältävät loitsuja, joita lausumalla voi aiheuttaa vahingossa ikävyyksiä. Siis WTF? Aikuiset ihmiset kuvittelevat, että kirjailijan keksimiä loitsuja lukemalla räyhähenget lähtisivät liikkeelle ja tekisivät kataluuksiaan? Mahtaakohan siellä silti olla 1001 yön sadut -kirja? Se, missä on kaikkivaltias Lampun Henki.  Varmaan, koska se on satukirja. Tai sitten ei. Saduista voi saada vahingollisia vaikutteita.

Uskonnon esittämä kolminaisuus on myös omituinen. On VAIN yksi Jumala, mutta sitten tällä on Poika, joka myös on jumala. Samalla tämä edelleen on ihmiseksi muuttunut jumala. Ja sitten on vielä se Pyhä Henki. Henki, jota sanotaan myös totuuden hengeksi. ”Pyhä Henki herättää ihmisen hengellisesti, niin että hän voi ottaa vastaan Jumalan valmistaman pelastuksen, jolloin Pyhä Henki tulee häneen asumaan.” Siis mitä tuossa sanotaan? Lainaus on helluntaikirkon sivulta. Onko tuo henki siis joku Jumalan apulainen? Pyhä Henki herättelee ensin, sitten Jumala tulee ja antaa ”pelastuksen” ja sitten se henki tulee henkilöön asumaan. Ei kyllä avaudu.

Googlehaulla tuli Pyhästä Hengestä 1.080.000 osumaa. Pyhä Henki on selvästi tärkeä juttu. Lampun henki kiinnostaa selvästi vähemmän. Vain 412.000 osumaa. Lampun henki on ilmeisesti Jinni, dzinni, itämaisessa ja islamilaisessa tarustossa esiintyvä henki. Kristinuskossa ja islamissa on paljon samoja piirteitä. Myös usko pahoihin henkiin. Mutta kristinuskossa ilmeisesti on vain yksi hyvä henki, se Pyhä Henki. Vai onko enkelit, joita Raamatun mukaan on kymmeniä tuhansia tai määrättömästi, myös henkiä? Ja jos eivät, niin miksi eivät?

Pyhä Henki on selvästi yliluonnollinen juttu. Yliluonnolliseen ilmiöön sisältyy paradoksi. Jotta ilmiö olisi yliluonnollinen, se pitäisi voida ensinnäkin todeta ja sitten (tieteen) ilmoittaa, ettei ilmiötä voi selittää luonnollisten ja mitattavien mekanismien avulla. Vasta silloin olisi kyse oikeasta yliluonnollisesta ilmiöstä. Mutta siis se pitäisi ensin havaita. Mutta jos niin kävisi, ei olisi kyse enää yliluonnollisesta ilmiöstä, vaan todellisesta ilmiöstä, jota ei toistaiseksi ole voitu mitata ja tutkia.

Minulle lampun henki on siis tarkalleen yhtä mahdollinen kuin Pyhä Henki. Molemmat ovat yhtä hyvin tai huonosti todennettavissa. Mutta edelleenkin lampun henki on minulle kiehtovampi kuin se pyhä henki. Lampun henki herättelee uinuvaa mielikuvitustani paljon tehokkaammin kuin totinen ja puiseva pyhä henki.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

62 kommenttia artikkeliin ”Syysteräteologisia mietteitä 10. Lampun henki”

  1. Annetaan heille uskon rauha, jotka uskovat kolmiyhteiseen Jumalaan. Eivät uskovatkaan hyökkää uskonnottomia vastaan, vaan he toivovat, että kaikki tulisivat löytämään elämälleen tarkoituksen. Joskus he kyllä taitamattomasta esittävät tuomitsevia mielipiteitä, silloin he eivät muista sitä, että tuomiovalta kuuluu ainoastaan Jumalalle.

  2. Oletko Kalevi sitä mieltä, että jos joku on jostain raamatuntulkinnasta erimieltä kuin perinteinen teologia, se rikkoo uskovan uskonrauhaa? Ja että sananvapauden pitäisi tältä osin olla rajoitetttu?
    Tulisiko ns. profaaneilla ihmisillä olla vastaavasti oikeus mielenrauhaan ilman että hän saa kuulla uskonnollisen julistajan mukaan olevansa jo synnynnäisesti niin paha ihminen että joutuu lähtökohtaisesti helvettiin?

  3. Kalevi, olen nyt oikeastaan kiinnostunut siitä, että miksi uskovat pitävät Pyhää Henkeä todellisena, mutta eivät lampun henkeä.

    (tosin mietin, että onko elämälleen tarkoituksen löytäminen sama kuin uskoon tuleminen?)

  4. ”Kalevi, olen nyt oikeastaan kiinnostunut siitä, että miksi uskovat pitävät Pyhää Henkeä todellisena, mutta eivät lampun henkeä.”

    En halua leikkiä vakavalla asialla.

  5. Asia on kyllä tietyllä tavalla vakava, enkä minä leiki. Kysyn kyllä ihan tosissani. Tietty sadun lamppu, johon henki on sullottuna, tekee asiasta vähän vähemmän vakavasti otettavan, mutta kuitenkin kyseessä on henget. Miksi lampun henki olisi vähemmän uskottava kuin kristittyjen tunnustama Pyhä Henki?

  6. Jälleen Ykiltä hyvin lähelle käyvä kirjoitus. Kyllä minä kolmiyhteiseen Jumalaan edelleen uskon ja sen mahdollistamaan elämään nyt ja ajattomuuteen saakka. Pyhän Hengen selitykset ja Lutherin siitä lausumasta en ole ollenkaan varma, että se niin kaikissa niissä ”totuuksissa” toimisi kuin mitä totuudeksi väitetään.

    Minä luulen niin, että vaikkapa kirkonpenkissä istujien vähyys on osittain tämän hengen, hengellisyyden taikka sen kaltaisen aikaansaannos. Kun kirkossa totuuksia on monia niin siitä yhdestäkään ei enää kehdata puhua ja siksi pitääkin takertua ”lillukanvarsiin”. Jo pääasiasta ei kehtaa puhua niin kannattaakin sitten puhua pienteologisista pikkuasioista. Joku naispappeus ja homokysymys pridehypetyksineen on tullut keskiöön. Jeesusta ei näy ei kuulu. Ei Pyhä Henki uskovaa kristittyä vie tällaisiin paikkoihin. Sinne pitää pesiytyä Kristus ihan oikeasti ja siitä pitää uskaltaa puhua. Ei se rituaaleilla eikä kaluunoilla muuksi muutu.

  7. Hyvä kirjoitus Ykiltä. Tosin en laisinkaan ymmärrä, miksi hän asettaa kertomuksen Aladdinin lampusta jotenkin vastakkain kristillisen uskon kanssa. Se tuntuu vähän samalta kuin Tolkienin kristillinen usko asetettaisiin vastakkain Tolkienin huikeimman kertomuksen ”Taru sormusten herrasta” kanssa.

    Tarina Aladdinin lampusta on peräisin Lähi-idästä ja se on merkitty muistiin kertojalta, joka oli maroniittikristitty. Tausta voi siis hyvinkin olla kristillisessä tai juutalaisessa kertomaperinteessä. Kertomus ei kuulu Tuhannen ja yhden yön kertomusten kokoelmaan, vaan on liitetty siihen myöhemmin. Edes arabiankielistä käsikirjoitusta sen taustaksi ei ole.

    Kristillisestä näkökulmasta myös Jumalan vastaiset tai Hänen sijaisekseen tekeytyvät henkivallat ovat totta. Esimerkiksi Japanissa ihminen on saatettu jo lapsena vihkiä jollekin henkiolennolle tai jumaluudelle, jotta kyseinen henkiolento toisi terveyttä ja menestystä. Kun tällainen ihminen haluaa kääntyä kristinuskoon, käydään aivan selkeä henkivaltojen taistelu. Nämä ilmiöt ja se vastustaja ovat ihan totta.

    Kertomus Aladdinin lampusta on nähty merkittävänä, esimerkiksi Kierkegaard tutki sitä. Sillä lienee myös haluttu opettaa jotakin uskosta. Nimi علاء الدين ’Ala uddin päättyy arabian sanaan din eli uskonto ja voitaisiin kääntää: uskon ylevyys.

  8. Anteeksi etukäteen, Yki, että joudun olemaan tällä kertaa eri mieltä kanssasi.
    Tokihan ateisti-evolutionisti on hirttäytynyt naturalistis-materialistiseen maailmankuvaan, jolloin hän on suljetussa kuplassa, eikä pysty avartumaan pelkän materia/energia-paradigman ulkopuolelle.

    Jos hyväksytään se että maailmankaikkeus on saanut alkunsa (niin kuin tiede näyttää tällä hetkellä tekevän; multiversumeillakin jne. on oltava alku), niin edelleenkään tyhjästä ei voi nyhjästä, vaikka olisi loputtomasti aikaa.

    Looginen johtopäätös on oltava, että se, joka on saanut aikaan maailmankaikkeuden (myös ajan) on oltava ääretön, ajaton, äärettömän voimakas jne. aineeton entiteetti, jota perinteisesti on kutsuttu Jumalaksi (joka on Henki).

  9. Joo Yki, …

    Pyhän Hengen ja Lampun Hengen ero on siinä, että Pyhällä Hengellä on varsin kiistaton vastine reaalitodellisuudessa. Lampun Henki taas on puhtaasti kuvitteellinen, joskin sekin voidaan nähdä Joulupukin tavoin sosiaalisena konstruktiona osana todellisuutta.

    Varmasti olet nähnyt noita karismaattisia uskovia kierimässä lattialla jonkinlaiseen transsitilaan vaipuneena. Toki tuon voidaan nykytieteen valossa kertoa johtuvan jostain etuotsalohko ja limbisen järjestelmän toimintahäiriöstä, mutta ainakin minusta Valhehengen vallassa oleminen kuvailee ilmiötä varsin hyvin.

    Jonkinlainen henkivaltojen aikaansaama transsitila kuvataan monissa uskonnoissa ja esimerkiksi buddhalaisuudessa valaistumista pidetään koko ihmisenä olemisen huipentumana, jonka jälkeen ihminen nousee jonkinlaiseen Jumalan asemaan.

    Pyhän Hengen tai Valhehengen läsnäolon kokemus on monilla ihmisillä ja kokemus on todellinen ja voimakas. Ei siis ole yllättävää, että ilmiön kokeneet tuntevat suurta kunnioitusta ilmiötä kohtaan. Kognition näkökulmasta ilmiö selittyy yksilötasolla kunkin oman uskonnon vertauskuvien kautta.

    Pyhän Hengen olemassaoloa reaalimaailmassa ei siis ole mitään syytä kiistää tai edes epäillä. Oikeampi kysymys on pohtia sitä, milloin henkivoimien kohtaaminen edustaa Valhehenkien kohtaamista ja milloin aitoa yhteyttä tuonpuoleisen Jumalan kanssa. Aika usein kyse tuntuu olevan Valesaarnajan ansiotoiminnasta, mikä ei sinällään kumoa aidon kohtaamisen mahdollisuutta.

    Jonkinlaista Pyhän Hengen kohtaamista tavoitellaan vähän joka uskonnossa ja usein uskonnot kilvoittelevat sillä, että heidän uskontonsa kohtaaminen on parempi kohtaaminen kuin muiden uskontojen kohtaaminen.

    Silloin tällöin kohtaa ihmisiä, joiden Hengen Hedelmä vaikuttaa kypsältä ja maukkaalta. Silloin ei ole lainkaan väärin kuvata tätä Pyhän Hengen aikaansaanokseksi.

  10. Pentti, en nyt suinkaan aseta Aladdinin lamppua vastakkain kristillisen uskon kanssa. Minä rinnastin kaksi henkeä. Voin täydellä syyllä kysyä, miksi lampun henki on satua, mutta Pyhä Henki todellisuutta. Molemmista on yhtä vähän konkreettista näyttöä. Molemmat ovat kirjoitettu wanhoihin kirjoituksiin. Molemmat tarinat ovat lähtöisin Lähi-Idästä. Molempien kertomaperinne on ainakin samojen seutujen kulttuurista. Minulle se on sivuseikka, onko tuo Aladdinin tarina liitetty myöhemmin tuohon satukokoelmaan. Ei se sinänsä eroa sitten siitä, miten Raamattu aikoinaan koottiin. Lisättiin ja poistettiin vähän sen mukaan, mikä sen aikaisten kirkkoisien mielestä sopi ja mikä ei.


    Kari, pyydän anteeksi PPP:n puolesta saamelaisilta ja romaneilta ja Parempi myöhään -tekijöiden puolesta neekereiltä ja sitten sinulta, koska joudun olemaan toista mieltä. Nimittäin olen uskonnoton, mikäli tarkoitit ateisti-evolutionistilla minua. Toki on niin, että ateisti on yhtä oikeassa tai väärässä kuin uskova kristitty, mutta evoluutio on todennettua todellisuutta.

    Mutta en elä missään kuplassa. Sitä osoittaa sekin, että keskustelen uskovien kanssa. Olen tehnyt sitä jo yli 10 vuotta. Kykenen avautumaan materia-ajattelun tuollekin puolelle. Mutta energian suhteen olen järkähtämätön. Sitä esiintyy vain fyysisesti ja fysiikan lakien mukaan. Vaikka esim. liike-energia on näkymätöntä, sitä kyetään mittaamaan. Mutta mitään sellaista ”energiaa”, joka säteilee kristallista tai jota energiahoitajat ”välittävät” ym. humpuuki, ei ole. Ei ole myöskään mitään sellaista energiaa, jota kristitty uskova kutsuu Pyhäksi Hengeksi.

    Jos maailmankaikkeus on saanut alkunsa, kuten useimmat kosmologit varmana pitävät, alkuräjähdyksestä, niin sillä on ollut tietty joku voima tai ilmiö, joka sen aikaan sai, mutta eri asia on sitten se, mikä se oli. Tyhjästä ei voi nyhjäistä, inhimillisen ajattelun mukaan, mutta ihmiskunta ei tiedä vielä, ehkä ei milloinkaan, mikä oli koko alkuräjähdyksen syy tai voima. Mitään loogisuutta ei ole siinä, että se olisi tuo ”aineeton entiteetti”. Se on vain yksi mahdollisuus. Sille voitte hyvin antaa nimen Jumala, mutta yhtä hyvin se voi olla joku tuntematon kosmologinen ilmiö TAI valtaisa vieras sivilisaatio…


    Mutta joo. Voin kysyä täydellä syyllä, miksi yksi henki on satua, mutta toiset ovat totta, vaikka kaikista on yhtä vähän näyttöä. Todellakin, kaikki henget voidaan perustellusti katsoa olevan sosiaalista konstruktiota ja siten todellisuutta. Mutta siihen se jää, kunnes toisin todistetaan. Myös siitä on tyyten olemattomasti näyttöä, että mikään henkivalta saisi aikaan transsitiloja. Kyseessä ovat neurologiset sekä sosiaaliset ilmiöt. Kirkoissa ja hihhulisaarnaajan edessä tapahtuvat kaatumiset ja kouristelut ovat aivan samaa juurta kuin mikä tahansa joukkkohysteria.

    Pyhä Henki on olemassa reaalimaailmassa vain ja ainoastaan käsitteenä, vaikka se monilla sulautuukin osaksi henkilön omaa todellisuuskäsitystä, mikä saa aikaan aidon tuntuisia kokemuksia jonkun ylimaallisen kosketuksesta.

  11. ”Ei ole myöskään mitään sellaista energiaa, jota kristitty uskova kutsuu Pyhäksi Hengeksi.”
    Anteeksi nyt niin kovasti Yki, että minun on pakko olla kanssasi eri mieltä. Ehkä joskus käräjillä joudun tästä edesvastaajaksi, mutta se on sen ajan murhe. Mielestäni Pyhä Henki on olemassa, koska Jumala on antanut Hänet omaan henkeeni. Se ei ole mikään psykologinen haihattelu tai toiveajattelu, vaan oltuani 31 vuotiaaksi asti ateisti, sain Jumalan armosta ottaa vastaan Jeesuksen sovitustyön omalle kohdalleni ja koko elämäni muuttui.

    Tokihan ymmärrän että tällainen kretiini fundis ei vakuuta ketään ylivertaisen älykkyyden saavuttanutta ateisti-evolutionistia, jonka usko evoluution ylivertaisuuteen ylittää minun vaatimattoman jumalauskon rehjakkeeni.

  12. Anteeksi nyt, mutta minun on oltava eri mieltä siitä, että sinun 31-vuotiaana saamasi herätys olisi todiste jostain hengestä. Ainoa, mikä tässä lienee totta, on aivokemiassasi tai synapsien radoissa tapahtunut muutos tai liike, joka on aiheuttanut käsityksesi maailmasta muuttumisen. Monilla tapahtuu eri asioissa vastaavaa, eikä siitä ole syytä olla huolissaan.

    Toivon, ettei sekään ketään loukkaa, että minun on kaiken uhallakin ilmoitettava, että mikäli minuun viitattiin ”ylivertaisen älykkyyden saavuttaneella ateisti-evolutionistilla”, on ilmaisu erittäin epätarkka. En usko missään tapauksessa omaavani ylivertaista älykkyyttä. En edes korkeahkoa. Lisäksi evoluutio ei ole minun tapauksessani uskonasia eikä minun katsannossani evoluutiota voida pitää ylivertaisena. Eihän ole, mihin verrata koko prosessia. Se vain on.

  13. Miksi Pyhä Henki ei vain voi olla?

    Onneksi sinä et tiedä mitä minussa on tapahtunut, samoin kuin en voi tietää mikä sinun aivoissasi vaikuttaa sen että uskot evoluution olevan totta, vastoin tieteen viimeaikaisia tuloksia.

  14. Taunon vastaus Ykin kysymyksen ytimeen on vaikuttava.. Ja nähdäkseni totta.

    ”Pyhän Hengen ja Lampun Hengen ero on siinä, että Pyhällä Hengellä on varsin kiistaton vastine reaalitodellisuudessa. Lampun Henki taas on puhtaasti kuvitteellinen, joskin sekin voidaan nähdä Joulupukin tavoin sosiaalisena konstruktiona osana todellisuutta.”

    Muihin uskontoihin en osaa ottaa kantaa, mutta minusta Taunon sanoma on varmaankin totta kristillisessä kontekstissa ainakin.

    Tauno, jaottelet henget kahtia, hyvään ja pahaan kovin selkeästi. Onko tämä todella sinulle näin musta-valkoista? Buddhalaisten valaistuksia jakeleva henki on myös Pyhä Henki?

  15. ”Tauno, jaottelet henget kahtia, hyvään ja pahaan kovin selkeästi. Onko tämä todella sinulle näin musta-valkoista? Buddhalaisten valaistuksia jakeleva henki on myös Pyhä Henki?”

    Buddhalaisten hengistä pitäisi varmaankin kysyä buddhalaisilta. Valaistuminen lienee jonkinlainen kokemus yhteydestä Jumalaan. Parempi vastine Pyhälle Hengelle löytyy varmaankin hindulaisuudesta, josta myöskin ajatus Jumalan kolminaisuudestakin on lainattu.

    En liene puhunut pahoista hengistä, vaan valhehengistä. Valhehenget ovat pohjimmiltaan ihmislähtöisiä, mutta varmaankin voivat joskus olla luonnoltaan varsin hyväntahtoisia.

    Pyhä Henki on lähtöisin Jumalasta tai on osa Jumalaa tai jotain. Kristittyjen mukaaan se on joko Isästä tai sitten Isästä ja Pojasta. En ole moista kohdannut sen kummemmin kuin Ykikään. Toisaalta minä olen pieni ja Jumala on suuri, joten mahtaisinko edes aitoa Pyhää Henkeä tunnistaa, jos sellaisen joskus kohtaisin.

  16. Me olemme pieniä. Mahtaisiko se ”aito Pyhä Henki” edes huomata meitä?

    Meillä, ihmiskunnalla, on jo sangen hyvä käsitys universumista, siis havaitusta sellaisesta. Se on niin valtaisan suuri, ettei sitä millään kykene käsittämään. Jo pelkästään yksi pieni pölyhippunen avaruudessa, oma Linnunratamme, on jo niin käsittämättömän suuri, että huimaamaan alkaa miettiessä matkaa, jonka taittamiseen valon nopeudella kuluu yli satatuhatta vuotta. Ja noita galakseja on satoja miljoonia tai miljardeja…

    Sitä rupeaa vähän miettimään, että kumpi on suurempi, universumi vaiko Jumala? Ja voiko se Pyhä Henki olla läsnä joka ainoalla galaksilla, jos tai kun joka ainoalla galaksilla todennäköisesti on, on ollut tai tulee olemaan ainakin yksi sivilisaatio luotuineen..?

  17. Yki, myös Internet on suuri. Kyllä sinä silti olet siellä niin representoituna, että sinä löydyt sieltä. Ei kaikkeuden suuruus ja Jumalan suuruus loogisesti johda siihen, että pienellä ihmisellä ei olisi merkitystä. Hän välittää atomin pienimmistä osasistakin.

    Islamilaiseen ajatteluun kotiutui sellainen jumalakuva, että Jumala on valtavan suuruutensa vuoksi kaukana yhdestä ihmisestä. Kristinuskossa Jumala on kyllä suuri, mutta hän tulee myös lähelle pientä ihmistä. Tämä hätkähdyttää esimerkiksi kristinuskoon kääntyviä muslimeja.

  18. Käsite Pyhä Henki hepr. רוח הקודש ruach ha kodesh kr. pneuma to hagion (kirjaimellisesti puhdas tuuli) ja niihin liittyvät luvut 468 ja 1080 (1080=15×72) ovat antiikin astronomiassa hyvin mielenkiintoisia. Mikäli planeettojen radat otetaan näet puhtaina ympyröinä saadaan jokaisen planeetan vuodeksi vuorokaudet:
    Merkurius 90 vrk., Venus 216 vrk., Maa 360 vrk., Mars 720 vrk., Jupiter 4320 vrk., Saturnus 10 800 vrk.
    Merkuriusta lukuun ottamatta jokainen on jaollinen luvulla 72. Nyt myös aurinko sisältää kierrossaan luvun 72. Sillä maapallon prekessiohuojunnasta johtuen aurinko kulkee näennäisesti taivaankannen poikki aina 2160 vuotta yhdessä tähtimerkissä viipyen. Koska tähtimerkkejä on 12 kpl, kuluu silloin koko kiertoon 25 920 vuotta eli 72 astetta / yksi vuosi) ( 72 x 360=25920) Tätä sanotaan Suureksi aurinkovuodeksi.
    Muinaisilla heprealaisilla tämä luku oli myös yksi aikamitta mitta sillä kun heidän pienin aikayksikkönsä oli nimeltään chelek. (n.3,33 sek.) niin yhteen tuntiin mahtui 1080 chalakimia niin vuorokausi koostuu 25 920 chalakimista. Tämä mitta oli alkujaan saanut alkunsa ihmisen hengityksen rytmistä, sillä keskimäärin myös ihminen hengittää 72 kertaa minuutissa eli 1080 kertaa tunnissa. (Nyt 2160:2=1080)
    Nyt luomiskertomuksen lauseessa ”Jumalan h e n k i liikkui vetten yllä” sanonta Jumalan henki” tulkitaan myös juuri Pyhäksi Hengeksi. ”Sattumalta” kreikkalaisessa gematriassa Pyhä Henki; pneuma to hagion on lukuarvoltaan yllämainittu 1080.
    Eli totean että aikanaan termillä Pyhä Henki (tai pikemmin Pyhä henkäys) on tarkoitettu kosmista sykliä joka on yhteneväinen niin ihmisen hengityksen rytmin kuin planeettavyön ja prekession liikkeiden kanssa ja jossa 1080 (siis ’pyhä henki’ eli ’puhdas tuuli) näyttelee suurta osaa. Edellä kyse on raamatullisesta termistöstä mutta sen pohjana on aikansa astronomia. Astronomia oli/on siis yksi osa esoteerista salaisuutta joka vain on puettu allegorian kaapuun ja muokattu uskonnolliseksi kieleksi. Muinaiset papit olivat aikansa tähtitieteilijöitä.

  19. Vallan mainio tuo ”Internet on Suuri” – kommentti. Ai että , miten hienosti ilmaistu kristinuskon ainutlaatuisuus.

  20. Anne, arvostan.

    Osa kosmologeista kai puolitosissaan pohtiikin kysymystä, onko universumi supertietokone.

  21. Tiedä häntä tuosta universumin koneellisuudesta, mutta tietokone-sana kylläkin muutoin esiintyy mm. Raamatussa, missä se nimi on AJATTELIJA. Heprean tietoa vastaava sana on myös mielenkiintoisesti da’at, (tieto on dataa,puhuttiin alussa data-koneesta).
    Ajatelija eli muchseb hepr. luura Danielin kirjan els kryptassa varsin mielenkiintoisessa jakeessa,missä puhutaan juurikin datan lisääntymisestä:
    Daniel 12. 4, jonka panen tähän hepreaksi ja käännän sananmukaisesti:
    וְאַתָּה דָנִיֵּאל, סְתֹם הַדְּבָרִים וַחֲתֹם הַסֵּפֶר–עַד-עֵת קֵץ; יְשֹׁטְטוּ רַבִּים, וְתִרְבֶּה הַדָּעַת.
    Mutta sinä Daniel kodifoi nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti, monet surffailevat ja data kasvaa.
    Ei tarvita kummoistakaan lukutaitoa, kun voi huomata, että profeetta Daniel saa tehtävän, salakirjoittaa saamansa materiaali niin, että se aukeasi vasta lopun ai-kana kasvaneen tiedon ja surffailun ansiosta. Käännän verbimuodon יְשֹׁטְטוּ (kuljeksia edestakaisin) verbiksi surffailla siksi, että kysymys on lopunajan tapahtumista, jolloin sana Daat eli tieto on kasvanut juuri data-surffailun avulla! Näin minua ei hämmästyttänytkään vielä tähän samaiseen Danielin perikooppiin liittyvä se tosiasia, että alkaen siteeratun sanonnan 4 jakeen sanan rabim eli monet b-kirjaimesta 29 kirjaimen intervallein (Kts. Els.) mukana jakeeet 5-6 saadaan lisäksi kirjaimet מחשב , jolloin on koossa sana MACHSEB, joka muinaishepreassa merkitsi a j a t u s, mutta joka nyt lopun aikoina on saanut nykyhepreassa merkityksen tietokone?

  22. Yki ”Sitä rupeaa vähän miettimään, että kumpi on suurempi, universumi vaiko Jumala?”

    Mielenkiintoinen ajatus. Jos esim. kuvanveistäjä hakkaa mahtavasta kivilohkareesta kolmemetrisen patsaan, onko kuvapatsas suurempi kuin ’luojansa’?

  23. Minusta Kari teki olennaisen kysymyksen. Mittaustulokset ovat tyystin suhteellisia. Käsittääkseni kvanttiteoria osoittaa, että hiukkaset universumin eri laidalla voivat olla samanaikaisessa yhteydessä.

  24. Sepolta mielenkiintoinen kirjoitus Danieliin liittyen. Luen vielä tarkemmin ja Kommentoin viikonloppuna. Hyvin otat alkutekstiä esille. 👍

  25. En ole vähään aikaan päässyt kirjoittamaan plogimetsään, mutta kumminkin olen voinut seurata näitä kommentteja ja Ykin ajatuksia.

    Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä Yki käsittää hengillä. Mitä ovat henget, ovatko ne kaikki satua, vai onko olemassa jotain muuta, jota ihminen ei voi ymmärtää. Jos henget ovat vain satua, niin tämä keskustelu on myös satujen tasolla käytävää, johon voi suhtautua, niin kuin satujen kerrontaan yleensä.

  26. Minulle henget ovat kulttuurinen juttu. Aivan samoin kuin käsite jumala. Ei tietty mikään omaperäinen käsitys. Kaikki uskonnottomat ajattelevat suunnilleen samoin. Jos jostain uskonnottomasta henkiä on olemassa, ei tämä silloin uskonnotonkaan ole.

    Olen aika varma siitä, että jos hypoteettisesti ihmiskunta ja sivilisaatio kulttuureine, kaikkine tieteineen ja tietoineen olisi syntynyt kaikki yhtäkkiä samaan aikaan, eikä pitkien aikojen kuluessa ja kumuloituneena, ei uskonnolle ja hengille välttämättä olisi ollut tilaa ja tarvetta. Henget ja jumalat syntyivät ihmiskunnan alkuhämärissä abstraktin ajattelun ja animismin tuotteina.

    Henget ovat vähän sama juttu kuin aivan pienillä lapsilla esiintyvä animismi, että eri esineillä, kivillä, puilla ym. olisi myös jonkinlainen tietoisuus ja henki. Lapsilla tämä on luonnollista ja semmoista ihan söpöä, mutta siis lapsellista. Kumma kyllä, aikuisilla tämä on ihan täyttä totta. Siis, että on henkiä. Minä en väitä olevani mikään järjen jättiläinen enkä rationaalisuudessani poikkeuksellinen, mutta minulla ei ole minkäänlaista taipumusta ajatella henkien olemassaoloa. Minä olen hengissä, henki kulkee, siis hengitys, mutta henkiä ei ole olemassa. Kunnes toisin todistetaan. Mikään subjektiivinen kokemus ei minulle todista vielä mitään.

    Mutta toisaalta, jos kuviteltaisiinkin henkien olevan kvanttien tanssia, olisi asia hieman eri. Eli ”henkiä” pitää pystyä havaitsemaan. Näin ei ole vielä tapahtunut, ellei oteta kvanttitutkimusta huomioon. Mutta onko kvanteilla tietoisuus???

  27. Mielenkiintoinen ajatus tuo uskontieteellinen 1800-luvun käsitys uskontojen kehityksestä: evoluution pohjalla on henkien pelko ja huipulla on liberaaliteologia. Täysin evolutionismin parhaiden periaatteiden mukaan.

    Antiikin aikana oli esillä degeneratiivinen teoria: aluksi oli kulta-aika, sitten hopea-aika ja nykyaikana rauta-aika.

    Nykyinen uskontieteen teoria on hieman toinen. Adaptiivisuus ja meemiteoria, puhumattakaan aivo-viruksesta ovat ateistien suosiossa tällä hetkellä.

    Outoa kyllä, aivoihin redusoitu henkisyys ei tunnu olevan enää suosiossa, vaan sen tilalle kaivataan kattavampia selityksiä.

    Jumala, joka on Henki, on tietysti pois suljettu mahdollisuuksien joukosta.

  28. ”Jumala, joka on Henki, on tietysti pois suljettu mahdollisuuksien joukosta.” No tietty ja se on ihan luonnollista. Siitä kun nimittäin ei ole minkäänlaista luonnollista todennetta.

    Mietin vieläkin – osoitetun patsasesimerkin analogiakelvottomuuden mieltäen – että kumpi on suurempi, universumi vai Jumala. Jos verrataan universumia ja planeettaamme vaikka bakteeriin, joka on presidentinlinnassa, niin sekään ei vielä riitä osoittamaan maapallon kokoa tunnetussa universumissa. Ja sen tunnetun universumin takana on vielä… niin mitä? Se Jumalako? Vaiko toisia jumalia?

    On todettu tai ehkä todistettukin, että universumi ei voisi olla olemassa ilman ns. pimeää ainetta. Olisiko se sitten se teidän jumalanne? Jos olisi, niin silloin jumalasta voisi tehdä havaintoja. Voiko ihminen tehdä jumalasta tieteellisiä havaintoja? Mitata sitä?

  29. Yki ”luonnollista todennetta.” Luonnollisesti, jos ei hyväksytä muuta kuin materia.

    Ateisti ei tietenkään voi hyväksyä muuta kuin mitä ateisti hyväksyy.

    Analogiat ovat aina vajaita, niin kuin sekin että universumi olisi pimeätä ainetta? energiaa? josta ei ole mitään havaintoa. Se mistä ei ole mitään havaintoa, pitäisi olla olematon, ainakin ateistis-evolutionistis-materialistisen maailmankatsomuksen mukaan.

    Ainakin minulla on havaintoa Jumalasta oman elämäni radikaalin muutoksen takia, mutta sehän on vain subjektiivista psykologista tunnelmointia, kun taas ateismin havainto Jumalan olemattomuudesta on objektiivista ja älyllistä varmuutta.

  30. Painovoimastakaan ei ole mitään konkreettista havaintoa. Tiedetään vain sen aiheuttamat ilmiöt, vaikka se, että aina jotain putoaa kädestä, usein korvaamattoman arvokas malja tms. ja planeettojen välinen vetovoima. Painovoima onkin ilmeisesti ennemminkin vetovoimaa. Mutta se, painovoima, on osoitettu vastaansanomattomasti. Matemaattisesti. Samoin pimeä aine ja pimeä energia. Vaikka täyttä konsensusta näistäkään ei liene. Mutta aina uusista havainnoista, jotka lasketaan, löytyy vasta-argumentteja.

    Kukaan, pinttyneinkään ateisti, ei kiistä muuta kuin vain materiaa. Kyse on siis mitattavista mutta ei aistein havaittavista ilmiöistä. Ja jälleen, painovoima, vetovoima, pimeä aine tai energia.

  31. Mutta henki kiistetään, koska se ei sovi ateistin maailmankuvaan. Olkoonpa havaintoja tai ei.

  32. Mutta onko Jumala kaikkialla universumissa, joka kuten tiedämme, on mittaamattoman suuri ja tämä asuttamamme maapallo siellä, jo pelkästään Linnunradassakin kuin pelkkä atomi?

    On vielä tarkennettava, että minä en katso olevani ateisti, KOSKA minä en voi olla mitenkään varma siitä, etteikö olisi joku ylimaallinen olento tai olemus. Kukaan ei voi olla varma, koska havaintopiirimme on niin kapea koko universumin mitassa. Mutta minulla ei toistaiseksi ole mitään syytä pitää uskomaanne Jumalaa todellisena. Samoin on henkien kanssa. Minulle teidän henkiolentonne on yhtä todellinen kuin lampun henki. Ja minun näkemykseni jakaa ilmeisesti noin kolmannes suomalaisista. Aikamoinen määrä tavallisia ihmisiä, joilla ei ole mitään havaintoa tai kokemusta hengestänne.

    Sama koskee myös ufoja, siis sellaisia lentokapineita, joilla toisten sivilisaatioiden edustajat matkustelevat… En siis usko ufoihin enkä humanoideihin, en siitä huolimatta, vaikka nyt on havaittu jo tuhansia eksoplaneettoja ja on aivan ilmeistä, että niitä on miljoonittain ja olisi naurettavaa väittää, etteikö joillain niistä voisi olla sivilisaatioita. Ollut, on tai tulee olemaan. Jos niitä muita sivilisaatioita olisi, ei niilläkään olisi kykenevyyttä kumota luonnonlakeja. Matkat ja aikaulottuvuudet ovat ylivoimaisia. Madonreiät ym. ovat vielä edelleen tieteilijöiden kuvitelmissa ja teorioissa.

  33. On pakko olla pimeä aine, joka selittää selittämättömän. Tämäkin on teoriaa, joka on pakko olla tosi, jos ei muuta ole olemassa.

  34. Pimeän aineen olemassaolo on siis laskettu. Mitään konkreettista havaintoa siitä ei ole, mutta tiettävästi maailmankaikkeus olisi ilman sitä mahdoton.

    Tässä tulenkin jälleen olennaiseen kysymykseen. Siis, jos matemaattisesti kyetään osoittamaan jumalanne olemassaolo, niin hyväksyn sen. Sitä odotellessa.

    Ai niin, vielä se kysymykseni on vastausta vailla, että voisiko se jumalanne olla se pimeä aine? Ja jos, niin onko mahdollista mitata vaikka matematiikan avulla jumalaa?

  35. Henkiä koskien pitää ole tarkkana misä diskurssissa sanaa käytetään. ”Montako henkeä tähän autoon mahtuu?” Kysyjä puhuu aineellisista henki löistä. Näin on myös usein Raamatussa. Sitten heprean kolme henki sana ruach, naphas ja neshma takoittavat milloin samaa milloin eri ideaa. Ruach on ennenkaikkea ’henkäys’ tuuli eli ilma eli happi,sillä kun se kulki ihmisen nenän kautta keuhkoihin ilmensi se hengi tystä, joka tarvitse happea ja ilmankos ruach (2+6+8)saakin lukuarvon16, joka on juuri hapen atomipaino. Muita merkityksiä on sielu ja henkilö.

  36. ”Muita merkityksiä on sielu ja hekilö.”

    Tarkoitat kai sielua ja henkilöä, niin luulen. Kyllä meistä jokainen tietää, mikä on henkilö (ihminen), mutta sitä emme tiedä, mikä pitää ihmisen hengissä, onko se paljas kemiallinen reaktio vai kuuluuko siihen jotain muuta. Jos kuuluu, niin mitä se on.

  37. Kalevi: Kyllä meistä jokainen tietää, mikä on henkilö (ihminen), mutta sitä emme tiedä, mikä pitää ihmisen hengissä.

    Tarkoitin Kalevi, että sielua ja henkilöä voi käyttää sekä synonyymeinä että eri ideoita esittävinä. Gogolin ’Kuolleet sielut’ tarkoittaa kuolleita ihmisiä ja sanonta ’Täällä ei näy ristin sielua’ viittaa tietysti myös ihmisiin. Raamatun sielu ihmisessä asuvana erillisenä henkenä kuuluu tähän la 16 sanueeseen ja luomiskertomuksesta ei aivan varmasti voida erottaa milloin sielu viittaa hengityksen ja milloin ihmiseen ja milloin sisäiseen sieluun. Raamatun mukaan ihmisen pitää hengissä happi eli ruach ja veri dam vesi majim . Edellämainitut käynnistivät elämään vuorovaikutusvoimat elohimit eli kirjaimellisesti ’elävät voimat’ .

  38. Oletan Yki suomen sielun tulevan englannin soul-sanasta, jolla on hauska monikollinen assosisaatioliittymä kengänpohjiin souls / soles. Lähtö voi olla myös alankomaiden vahassa sanassa siele. Saattaa liittyä aivan alkujaan myös meri sanueisiin (see, sea)
    Soul mahdollisesti yhteydessä myös latinan aurinkoon sol.

  39. Joo, sana soul oli kyllä mielessä, mutta ajattelin sen olevan jostain muualta, kun lienee tosi vanha sana, eikä lontoon kieli juuri tuttua täällä ollut. Mutta kiitän näistäkin..

  40. Mulla on jossain Veijo Meren etymologinen kirja kuinmyös Kaisa Häkkisen,en van löytänyt niitä ,-kirjastoni on sekaisin- joten panin vähän arvaamalla ja vähän kuukkeloiden. Se Lontoon kielikin on tullut osin saksien mukana mannermaalta ja paljon siinä on tietty latinismeja roomalaisiajoilta ja piktiä/kelttiä.
    .

  41. Niin, tuo Meren Sanojen synty on ollut hankintalistalla pitkään, mutta kun ei vaan ole saanut aikaiseksi/muistanut. Nyt se täytyy hankkia. – Ja samantien nyt hommasin sen huutonetistä…

  42. Onneksi semantiikka pelastaa kaiken, jotta ei tarvitsisi kohdata Totuutta.

  43. Kari: ”Onneksi semantiikka pelastaa kaiken, jotta ei tarvitsisi kohdata Totuutta.”

    Näkyy ainakin sinuakin autavan,koska käytit semioottista efektiä kirjoittaessasi sanan ’Totuutta’ isolla kirjaimella…
    Semantiikka/semiotiikka tulevat kreikan sanasta semeion, joka tarkoittaa merkkiä, jollaisia ovat mm. kirjaimerkit joita sinäkin käytät kirjoittaessasi. Näillä kirjaimilla on myös peräkkäin piirrettyinä merkitykisiä eli niiden joukkoja tulkitaessa niihin sovelletaan semantiikka eli merkitysoppia. Yksityisen ideogrammin tutkiminen ja tulkitseminen kuuluu laajemman yläkäsitteen semiotiikan alle. Semiotiikka on siis oppi merkeistä ja merkkijärjestelmistä. Semantiikka puolestaan tutkii merkityksiä.
    Keskustelin aikanaan Imatran semiotiikkaa-päivien yhteydessä parin luennoitsijan kanssa. Oli tosi mielenkiintoista.

  44. Kari, semantiikka on kyllä tärkeä seikka, eritoten viestinnässä…

    Mutta joo, muistanet, että olen täällä kanssanne vapaaehtoisesti, ollut jo jokusen vuoden. Ja itse asiassa olen keskustellut uskon asioista jo noin 10 vuotta eri foorumeilla, että en nyt kai ole paossa ”Totuutta”.

    Mutta se Totuus. Onko niin, että vain kristinuskossa on se Totuus? Jos on, niin meillä Suomessa on nyt varsin vähän Totuuden tietäviä, vain noin kolmannes populasta ja vähenee edelleen.

  45. Seppo, aikaisemmin oli vääntöä totuudesta ja Totuudesta. Eli semiotiikka on tieteiden huippua.

    Yki, kukaan ei ole sinua karkottamassa Totuudesta eikä edes totuudesta. Itse kukin ymmärtää kummankin omalla tavallaan. Uudessa testamentissa on mielenkiintoista pohdiskelua yleisestä mielipiteestä ja piskuisesta laumasta.

  46. Kari: ”Seppo, aikaisemmin oli vääntöä totuudesta ja Totuudesta. Eli semiotiikka on tieteiden huippua.”

    Voisko joku minua viisaampi avata minulle semioottisesti yo kahden virkeen merkitysisällön.Minä kun en yksinkertaisuudessani käsitä mitä merkitystä ja tarkoitusta palvelee toisen virkkeen sana ’Eli’? Eli en siis löydä virkkeiden välille mitään järjellistä analogiaa, johon sanan ’eli’ käyttö pitäisi normaalisti viitata?

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.