Onko Ylivieskan kirkon kohtalo evl-kirkon tulevaisuus

Eli rakennetaanko pientä ja vaatimatonta. Olemmeko taipumassa maailman ja evl-kirkon tuhoon.

Viime viikolla alkoi tihkua tietoja korviini, että Ylivieska ja Ylivieskan seurakunta ei saakaan rakentaa uutta kirkkoa itselleen kolmen vuoden tarkan toiminnallisen ja taloudellisen harkinnan jälkeen ja mukaisesti. Suomessa kirkkohallitus sanoo kirkkorakentamiseen viimeisen sanan ja joiltakin osin myös museovirastolla on sanottavansa.

Kirkkohallitus katsoo, että meidän ei tule rakentaa kestävästi eikä kattavasti mitä ilmeisimmin. Heillä lienee parempaa tietoa hyvästä kirkkorakentamisesta, seurakunnan tarpeesta ja toiminnan tulevasta suunnasta kuin meillä seurakunnan palvelutehtävää tekevillä. Helppo on vedota aina hintaan eli rahaan. Mutta se ei ole tässä tapauksessa ilmeisestikään todellinen peruste vaan siihen liittyy sellaisia tulevaisuuden kuvia, joita ei sanota ääneen. Toki vihjattiin jotain yhdistettävistä seurakunnista. Arpa lankesi meille tänne Ylivieskaan.

Meille, jotka tässä hankkeessa olemme olleet mukana koko kolme vuotta, alkaen siitä perjantain tulipaloillan hartaudesta kirkon raunioilla oli tieto hyvin ristiriitainen. Ei pitäisikään rakentaa kestävää eli meidän kaavailemaa kirkkoa vähintäänkin 200 vuodeksi eteenpäin vaan aikajänne pitäisi olla 50-70 vuotta. Ilmeisesti kirkon kokokin on nyt se mikä hiertää.

Meiltä paloi kirkko johon mahtui 800 ihmistä ja joulunaikaan sekä konfirmaatiotilaisuuksissa ja joissakin konserteissa se oli usein täynnä. Nyt tyydyimme suunnitelmissamme 450 henkeä vetävään kirkkoon ja siihen liitettynä saman rakennuksen seurakuntasali vajaat 200 henkeä. Olimme mielestämme hyvin kohtuullisia.

Miksi pitäisi rakentaa kehnoa ja kestämätöntä? Mieleen tulee näkymä hajoavasta evl-kirkosta. Onko siinä jotain sellaista pohjaa vaatia vähemmän kalliolle rakennettuja kirkkorakennuksia.

Palvelutehtävämme on toimia mm kirkkomusiikillisesti korkealla tasolla taikka muutoin kokoontua arjessa ja juhlassa seurakunnan keskeisessä sakraalitilassa pääkirkossamme ja seurakuntakodissamme. Onko kirkkohallituksen mielestä niin, että meidän tulee unohtaa koko kirkkorakentaminen, maaseudun korkeatasoinen musiikin yksi iso kivijalka. Näin sammutellaan niitä valoja nyt sitten pikkuhiljaa kun Helsinki ja pääkaupunkiseutu on olemassa. Yksi tuomiokirkko riittää. Ajatus elävästä seuraukunnasta taitaa olla kiellettyjen listalla.

Jotenkin ei voi muuta kuin ihmetellä kirkkohallituksen perusteluja päätökselleen.

Olemme Ylivieskassa harkitsevaista väkeä. Me haluamme meille uuden kirkon meiltä poltetun tilalle. Onko tämä halu ja tarve kirkkohallituksen mielestä jotenkin ristiriidassa koko evl-kirkon kehityksen kanssa ja jouduimme siihen hornaan tuhottavaksi. Helsingissä käytetään kymmeniä- jos ei satojatuhansia siihen että muutamat luottamushenkilöt yrittävä saada uuta Irja Askolaa Teemu Laajasalon paikalle. Hänestä tehtaillaan jatkuvia ilmiantoja. Miksi tähän ei etsitä jotain ratkaisua, ettei kirkon luottamustointa voi käyttää tällä tavalla väärään tarkoitukseen. Uuden kirkon rakentamisen estäminen näyttää tämän rinnalla hyvin helpolta.

Itse koen tämän päätöksen luettuani palvelutehtäväni tarpeettomaksi. Se pyyhkäistiin pois isolla kädellä. Se synnyttää ristiriitaisia ajatuksia.

Me tarvitsemme kirkkomme. Me emme lähde muuttamaan mitään vaan teemme meille meidän tarpeisiin sopivan kalliolle rakennetun kirkon. Meitä on tuettu tässä hankkeessä niin toisista kirkkonunnista kuin kirkkoon kuulumattomienkin toimesta. Mitä me olemme tehneet ja teemme väärin, jos rakennamme kestävälle pohjalle, seurakunnan tarpeisiin, luottaen siihen että vastuumme myös kannamme.

Tämä rasti on vielä joiltakin tahoilta löytämättä. Me olemme sen löytäneet. Kristuskalliolla ei kirkko kaadu mutta viihdekeskuksia rakentamalla kirkosta tulee tarpeeton. Sellaiseen seurakuntaelämään Ylivieskan seurakunnalla ei hirveästi ole annettavaa. Vajaan neljäntoistamiljoonan sijoitus 200 vuodelle on mitätön juttu ja noin viiden miljoonan rahoitus seurakunnalle taloudellisena taakkana kovin vähäinen.

Rukoillen ja rautalangasta vääntäen Trinitas-työnimellä kirkkoa Ylivieskaan rakennetaan edelleen.

tuomo

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

5 kommenttia artikkeliin ”Onko Ylivieskan kirkon kohtalo evl-kirkon tulevaisuus

  1. Rakentamisissa on järkevää ajatella paljonko kirkosa on enää jäseniä esim. 50 vuoden kuluttua?

  2. Joo, …

    Sepon kanssa olen hieman samoilla linjoilla.

    Kolmenkymmenen vuoden kuluttua Suomessa ei ole nykymuotoista luterilaista kirkkoa enää lainkaan. Kristinuskon muistoa ylläpitää muutama hajanainen Rauhanyhdistys ja ehkäpä joku Sley:n sitkeä paikalliyhdistys. Varmaankin Amerikasta tulee jotain uusia kristillisiä hurmosliikkeitä paikkaamaan tyhjiötä.

    Siltikin Ylivieska tarvitsee oman kirkkonsa. Seurakunnan lainanhoitokulut olisivat jatkossa 350’000 euroa vuodessa. Tämä on kohtuudella hoidettavissa, jos seurakunnassa riittää veronmaksajia seuraavan 25 vuoden ajan.

    Ainakin valtakunnan tasolla kirkkorakennusinvestoinnit ovat aika huonoja investointeja. Joka vuosi kirkkokapasiteettia jää käyttämättömäski puolenkymmenen Ylivieskan seurakunnan verran.

  3. Haittaako tuo mitään jos kylässä on hieno konserttitalo vaikka evl-kirkossa ei olisi ainuttakaan jäsentä. Kirkkomusiikki ja Bach säilyy ja pitää kuulijansa varmasti.

    En minä ainakaan tarkoituksella huonoa rakennusta itselleni rakentaisi vaikka tiedän että odotettavissa oleva elinikä ei yllä lähellekään rakennuksen kestoa. Kirkoista tehtiin Venäjällä eli Neuvosliitossa sirkusareenoita, kapakoita ja navettoja mm. Elämä jatkuu vaikka seurakunta kuolisikin nykymuotoisena.

  4. Kirkon voisi ottaa mukaan tuohon maakuntauudistukseen, niin pääsisi muu maa eroon Helsingin kotkotuksista ainakin.
    Tuuloksessa paloi muinoin jotain. Googlettamalla vahvistui että se oli pappila. https://yle.fi/uutiset/3-5320548
    Vakuutusrahoilla halusivat rakentaa uuden tilalle, mutta Hämeenlinnan srk-yhtymä, vai miksi noita kutsutaankaan, oli juuri nielaissut Tuuloksen srk:n ja päätti toisin. Muistaakseni kirkkoherra otti aikamoiset pultit.
    Koko vanhasta pappilasta ei näy olevan tänään edes historiankirjoissa enää mainintaa, kun koko Tuuloksen srk:ta liitettiin tämän vuoden alusta Lammin seurakuntaan, joka siis kuuluu tuohon Hämeenlinnan jättiolioon. Historiankirjoilla tarkoitan tässä tapauksessa ko. seurakuntien nettisivustoja.

  5. Minusta on jotenkin kummallista ajattelua, että mopolla kuskattaisiin kuulijoita enemmän kirkkoon kuin linja-autolla. Tunnen tämän seudun läpikotaisin. Kun aikanaan näitä ristikirkkoja tänne rakennettiin niin isännät kuskasivat metsistään puita vaikka se puu olisi ollut viimeinen tukkipuu mikä kasvoi. Kirkko on täällä paljon enemmän kuin Helsingin seudulla. Se on tapa sanoa olevansa jostakin kotoisin jossa on myös kirkko keskellä kylää. Ylivieska on talousalueensa 90.000 ihmisen keskus. Onhan se jo perusteluna melkoinen erikoisuus, että kirkkohallitus pitää kirkkoa liian suurena ja kestävänä. Kun kaikki mitataan helsinkiläisellä metrimitalla niin maaseudulla kasvavat kuuritukitkin puolta lyhyemmäksi kuin senaatintorilla.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.