Vihollisen ympäröimänä osa 62

62. Itsejumalointi

Ykin erinomaisen artikkelin innoittamana laadin oman sepustukseni arvoisien keskustelijoiden arvioitavaksi.

Ihminen on omituinen olio. Ainutlaatuinen koko maailmankaikkeudessa, täysin käsittämätön, koska hän on sekä materiaalinen, että myös henkinen olento. Kivikunta, kasvikunta ja eläinkunta ovat pelkästään materiaan kuuluvia, vaikkakin eläimissä on myös sielullista, siis tahdonvaraista toimintaa. Kuitenkin vain ihmisellä on henkistä toimintaa, eli hän pystyy itsereflektioon eli havaitsee havaitsevansa itseään, mitä eläimet eivät tee. Samoin vain ihminen kaipaa Jumalaa (tai henkistä ulottuvuutta, myös ateistit, vaikka eivät sitä myönnäkään).

Tämä tietoisuus Jumalasta on juuri se, mikä korottaa ihmisen muun luomakunnan yläpuolelle. Evolutionistit eivät tätä hyväksy, vaan haluavat alentaa ihmisen pelkäksi eläimeksi. Samoin heillä on ongelmia kaiken materian yläpuolelle kohoavan sielullisen ja henkisen toiminnan ymmärtämisessä, ne redusoidaan esim. aivoissa tapahtuviksi molekyylien liikkeiksi. Viimeaikaiset neurologiset tutkimukset ovat asettaneet tämän kiistatta kyseenalaiseksi ja näin evolutionismin aukot vain laajenevat entisestään.

Realistisen kuvan tästä ongelmakentästä antaa kertomus ihmisen luomisesta. Jumala loi maailmankaikkeuden ja elämän. Ihminen on erityisasemassa, koska Jumala puhalsi ihmisen sieraimiin elämän hengen, siis omaa Henkeään, jolloin ihminen asetettiin eläinten yläpuolelle. Kuitenkin ihminen luopui tästä erityisasemastaan rikkoessaan Jumalan tahdon ja nousemalla kapinaan kuvitellessan ”tulevansa Jumalan kaltaiseksi”.

Tämän jälkeen ihmiset ovat kuvitelleet olevansa oma jumalansa, siis tietävänsä mikä on hyvää tai pahaa. Se näkyy kaikenlaisena itsensä korottamisena, aina pikkulasten kuvitelmista että koko maailma on hänen tarpeitaan varten (hmm., olisivatkohan narsistit edelleen tässä vaiheessa?), kaikkein suurudenhulluimpien diktaatorien kuvitelmiin maailmanherruudesta. Tavallinenkin tallaaja mielellään kuvittelee olevansa muita ihmisiä parempi, kauniimpi, voimakkaampi, fiksumpi, älykkäämpi jne. Ainakin miehillä tuppaa olemaan outo ajatus, että on parempi automies kuin muut, naisten kuvitelmista minulla ei ole onneksi mitään tietoa. Jokainen mielellään viipyy peilin edessä ihailemassa itseään.

On mielenkiintoista, että nuorison toiveammatti on julkkis, siis olla muiden ihailtavana. Valitettavasti useimmilla tuo maineen valokeila kestää vain noin 15 minuuttia, joillakin harvoilla useampia vuosiakin. Valitettavasti mainen maine on katoavaa. Mutta onneksi jää itseihailu. Tämän kääntöpuoli on itsensä vähättely, mikä on todellisuudessa kutsua muille: ettekö näe, että olen sittenkin todella hieno ihminen, te muut olette sen verran tyhmiä, ettette sitä tajua.

Tärkein itsensä jumalointi on ajatus siitä että tiedän mikä on hyvää ja pahaa, oikein ja väärin: se on sitä miltä minusta tuntuu. Ei ole olemassa mitään absoluuttista totuutta, mikä voisi rajoittaa olemistani ja tekemistäni, ei ainakaan mikään jumala tai korkeampi laki, vaan vain se mitä itse mielessäni päätän, on totta. Valitettavasti melkein kaikilla ihmisillä tämä totuus ei ole itse löydetty, vaan yleinen mielipide, somen trendi, tieteen vaihtuvat tulokset, muoti jne. Missä nyt on tuo varmuus omasta totuudesta?

Postmodernismi, dekontruktionismi, sukupuolikaaos ym., filosofiset ja gallup-muodit väittävät ettei saa olla mitään absoluuttista totuutta, vaan että jokainen on oma totuutensa. Nykyinen kaikenlainen rappeutuminen länsimaissa osoittaa vain epäilyn, onkohan tämä ihmisen itsensä korottaminen kaiken mitaksi ollut yhteiskuntien eduksi. Kukaan ei tunnu asettavan tätä kysymystä.

Oma kysymyksensä onkin: haluaisinko, että minunlaiseni jumala olisi koko maailman tuomarina, myös tuomitsemassa itseäni, omien mielihalujeni mukaan?

Toinen vaihtoehto olisi nöyrtyminen ihmiseksi ja antaa Jumalan olla Jumala. Tämä taas käy ihmisen ylpeydelle; todellisuuden hyväksyminen johtaisi ihmisen putoamiseen valtaistuimelta siihen asemaan, joka on ihmiselle tarkoitettu maailmankaikkeudessa: olla Jumalan työtoverina viljelemässä ja varjelemassa maata ja rakastamassa lähimmäistään. Tämä ei ilmeisesti ole tarpeeksi kiinnostavaa useimpien ihmisten kuivitelmille itsestään, koska se vaatisi totuuden hyväksymistä itsestään ja nöyrtymistä. Kukapa sitä haluaisi?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tilaa
Ilmoita
38 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Seppo Heinola

”Ainutlaatuinen koko maailmankaikkeudessa.”

Tätähän sinä et voi tietää. Raamattu puhuu esim. Merozin asukaisata-Meroz tarkoitti vierasta maanulkopuolista planeettaa.

”Kuitenkin vain ihmisellä on henkistä toimintaa, eli hän pystyy itsereflektioon eli havaitsee havaitsevansa itseään, mitä eläimet eivät tee.”

Väärin, on eläimiä, jotka tietävät katselevansa itseään peilistä.

”esim. postmodernismi, dekontruktionismi, sukupuolikaaos ym., filosofiset ja gallup-muodit väittävät ettei saa olla mitään absoluuttista totuutta, vaan että jokainen on oma totuutensa.”
Väärin: … ’ettei saa olla mitään’… lauseessa sana ’mitään’ sisältää väärän hyperbolisen liioittelun.

Seppo Heinola

Seppo. ”Väärin, on eläimiä, jotka tietävät katselevansa itseään peilistä.” Luit väärin, yritä uudelleen.

On eläimiä, jotka kykenevät tietyntasoiseen itsereflektioon eli arvioimaan tekojaan. Esim. harakka yritetyään ensin nokkia onnistumatta irtonaista suupalaa korjaa asian astumalla toisella harakan varpallaan palan päälle. Nyt pala pysyy paikallaan. Eli on kyennyt arvioimaan työtään,mikä on yksi itsereflektion piirre. Miten paljon joku apinaesim. kykenee tähän itsereflektioon, sitä et varmuudella voi tietää-sitäkään.

”Hyperbola-akrobatia on melkein yhtä hauskaa kuin kabbala. ”

Käytät jatkuvasti liioittelevia sanoja viesteissäsi: ’kaikki’, mitään, ’aina’ jne. Ne ovat ykselitteisesti hyvin kattavia sanoja, joille viestisi ei aina anna katetta. (’ei aina’ ei ole siis sama kuin aina…)

”Okkultismi-merozit tarkoittavat demoneita taivaan avaruuksissa.”

jaa, Raamatun Deboran laulu,jossa Merozin asukaista puhutaan,ei kylläkään mainitse mitään demooneista. Deboran mukaan he olivat siis autamiskykyisiä Merozin asukkaita. Tuomarien kirja 5 luku jakeista 22 ja 23:

:ויריבא תורהד תורהדמ סוס-יבקע ומלה זא 22
היבשי רורא ורא הוהי ךאלמ רמא זורמ ורוא 23
:םירובגב הוהי תרזעל הוהי תרזעל ואב-אל יכ

Tässä enkeli käskee kirota erään mystisen paikan Merozin asukkaat, jotka eivät tulleet Jehovan avuksi taistelussa Siiseraa vastaan. Kun nimen Meroz (2. rivillä) alkukirjaimesta Mim otetaan oikealle 9 askeleen tasavälit saadaan kirjaimet
M A D M
Madim on Mars-planeetan heprealainen nimi ja
huomattakoon että kreikan Ares ja heprean Iriz viittaavat Marsiin. Me-Eroz voidaankin lukea Marsista!

Kalevi Kauppinen

:22 Ja tuo Torhead Toora, hevoslauma ja sana
:23 Kuivat sateet ja Herran Raman kunnia virtaa ja näkee

Mitä nuo lauseet tarkoittavat?

Seppo Heinola

Puhuit itsereflektiosta, jonka yksi piirre on oman toiminnan arvioiminen. Kykeneekö joku eläin havaitsemaan omaa havaitsemistaan, sitähän sinä et voi tietää. Eikä kukaan muukaan niin kauan kun emme kykene lukemaan eläinten ajatuksia. Pullonokkadelffiinin aivoissa on poimuja ja neuroneja enemmän (yli 86 miljoonaa) kuin typerällä ihmisellä. Ei ole mitään estettä ettei se kykenisi havaitsemaan havaitsemistaan,sillä se kykenee ajattelemaan abstraktisti, oppii matkimaan lajitovereitaan ja tuntee numeroita ja kykenee nimeämään esineitä ja käyttämään työkaluja.

Oliko Jeesus siis humoristi kun hän antoi Johannekselle Patmoksella kabbalistisen tehtävän? Miksi Jeesus oli muuten menossa Emmaukseen? Ettei vain siksi, että siellä hänen aikanaan toimi kabbalistinen koulu, jonka opettajana oli ollut muuan rabbi Jeshua…

Seppo Heinola

Kalevi, tämä tekstialusta on kääntänyt heprean tekstin lukusuuntaa, ei kannata käyttää Google-kääntäjää, se on hyvin karkea. Ko kohta kuuluu suomeksi:
Tuomarit 22: Silloin hevosten kaviot tömistivät maata, kun urhot laskivat laukkaa.
23: Kirotkaa Meroz ! sanoi Herran enkeli, kirotkaa sen asukkaat katkerasti, koska he eivät tulleet Herran avuksi auttamaan jättiläisiä vastaan !

Tämä on käsitelty aiemmin (ja hepran teksti on oikein) jo elokuussa käydyssä keskustelussa: Kesäteräteologisia mietteitä 10: Muut maailmat (5 kommenttia)
Mun viesti asiassa: Seppo Heinola 1.8.2019 klo 10:58

Yki Räikkälä

Itsereflektoivia eläimiä on muitakin kuin ihminen. Apinoissa on paljon tuota ominaisuutta, delfiineissäkin on sellaista havaittu ja valaissakin tietääkseni.

Ateistit ja uskonnottomat toki kaipaavat ja tuntevat henkistä ulottuvuutta. Miksi ihmeessä eivät?

Tietoisuus Jumalasta on kulttuurinen piirre, eikä mikään synty- tai lajiominaisuus sinänsä. Jumala on abstrakti käsite, joka on muodostunut ihmiselle siksi, että evoluutiossa on juuri ihmiselle muodostunut kyky ajatella abstraktisti ja hahmottaa ja tajuta absurditeetteja.

Henkinen toiminta kyllä on aivoissa tapahtuvia sähköisiä impulsseja neuronien liikettä. Mitkähän ovat ne neurologiset tutkimukset, mihin viittaat?

Se, että moni meistä mielellään pysähtyy katsomaan peilistä itseään, on johtuisin vain siitä, että me ihmiset kehityimme evoluutiossa tietoisiksi paitsi ympäristöstämme, myös itsestämme. Me peilaamme jatkuvasti kaikessa kommunikaatiossa itseämme toisten kautta. Meillä on ego. Toisilla se on ikävästi korostunut jolloin kommunikaatio ei ole enää balanssissa. Puhutaan siis narsisteista ja sosiopaateista.

Mitään sellaista kuin nykyinen kaikenlainen rappeutuminen länsimaissa ei ole. On vain ilmiöitä, jotka toistuvat historiassa ja ajasta toiseen. Kaikissa ajoissa on ollut ”rappeutumista”. Ei siinä ole mitään uutta. Sen sijaan länsimaissa ja muuallakin on tapahtunut monenmoista kehittymistä, sellaista, mitä ei keskiajalla tai vaikka vielä 1800-luvulla osattu kuvitellakaan. Aikjoen ilmiöt ovat niin kuin ne luetaan. Ja yleensä nuorison muoti-ilmiöt ovat aina vanhempien mukaan olleet rappiota. Rappio onkin lähinnä arvostuskysymys. Ja luutuneisuuskysymys.

Viimeisessä kappaleessasi osoitat taas uskovan arroganssia. Että nöyryys ei olisi mahdollista ilman jumalatietoisuutta. Juu ei. Tasan varmasti on niin, että nöyryys, millä nyt tarkoitan tasapainoista suhdetta itsensä, muiden ja maailman kanssa, on täysin mahdollista ilman mitään nöyryyttä jonkun ylimaallisen olennon edessä. Ihminen, joka ottaa elämän nöyrästi vastaan, on vastuussa itsestään ja muista ilman mitään ylimaallista käskyttämistä, on moraalisesti arvokkaampi kuin jos tämä tekee tämän saman tuonpuoleisen tuomion pelossa. Olenkin usein miettinyt, että uskovat ulkoistavat moraalin. Uskonnoton ei tee niin, vaan sisäistää moraalin ja eettisyyden tässä ajassa ja yhteisössä altruismin hengessä. Se, joka on lähimmäisensä työtoveri, on minun katsannossa luotettavampi kuin se, joka asettaa työtoverikseen mieluummin jonkun olennon, josta ei ole mitään realistista havaintoa.

Yki Räikkälä

Ja nyt luin muitakin kommentteja. Seppo totesi vähän samoja juttuja noista itsereflektoivista eläimistä…

Seppo Heinola

Kirjoittamassani lukion oppikirjana käytetyssä esiintymisoppaassa Persoona työvälineenä on myös nöyryyttä koskeva osio:

”Luova ja vapaa esiintymistaito vaatii rohkeutta, rehellisyyttä ja nöyryyttä. Totuus voi ilahduttaa ja kannustaa, mutta tehdä myös kipeää ja tuottaa sietämätöntä tuskaa. Mutta ilman kipua ei synny uutta ja rehellisyys edellyttää nöyryyttä. Mutta älköön nöyryys olko nöyristelyä, vaan mielen hiljaisuutta tosiasioiden edessä.
Nöyryyteen tai sen puutteeseen vaikuttaa monia myös itsen ulkopuolisia tekijöitä. Kuten tahdonvallasta riippumaton mahdollinen kykenemättömyys vastata olemassaolon perusteita koskeviin arvoituksiin.
Mutta olkoonpa sosiaalinen paatokseni mitä hyvänsä, tunnustanpa mitä uskontoa tai maailmankatsomusta tahansa, jos asennoitumiseni itse elämään ja olemassaoloon kehittyy kaikilla tasoillaan elämän kunnioittamiseksi, rakkaudeksi olevaiseen ja nöyryydeksi maailmankaikkeuden suuren arvoituksen edessä, ja annan tämän kaiken vielä vapaasti vaikuttaa itseeni ja heijastua ympäristööni, olen antanut persoonalleni mahdollisuuden kehittyä myös välineeksi, joka ei vain toimi hyvin, vaan tuottaa myös korkealaatuista tuotetta. Parhaimmillaan on työni tällöin taidetta – elämän taidetta. Näin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ihmisessä ei ole irrallisia osia. Kauniisti ja myönteisesti ajatteleva mieli on rikkaan ja monipuolisen ilmaisutaidon äiti.
Ilmaisutaidossa kasvaminen on ihmisenä kasvamista.

Yki Räikkälä

Kerroit ”kaikenlaisesta” rappeutumisesta. Et geenistön rappeutumisesta. Puhutaan eri asioista. Mutta kun asian esiin otit, niin linkkaa nyt joku lähde, missä osoitetaan geenistön ”kiihtyvä rappeutuminen”.

Seppo Heinola

Nöyrin kosmisen arvoituksen edessä on agnostikko, joka rehellisesti sanoo, että minä en tiedä.
”Itsejumaloiminen’ on kristillisen sanueen saarnasanastoa, jolla pyritään tuhoamaan ei-uskovan ja miksei uskovankin ihmisen normaali ja terve itsetunto. Perisynti- ja
helvettioppi kun edellyttää etenkin rahalahjoituksia kärkyttäessä peloteltuja ja nitistettyjä ihmisiä.
Ilman Jumalaa elävän ihmisen on ihan ilman ’itsejumalointia- myös täysin mahdollista kehittyä suurestikin ihmisenä.

Kalevi Kauppinen

Geenirappeuma on selvitetty tieteellisesti, jos yksinkertaisesti asian yrittää esittää, niin se johtuu solujen jakaantuessa syntyneissä virheissä, joita korjauskoneet eivät pysty kaikkia virheitä korjaamaa.

Korjauskoneiden tutkijoille on tästä tutkimustyöstä myönnetty Nobel palkinto, joten sitä ei voi kiistää, jos ei halua elää kuvitelmissa. Mitä enemmän solun toiminnasta tiedetään, sitä pienemmäksi kutistuu vanhat uskomukset, jotka ovat vuosikymmeniä hidastaneet lääketieteen kehitystä.

Yki Räikkälä

Joopa. Näyttäää olevan enemmän tai vähemmän ID-osastoa sivustoista useimmat, joissa tuota ”rappeutumista” esitetään ja käsitellään.

Muuten, kovin hitaasti se rappeutuminen tapahtuu, kun nykyihminen on tallustellut jo 200.000 vuotta ja esiasteet jokusen miljoonan vuoden. Ei voi väittää kovin nopeatahtiseksi tuota prosessia.

Mietityttää sekin, että minkälainen tunari se jumalanne oikein on, kun ei saa oikein mitään kunnollista aikaan. Maapallo on epävakaa maanjäristyksineen, tulivuorenpurkauksineen, myrskyineen ja ihminen onneton syntiin langennut ja vielä päällepäätteeksi vielä tuhoutuu omia aikojaan geenien rappeutumisen vuoksi…

Seppo Heinola

Seppo, olet päässyt jo pitkälle TIELLÄ, kun tunnustat ettet tiedä..

Väärin taas kerran, en puhunut nimen omaan itsestäni vaan yleensä agnostikoista. Tämä EI sitten Kukkanen tarkoita että väittäisin jotain ei-deduktiivista absolut todeksi tietäväni…
TIE oli siis essealaisten yksi itsenimitys…
Tarkoittamani nöyryys on mielen hiljaisuutta eli nöyryyttä tosiasioiden edessä ,ei esim. metafyysisen auktoriteetin pelkäämisestä nousevaa matelevaa nöyristelyä.

Yki Räikkälä

Kukaan ei tiedä, mitä todellinen Jeesus todellisuudessa sanoi. Sen sijaan kaikki kultit, uskonnot ja ideologiat väittävät olevansa totuuden haltijoita ja että he ovat oikeassa totuudessa ja muut väärässä.

Nöyryyskin voi olla ylpeyttä. Ja väitänkin, että kaikki julkisesti osoitettu nöyryys on ylpeyttä tai ainakin ihan jotain muuta kuin nöyryyttä.

Seppo Heinola

Jeesus sanoi, että HÄN on TIE, essealaiset ehkä saattoivat päästä TIELLE.

Tie oli yksi nimi nimen omaan essealaisten hengelliselle ohjelmalle. Sana esiintyi usein Qumranissa ja mm. vastalöydetyssä uudessa tekstissä: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Secret_of_the_Way_Things_Are

He kutsuivat itseään juurikin t o t u u d e n t i e n kulkijoiksi.
Suosittelen Sinulle Kari joitain hyviä Qumran-tutkimuksia; voisit aloittaa vaikka Hershel Shanks’n (Qumran Revuen päätoimittaja) teoksesta https://archive.org/details/mysterymeaningo00shan

Kalevi Kauppinen

Seppo näköjään tietää kaiken Raamatusta, pitäisikö jokiaikaisen, joka raamattua lukee, ensin kysyä Sepolta, ettei ymmärtäisi väärin lukemaansa. Minusta tämä aikamoista toisten vähättelyä ja oman erinomaisuuden korottamista, niin ainakin minusta tuntuu.

Mitä enemmän näitä veljiä kuulen, sitä enemmän tulee mieleen, ettei kannata ketään muita kuulla, kuin lukea Raamattua sen ymmärryksen mukaan, joka on meille annettu.

Olen kuunnellut maailman huippu osaajia, ja heiltäkään ei tällaista tekstiä tule. Jokainen vastaa itse, ketä uskoo, kumminkin loppupelissä ei toisten syyttely auta. Jeesus sanoi, joka viettelee yhdenkin näistä vähimmistä veljistä, vastauksen kaikki Raamattua lukevat tietävät.

Seppo Heinola

”Itse hän sanoi olevansa TIE, ei mikään ohjelma.”

Ai,minä kun ihan luulin,että tuo tarkoitti totuuden tiellä kulkemista missä totuudellisuus tienviittana ja tienä.. Ei kai joku ihminen mikään tie voi konkreettisesti olla?

Seppo Heinola

Kalevi, tässä nyt oli minulla kylläkin kyse lähinnä Qumranin teksteistä . Ja mikä aiemmin oli Raamatusta oli Tuomarien kirjasta suora sitaatti, sen sisältö ei ole minun laatimani.
Ja sitten ’ken tietoa lisää se tuskaa lisää…”, olen pahoillani, mutta vaihtoehtoisia tulkintoja sensuroiva asenne olisi jähmettänyt yhteiskuntamme 1200-luvulle.

Seppo Heinola

’Tie’ tarkoitti tuolloin oppia ja elämäntapaa joka Jeesuksella ja ns.village-essealaisilla oli lähes sama.

Muuten tämä väittämäsi : ”Tokihan olet sanonut jo monta kertaa että Jeesus on Qumranin (miksei Himalajan?) pelle.” ei ole totta, sillä en ole sanonut noin kertaakaan.
Kun tiedät, että agumenttivirheitä vilisevä viestintätapasi ei uppoa minuun eikä Ykiin eikä Taunoon ,niin ketä varten trollaat ja olkinukkeilet?

Pentti Tepsa

Qumranin käsikirjoituksia vuosikymmenten ajan tutkittuani en ole löytänyt heiltä suoria yhteyksiä Jeesukseen. He kyllä odottivat messiasta ja Profeetta Jesaja näyttää olleen kirjakokoelmana heille tärkeä, aivan niin kuin evankeliumeille. Ei se Qumranin tekstien lakihurskaus tosin kristitylle vieraalta tunnu. Heillä tuntuu varsin tutun omaisesti olevan se käsitys, että Jumala antaa voiman noudattaa Hänen hyvää lakiaan. Vanhan liiton kansaa he kuitenkin ovat.

Seppo Heinola

Kari,en ole sanonut heitä pelleiksi, joten miksi kieroilet? Lisäät minun sanomakseni oman arvoarvostelmasi. Se on väärin.

Seppo Heinola

Pentti T: ”Qumranin käsikirjoituksia vuosikymmenten ajan tutkittuani en ole löytänyt heiltä suoria yhteyksiä Jeesukseen.”

Välillisiä on sitäkin enemmän ja melko suoriksi viitteiksi kylläkin voi minusta kutsua 4Q246:tta ja Damaskon kirjaan mainintaa, Jeshuasta, jonka he saavat nähdä. Ja peshereihin kätkettyjä merkityksiä ei ehkä aina saa ilmiselviksi. Mutta kyllä minä vedän johtopäätökset siitä, että qumranilaisten itsenimitykset olivat lähes kauttaaltaan samat kuin mitä alkukristityt itsestään käyttivät: pyhät, valitut, köyhät, uusi liitto, veljet, totuuden tien kulkijat jne. Indisiona voi pitää myös synoptikkojen käyttämää aurinkokalenteria, jonka numeriikka toistuu usein Ut:sa avoimesti ja kätketysti. Mm. sanan a m e n lukuaurvo 91= 7×13 viikoa eli 3 kuukautta. Aurinkokalenteri via juhlapyhien oikea määräytyminen oli Qumranissa erittäin tärkeä minkä näyttää mm. 4QMMT A-osa.
Tuolla toisaalla kerroin juuri lukeneeni Pentti käännöksesi Hymnien kirjasta.

Anne Mikkola

”Ei se Qumranin tekstien lakihurskaus tosin kristitylle vieraalta tunnu. Heillä tuntuu varsin tutun omaisesti olevan se käsitys, että Jumala antaa voiman noudattaa Hänen hyvää lakiaan. Vanhan liiton kansaa he kuitenkin ovat.”

Juu. Tuollainen vaikutelma minullekin syntyi Qumran-kurssilla, jollaisella tuli teologisessa aikoinaan käytyä. Erityisesti luin mielenkiinnolla artikkeleita, joissa mietittiin kytköksiä Paavalin ajattelumaailmaan. Koin Qumranin löydöt itse helpottavana sikäli, että ne ovat jonkinlaista ”kovaa faktaa” siitä, minkä sorttista ajattelua Paavalin aikoihin oli liikenteessä.

Jäi käsitys, että hirveästi kirjoituksia tuon ajan juutalaisesta maailmasta ei ole, eikä paljon muutakaan. Kun Qumranin kirjasto oli/on valtava kirjasto, monasti on vaikea tietää, mikä kuvasi heidän ajattelua, ja mikä vaan oli kirjastossa. Eli jää arvailujen varaan missä kohtaa ajatus on erityisesti qumranilainen ja missä määrin kuvasi yleistä ajattelutapaa tuona aikana. Minusta voi lähteä paremman tiedon puutteessa ainakin siitä, että osa kuvasi yleistä ajattelutapaa.. Joten jos löydämme Jeesuksen tai Paavalin käyttävän samoja ilmaisuja, se vaan kertoo, että olivat tuon ajan ihmisiä tai kontaktissa tuon seudun ihmisten kanssa.

Toki aineiston luonne kirjastona yhdistettynä muun materiaalin puutteeseen antaa pohjan vaikka minkämoisille teorioille ja selityksille, siitä kuinka Jeesus, Johannes tai Paavali sitä ja tätä. Mitään todistuksen häivääkään näistä ei ole muuten kuin että ajatukset ja ilmaisut ovat joskus samankaltaisia. Juu ja kalenterit ja ajat pyörivät qumranilaisilla kaikessa.

Minun uskoa ”Paavalin autenttisuuteen” ainakin tuo kurssi auttoi. Se auttoi ymmärtämään jotain Paavalin ilmaisujen taustoja. Missään määrin uskoani mihinkään tuo ei horjuttanut, vaan päin vastoin. Homma ankkuroituu selkeämmin historiaan, ja sitähän eksegeetti hakee.

PS. Ainakin eksegeetit tuntuvat sallivan qumranin asukeille enemmän älyllistä toimintaa kuin valtakunnansyyttäjä suomalaisille. Siis meinaan, että tekstejä kannattaa säilyttää vaikka ei olisikaan samaa mieltä niiden kanssa. Meillä on katsos historia, arvelivat qumranin valon lapset selvästikin (tai ainakin eksegetit sallivat heille sen älyllisen tason mahdollisuuden analyyseissaan)

PS2. Tuosta PS1:stä tuli vähän komplisoitu kun piti huolellisesti muokkailla niin ettei joudu syytteeseen valtakunnansyyttäjä-nimisen vähemmistöryhmän solvaamisesta.

Seppo Heinola

Kari,tämä lauseesi: ”Tokihan olet sanonut jo monta kertaa että Jeesus on Qumranin (miksei Himalajan?) pelle.”
sisältää aivan yksiselitteisesti ja eksplisiittisesti väittämän, että minä olen ’monta kertaa’ sanonut Jeesusta Qumranin pelleksi. Minä en ole ajatuksenlukija eli jos olet jotain -kuten seliselissäsi takautuvasti väität- muuta ajatellut, niin opettele ilmaisemaan ajatuksesi selvemmin, ettet toistuvasti tee harhaajohtavia viestejä.

Jeesuksen elämäntapa ja essealaisten elämäntavat ovat olleet hyvin hyvin samanlaiset. Ilmankos viimeinen ateriakin nautittiinkin Jerusalemin essealaisikorttelissa.

Anne Mikkola

Olen kyllä Sepon kanssa tuosta samaa mieltä. Ei ole kiva, jos joku laittaa pilkallisen tulkintansa sanoistani omiksi sanoiksini, kuten tuossa Kari kieltämättä tekee: ”Tokihan OLET sanonut jo monta kertaa että Jeesus on Qumranin (miksei Himalajan?) pelle”.

Me jotka keskustelua seuraamme toki tiedämme, että nuo eivät ole Sepon sanoja, vaan Karin omia sanoja, mutta satunnainen lukija, joita osa on, ei pysty sitä näkemään, vaan voi lähteä siitä, että Seppo on oikeasti kutsunut Jeesusta Qumranin pelleksi kuten Kari tuossa yksiselitteisesti väittää – juurikin pistäen oman tulkintansa Sepon sanoitusten arvosta lauseeseen.

Seppo Heinola

Kiitos Anne, juuri tuota tarkotin halutessani sinänsä mitättömän asian korjata, siis että miten asian kontekstia tuntematon lukija kokee. Tämä sama pätee minusta myös keskusteltuihin Räsäsen Raamattu-sitaatteihin; teologiaa tuntematonta lukijaa aivan oikeutetusti voi ja saa hätkähdyttää ja hämmentää Paavalin lause 1 Kor.1: 32 lopussa.

Seppo Heinola

Kari Kukkanen 25.11.2019 klo 17:48.

Sh: Thanks.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial