Vihollisen riiputuksessa osa 83

83. Riippuvuudet

Tehokkaimpia vihollisen keinoista saada ihminen vangiksi ja orjakseen on aiheuttaa hänelle erilaisia riippuvuuksia (addiktioita). Ne pohjaavat aina johonkin ihmisen tarpeeseen tai kaipaukseen, mutta muodostuvat ennen pitkään hallitsemattomiksi. Lopulta riippuvuus muodostuu kaiken täyttäväksi pakoksi, joka hallitsee elämää ja pahimmoillaan johtaa sairastumiseen tai jopa kuolemaan.

Monasti se alkaa pienestä. Kaikki tietävät voimakkaimmat riippuvuudet: huumeet, nikotiini, alkoholi, porno, ylensyöminen, anoreksia ym., jotka vähitellen koukuttavat yhä voimakkaammin. Kaikki väittävät alussa (jo monet vielä lopussakin) että he hallitsevat riippuvuutensa ja että voivat milloin tahansa lopettaa. Siksi heillä ei ole mitään tarvetta jättää sitä, koska he hallitsevat tilanteen (lieneekö kuitenkin kuvittelua?). Joka tapauksessa tosi paikan tullen, kun huomaavat etteivät hallitsekaan sitä ja hakeutuvat apuun, useimmat valitettavasti retkahtavat toipumisen jälkeen uudelleen.

Näiden lisäksi on salakavalampia riippuvuukia, joita ei useinkan edes pidetä riippuvuuksina: kateus, katkeruus, vihan hautominen, juoruilu, some-riippuvuus, rahan himo, kunnianhimo ym. Monia näistä pidetään tavoiteltavina, kuten omaisuuden ja rahan haaliminen, mutta nekin useimmiten alkavat hallitsemaan ihmistä. Luther sanoikin aikanaan: ”se, johon panet viime kädessä turvasi, on sinun jumalasi”.

Riippuvuuden perussyy on useimmiten turvattomuuden tunne, jonka voi katsoa alkaneen jo lapsuudesta, ehkä jopa kohdusta. Tätä turvattomuutta tai rakkauden puutetta koetetaan torjua etsimällä sitä mistä tahansa. Miehet monasti tavoitelevat voimaa ja valtaa (jota rikkaus tuo), naiset saattavat turvautua mieheen tai uraan. Turha toive, mistään maan päältä sitä ei löydy vaikka niin kuvitellaan.

On myös oikeata riippuvuutta. Se on se alkuperäinen tila, mihin ihminen kuuluukin. Kun Jumala loi maailman, kaikki koko maailmankaikkeudessa on ja tulee olemaan riippuvaa Hänen tahdostaan. Ihminen korkeimpana luomuksena on Jumalan erityisen rakkauden kohteena ja saa kaiken tarvitsemansa viime kädessä yksin häneltä. Tässä mielessä ainoa oikea on riippuvuus Jumalasta, elämän antajasta. Valitettavasti ihminen luulee, että hänen pitää olla itsenäinen, riippumaton (aikuiseksi tullut?). Ei onnistu, vaan seurauksena on näivettyminen (sekä hengellisesti että fyysisesti) ja lopulta kuolema, siis ero elämän antajasta, Jumalasta. Kun hyväksyn tämän oikean riippuvuuteni, pysyn kiinni elämässä ja lopulta Jumalan Pojan, Jeesuksen ristintyön ja ylösnousemisen kautta saan ikuisen elämän.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

4 kommenttia artikkeliin ”Vihollisen riiputuksessa osa 83”

  1. Et voi olla enempää oikeassa riippuvuuden suhteen. Yksi destruktiivisiä riippuvuuksia on ikuinen raamattuun takertuminen. Se kaventaa elämän hyvin kapeaksi ja vie kaiken ymmärryksen siitä mitä elämä itseasiassa on mennessään.Raamatusta tulee universumin kartta ja sitten kun sitä yrittää soveltaa elävään elämään ja tulee törmäyksiä , niin katsotaan että elämä ja maailma on väärässä ja kartta oikeassa.Esimerkkeinä raamatun käsitys maailman ja elämän synnystä ja ihmiskunnan kehitysvaiheista.

    Ulospääsy raamatturiippuvuudesta olisi tietenkin oppia mitä siellä on vertauskuvallista ja mikä oikeata historiaa. Mutta yleensä sellaista pelätään koska eikirjaimellinen lukeminen voisi vaarantaa raamatun arvovallan.

  2. Ihminen on riippuvainen elämän antajasta, halusi sitä tai ei. Nekin ihmiset, jotka eivät myönnä tai halua myöntää sitä ovat yhtä lailla riippuvaisia, kuin ne, jotka haluavatkin olla riippuvaisia hänestä, joka on elämän luonut.

    Elämällä on ylläpitäjä, ilman häntä ei tapahdu yhtään mitään, eikä ole yhtään mitään. Kaikki, mitä on, on hänen kauttaan tullut, ja myös jatkaa elämää hänen voimallaan. Tämä oivallus avasi apostoleille ymmärryksen, joka mahdollisti heille kirjoittaa Raamatun.

    Raamattu on tieteellinen kirja, koska se kertoo paljon sellaista, joka on avautunut monelle pari tuhatta vuotta myöhemmin. Eikä se ole ihme, koska hän, joka on elämän antaja, puhuu Raamatun kautta lukijalle ja antaa myös ymmärryksen, jos sitä vilpittömästi anoo.

    ”Yksi destruktiivisiä riippuvuuksia on ikuinen raamattuun takertuminen. Se kaventaa elämän hyvin kapeaksi ja vie kaiken ymmärryksen siitä mitä elämä itseasiassa on mennessään.”

    Tätä en ymmärrä, miten elämän antajaan luottaminen tekisi elämän kapeaksi ja veisi kaiken ymmärryksen mennessään. Minusta tämä on juuri päinvastoin, Raamatun lukeminen avaa ymmärtämään asioita, joita ei ole aikaisemmin ymmärtänyt, se avaa kokonaisuuden, mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa. Se avaa ymmärtämään, miten kaikki on saanut alkunsa ja miten kaikki loppuu.

  3. Elämä kaikessa orgaanisessa elämässä ei ole mikään mystinen elämänvoima tai sellaista jota ylläpidetään elimistön ulkopuolelta tulevasta ei aineellisesta voimanlähteestä.

    Maallisesti selittäen elämä on elektrokemiallinen prosessi joka on käynnissä joka ikisessä solussa.Sen olemassaolon voi jopa valokuvata , jolloin se näkyy ihmistä ympäröivänä aurana.Olemme revontulten ylläpitäjiä kehossamme. Elämä ei kukoista itseriittoisesti vaan se vaatii energiaa jota annamme kehollemme ruuan muodossa.

    Voi tietenkin ajatella ,että elämä on Jumalan ilmestymismuoto elämänä kaikessa elävässä. Tällöin hän on kemiallisena prosessina inkarnoitunut. Tätäkin on pohdittu pitkään, mutta sitä ei ole 100% hyväksytty. Tahdotaan tehdä ero tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen välillä. Siis että luotu eläisi omaa elämäänsä luojasta riippumatta.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.