Vihollisen ympäröimänä osa 28

28. Tietoisuus

Ateistit mielellään lukevat tahallan väärin Raamatun alkuluvut, kuinka kun ihmiset söivät tiedon puusta, he vapautuivat viattomasta tietämättömyydestä johon olivat vangitut Eedenin puutarhassa. Väärin! Paratiisissa ei ollut tiedon puuta, vaan hyvän ja pahan tiedon puu.
Jumala oli jo alusta pitäen antanut ihmiselle tehtävän viljellä ja varjella maata. Miten se tapahtuisi, ellei tiedon, kokeilun, yrityksen ja erehdyksen, eli tieteellisen työskentelyn kautta?
Se, mitä taphtui, ei ollut siis jokin tajunnan vapautuminen (tai vielä vääremmän tulkinnan mukaan seksuaalinen herääminen), vaan kapina eli irtautuminen rakastavasta Jumalasta ja hänen ohjauksestaan. Se oli tahallinen suuntautuminen siihen, mitä Jumala ei halunnut ihmisen tekevän, eli ylittämään moraalista viitekehystään, siis Jumalan asettamia rajoja hyvälle (pahahan on siis hyvän puuttuminen, tai sen vääristäminen).

Tietoisuus on siis Jumalan erityinen lahja ihmisille, eläimiltä se puuttuu suurimmaksi osaksi (tosin nisäkkäillä ja linnuilla on ilmeisesti jonkinlainen taju itsestään, mikä ei ole pelkästään vaistonvaraista). Mutta mikä on erityistä ihmiselle, on abstraktinen ajattelu, etenkin taju siitä, että tajuaa tajuavansa, siis itsereflektointi. Tämä nimenomaisesti on ’Jumalan kuva’ ihmisessä.

Tärkein asia tietoisuudessa on taju suhteista. Juuri tietoisuuden kautta ihminen tuntee itsensä ja aistiensa avulla tajuaa ympäristönsä. Totta kai ihmisellä on eläinten tavoin vaistoja, mutta abstraktioiden kautta ihminen nousee luonnon yläpuolelle, pystyy tekemään arviota luonnon toiminnasta ja kuvittelemaan asioiden merkitystä, sekä toimimaan moraalisesti.

Kaikki tämä heijastelee Jumalaa. Kukaan ihminen ei tiedä mitä tietoisuus on, mutta koska Jumala on täydellinen tietoisuus, Hän on antanut samaa ihmiselle.

Materialistit väittävät, että tietoisuus on vain aivojen kemiallis-fysikaalista reaktiota ympäristön ärsykkeisiin, ei mitään itsessään olevaa, vaan redusoitavissa materiaksi ja energiaksi. Tällä tavoin se on siis vain tiedottoman evoluution lopputulos, ilman mitään sen takana olevaa tarkoitusta, siis sattuman kauppaa. Tällöin myöskin tietoisuuden mukana tuleva moraali on oikeasti vain suhteellista, lopultakin se jolla on suurin älykkyyss, varallisuus, eniten aseita ja voimaa, saa määrätä, mikä on oikein ja väärin.

Jokaisen on siis päätettävä mielessään, onko oma tietoisuuteni minun omani (tai globaalin kapitalismin, lopulta Ilmestyskirjan vision) vai olenko saanut sen Jumalalta, jolle olen vastuussa?

Lopultakin, jokaisen on mietittävä mielessään oliko ensin materia ja sitten vasta (ihmisen) ajattelu, vai oliko ensin Sana, joka sai aikaan materian ja minut?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Yksi kommentti artikkeliin ”Vihollisen ympäröimänä osa 28

  1. Mitä Raamatun alkujakeiden ja lukujen ymmärtämiseen tulee, niin tuskinpa juuri kukaan niiden täsmällistä ja idioottivarmaa lukutapaa enää tuntee,ei ainakaan kukaan muu kuin joku hepreaa täydellisesti osaava heprealainen kieleitieteilijä ja historioitsija ja muinaisheprealaisen perinteen tuntija.
    ’Autuaan intsevarmuuden linnoituksen ampui hajalle jo aikanaan raamatturkitiikin airueena tunnettu Isaac La Peyrere, jonka Genesistä koskevat kriittiset kommentaarit ovat aktutaaleja yhä tänään, vaikka hän kirjoitti jo 1655 jkr. aiheenaan ns. esiadamiitit. Peyereren yritettiin saada tietenkin roviolle,mutta eräs valistunut Conden prinssi pelasti hänet. Kannattaa tutustua Peyereren ajatuksiin. Saattaa oivalluskyky herätä: ”Suomalaisen eksegetiikan ja Orientalistiikan juuria (Suomen kirkkohistoriallinen seura 1993, s, 29-43)

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.