Ei sanaakaan teologiasta, kalapuikkoja ja Helapää lenkki

Ostin kaupasta vartavasten kalapuikkoja. Muistellakseni ja maistellakseni nuoruudenajan muistoja opiskeluajoilta. Nimittäin kalapuikot ja perunamuusi oli suorastaan juhla-ateria.

Pirkka kalapuikko MSC 10 kpl/250 g pakaste – K-Ruoka

Tämmösiä kalapuikkoja ihan ison paketin ko aattelin että saa taas herkutella sitruunan ja perunamuusin kans.

Ei kun antaumuksella iso köntti voita pannulle ja kalapuikkoja puolet paketista. Hetken voissa lilluttuaan uuniin odottamaan. Perunamuusi pannulle paistumaan. Ja taas paljon voita.

Iso lautanen esille, kalapuikot ja perunamuusi lautaselle. Voi silmä puuroon ja kalapuikoille sitruunakylpy.

Makuelämystä odottelen vieläkin. Ei maistunut kala eikä oikein puikotkaan. Vanhasta nahkakinttaasta oli tieten tehty kun ei mitään makua. Ei sitten mitään.

Vai onkohan minusta tullut kranttu.

Tuli mieleeni opiskeluajan halvin lenkkimakkara Helapää. Sitä kun paistoi niin piti olla tarkkana ettei paista liikaa. Sisus suli pannulle alta pois ja jäi vain kuori järsittäväksi jälelle.

Atria Helapää 550g grillimakkara

Ei se ollu tuon näkönen paketti ennen mutta nimi on sama.

Kalapuikoista jäi makuelämys saamata. Loput taian syöttää fasaanille jos en parempaa keksi. Olettaen että kelpaa.

Ei ruoasta sais narista mutta nyt oli niin huono kokemus, että ei oikein tiä mitä sanois.

Tapanani on jossain vaiheessa päivää tutustua kirkollisiin sanomisiin. Pitkästä aikaa löysin emeritus arkkipiispa Kari Mäkisen tekstin. Ei hän tapansa mukaan sanaakaan mistään hengellisestä puhunut vaan koronaan liittyen kiitteli, kannusti ja toivoi, ”Kiitos että jaksatte”. Ei hassummin lausuttu mutta olisin kuvitellut miettivän edes vähäisessä määrin uskon ja hengellisyyden merkitystä tällaisessa ajassa. Ehkäpä blogi oli sopimaton tällaiseen.

Kuuluu ajan henkeen kirkossa olla hiljaa kirkollisesta lahjasta, elämästä ja toivosta Kristuksessa.

Siksipä minäkin vaikenen. Nuilla kalapuikoilla ei elä eivätkä ne tarjonneet makuelämystä. Vielä kun sais jostakin Helapää lenkin niin sekin elämys tulisi testattua.

tuomo

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

3 kommenttia artikkeliin ”Ei sanaakaan teologiasta, kalapuikkoja ja Helapää lenkki”

  1. Elintarviketeollisuuden edustajana voisin tähän kommentoida, että kuluttajilta aika usein tulee toivomuksia jonkin vanhan tuotteen ottamisesta takaisin tuotantoon. Joskus heitä kuunnellaankin, ja siitä seuraa hetkellistä innostusta sosiaalisessa mediassa, mutta en muista, että mikään tällainen tuote olisi lopulta päässyt suureen suosioon uudelleen. Kyllä ne 25 uutta tuotetta vain maistuvat paremmilta kuin se, joka aikoinaan oli kyseisen segmentin ainoa. Ihmiset ovat tottuneet parempaan. Ehkä näin on myös teologiassa, vaikket väittänytkään blogiasi teologiseksi. Mitä taas kalapuikkoihin tulee, niin minusta tuntuu, että ennen niissä oli enemmän kalaa ja vähemmän jauhoja. Ja ehkä tuonkin lausunnon voi joku tulkita teologiselta kannalta. Kalahan on esimerkiksi Pyhän Hengen vertauskuva.

  2. ”Kalahan on esimerkiksi Pyhän Hengen vertauskuva.”

    Kala on monipuolinen vertauskuva. Pinnan alla uivana se symboloi mm. esoteerisia opetuksia ja opettajia ja sen yleinen muoto () symboloituu ns.Vesica piscikseksi eli kalanrakoksi, joka puolestaan edustaa silmää ja siementä ja naisen synnytyselimiä ja edelleen pyhän geometrian lähtökohtia, sillä kuvion sisään voidaan piirtää kaikki euklidisen geometrian peruskuviot. Vesican korkeuden suhde leveyteen on aina neliöjuuri kolme, joka tulee mm. nimien ADAM ja JHVH suhteesta 45:26 ja Pietarin kalansaaliin luvun 153 suhteesta
    ns. Archimedeen lukuun 265 joka hepreassa vastaa sanaa סרה eli olla ympyrä.
    Hellenistiset gnostikot asialla.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.