Vihollisen häpäisemänä osa 99

Papiston häpeä

On todella häpeällistä, ettei kukaan miespiispoista tai -papeista ole asettunut julkisesti puolustamaan Raamatun auktoriteettia. He ovat jättäneet sen Päivi Räsäsen harteille.

Vai onko niin, että liberaaliteologia on mädättänyt papiston niin pitkälle, että vain ”maallikot” enää uskaltavat asettua vastustamaan ateismin vyörytystä yhteiskunnassa ja kirkossa?

Useimmat liberaaliteologian opettamat papit julistavat kymmentä käskyä suunnilleen seuraavasti: Ei ole vain yksi jumala vaan kaikki uskonnot ja jumalat ovat tasavertaisia… Lepopäivää ei tarvitse pyhittää… Aviorikos on suositeltavaa… jne.

Liberaaliteologin uskontunnustus tulee muuttaa näin: Minä uskon ihmiseen ja taivaan ja maan evoluutioon. Jeesus eli joskus, mutta ei siinnyt Pyhästä Hengestä, kuoli ja haudattiin, mutta ei noussut kolmantena päivänä kuolleista. (Pyhä Henki jätetään kokonaan pois).

Onko niin että papit nykyään (ainakin osa) ovat Setan agentteja, jotta kirkko voitaisiin valloittaa sisältäpäin? Ulkoa päin sitä ei tuhota, mutta sisältä kyllä.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

12 kommenttia artikkeliin ”Vihollisen häpäisemänä osa 99”

  1. Kyse ei Karilla oikeasti ole Raamatun alkukielisestä aukutoriteetista vaan Dogman hämärin silmälasein käännetyn Raamatun ja sen
    fundamentalistisen tulkinnan auktoriteetista.

  2. Kumpiko uskontunnustus sopii sinulle paremmin: perinteinen vai liberaaliteologien?

  3. Mikään kristillinen uskontunustus ei mielestäni kuvaa riittävän kattavasti Jeesusliikkeen historiallista olemusta ja tarkoitusta.

  4. Mikä se Jeesusliikkeen historiallinen olemus ja tarkoitus sinun mielestäsi on?

  5. Jeesus-liikkeestä:
    Jeesuksen maailmankatsomuksen ymmärtäminen, hänen opetuksensa seuraaminen, eikä hänen pyrkimystensä oivaltaminen ole mahdollista ilman sen aikakauden uskonnollisten, filosofisten ja poliittisten katsomusten perinpohjaista tuntemusta, joka ennen ajanlaskumme alkua lähtee liikkeelle noin 600 vuotta ennen hänen syntymäänsä ja päättyy v. 63 hänen kuolemansa jälkeen.
    Myös Jeesus historiallisena henkilönä jäänee saavuttamattomiimme,
    mikäli kuvamme hänestä perustuu vain uskonopin lauseisiin tai Raamatun perin asenteellisiin käännöksiin.
    Jeesuskin oli aikansa lapsi, aivan erityisesti sen ajan lapsi, jota valitun kansan elämässä ovat edeltäneet ne kansallismieliset esi-isät jotka palauttivat Israelin lapsille aika ajoin heidän uskonnollisen ja poliittisen itsenäisyytensä. Kuten Jeesuksen lähihistoriassa oli tapahtunut Makkabealais-sodissa. Ne ovat Jeesus-liikkeen avain.
    Jeesuksen puitteet määräytyvät edelleen kaikkienkin niitten raamatun historiallisten tapahtumien perusteella, joiden aiheena olivat olleet isien uskoa koskeva reformi toisaalla ja vihollisten ikeestä pääseminen toisaalla. Valtakunnan jakaannuttua Salomonin jälkeen, oli Juudan valtaistuimella ja siis Daavidin huoneen haltijana ollut milloin oikea- ja milloin väärämielinen kuningas. Edellisen aikana valtakunta menestyi ja jälkimmäisen aikana rappeutui ja joutui vihollisen haltuun. Tälloin tarvittiin kansan vapauttajaksi Herran Voideltu, Messias, joka puhdistaisi isien uskon, palautaisi kansalle itsenäisyyden ja saattaisi Daavidin huoneen jälleen kunniaan. Tällaisia Messias-kuninkaita oli kansan historiassa ollut useita, ehkä huomattavimpana kuningas Josia.
    Jeesus-Josia vihittiinkin varjohallituksen kuninkaaksi Qumranissa.
    Mutta mitä alussa oli tapahtunut?
    Kaikki alkoi Danielin aikalaskelmista, maccabelaistenhankkimasta mutta sittemmin menetystä itsenäisyydestä ja suurista maanjäristyksistä 31 eKr. Tällöin Herodes Suuri oli alkanut valtavat jäl-lenrakennustyöt, sillä 30 000 kuollutta vaatineet maanjäristykset olivat tuhonneet myös paljon rakennuksia ja eritoten myös Qumranin luostarin.
    Nuori rakentaja (rakennuttaja-grynderi Joosef (Ari Mattatias) saapuu Qumranin korjaustyömaalle nuori Nainen Maria mukanaan. Maria tulee raskaaksi ja nuori essealainen Gabriel-pesher nimeä käyttävä lähetti kertoo Qumranin munkkien toiveesta kutsua syntyvä lapsi luostariin kasvatettavaksi lopun ajan Messiaaksi. Miksi?
    Koska munkit olivat vetäneet Danielin aikalaskelmista, jotka täyttyisivät noin 30 jKr. (takai-sinlaskettuna) ja maanjäristyksistä johtopäätöksen, että Jumalan kuningaskunnan toteutuminen ja sitä mukaa viimeiset päivät olisivat lähellä. Tällöin Jahven lupauksen mukaan tarvittaisiin Uusi liitto ja sille välimies, ylimmäinen pappi ja kuningas, jotka hallitsisivat ikuisesti. Koska Jumalan valtakunta olisi ikuinen. Tällaiseksi papiksi ei missään tapauksessa kelvannut Hyrkanos eikä kukaan muukaan roomalaismielinen ’paha pappi’ vaan oikeassa saadokilais-daavidilaisessa järjestyksessä valittu pappis-kuningas, joka asetettaisiin uudelleen Daavidin valtaistuimelle Jerusalemiin, kunhan roomalaiset oli ensin Herran avulla kukistettu. (No tämähän ei onnistunut ja Jeesus huokaa: Jumalani Jumalani, miksi minut hylkäsit!)
    Tällainen pappi ja kuningas saataisiin Joosef Ari Mattatiaan suvusta. Hänessä ja essealaisten toisessa messiaskandidaatissa (Jeeesus Barabbas, essealaiset odottivat kahta messiasta) yhtyisivät kolme virkaa kuten maccabealaishallitsijoissakin: profeetallinen, papillinen ja kuninkaallinen.
    Jeesus oli siis luovutettu Qumraniin kasvatettavaksi ja siellä hän oli omaksunut Qumranin sotakäärössä ilmenevän Jerusalemin hallisevaan luokkaan kohdistuvan kriittisen asenteen, hänestä oli tullut itse asiassa zelootti, joka sittemmin aiheutti mm. temppeli-mellakan. Jooses Arimatilainen oli Suuren Neuvoston jäsen ja Suuri Neuvosto joutui tasapainoilemaan roomalaisten ja juutalaisten välillä. Sen jäsenet ja roomalaiset eivät välttämättä tieneet, että yhden kapinajohtajan isä oli Suuren Neuvoston jäsen ja häntä suojellakseen evankeliumit eivät myöskään asiaa paljastaneet.
    Joosef Arimatilaisen asema oli rikkaana kivirakentajana ja Suuren neuvoston jäsenenä siis erittäin arkaluontoinen. Neuvosto tasapainoili Rooman ja Israelin välissä ja neuvoston jäsenen omaa poikaa epäiltiin siis kapinalliseksi. Joosef A:n täytyi salata neuvostolta, että tiesi Jeesuksen pojakseen.
    Jeesuksien suunnitelema kapina epäonnistuu ja kuningas-messias telotetaan. Telotus epäonnistuu, koska essealaiset terapeutit (valkopukuiset ’enkelit’ tuntevat mirhan ja aloen voiman.)
    virvoittavat tajuttoman.
    Ja suuri (peite)tarina syntyy.

    Peitetarina-huijauksen kohteena oli roomalainen viranomainen ja roomalaismieliset juutalaiset, ja suojauksen tuli kestää niin kauan kun Jeesuksen seuraajia ja sukulaisia kanasallisuusmielisyytensä vuoksi vainottiin. Siksi kehitettiin samaan aikaan poliitisten tapahtumien päälle puhtaasti uskonnollinen käsitteistö ja narraatio kuitenkin niin, että pesher-kielen tutkijalla ja tuntijalle asian todellinen luonne paljastuu.

    Ussi kapina eli ns. Juutalaissota alkoi 66 jKr. jolloin evankeliumeita vielä todennäköisesti laadittiin ja siten niitä kirjoitettaessa asiat olivat vielä täysin haavoilla, sukulaisia ja kapinallisia (opetuslapsia) suojeltiin, ja kuten teologian tohtori Johannes Lehman kirjassa Raportti rabbi J:stä selvittää, evankeliumeissa ilmaistiin asioiden po-liittiset luonteet ja todelliset asia- ja sukulaisuuhteet kovin peitetysti. Jeesuksen opetus-lapsista esim. noin puolet ovat olleet hänen sukulaisiaan, saman verran näyttää olleen zelootteja. Tarkoituksena oli ollut aloittaa sodalle suotuisan astrologisen hetken (aurinko/Mars-asema/precession täyttyminen: aurinkomyytti) koittaessa valon lasten sota pimeyden lapsia vastaan ja saattaa Herran päivän koittamista varten Jerusalemin valtaistuimelle kuningas Daavidin huoneesta (Kuningas-Messias, heitä oli siis kaksi, pappis-M ja kuningas-M: molemmat Jeesuksia : Jesus Bar Abbas toinen, Jesus Nazoraios toinen).
    Suosttelen teologiantohtori Barbara Thieringin asian hyvin valaisevia kirjoituksia ja teologian tohtori Johannes Lehmanin yllä mainitsemaani kirjaa Raportti rabbi J:stä. Uskonnollinen käsitteistö viittasi myös Jeesuksen esoteerisiin opetuksiin, jotka ovat sisältyäneet erityisesti Gogoltha-kertomuksen punottua profeetalllista astronomiaa ja aikansa sakraaligeometriaa vesica-pisciksineen. Jeesusliike oli siis poliittisuskonnollinen, molemmat olivat läsnä. Politiikka kätkettiin uskontoon ja uskonto sisälsi myös esoteerisen puolensa. On siis huomattava, että evankelimit kirjoitettiin aikana, jolloin eri ryhmien suhteet olivat yhä täysin tulehtuneet ja käymistilassa, mikä johtikin sitten myös ym. kapinaan, minkä jälkeen Jerusalem hävitettiin. Suojauksesta huolimatta useimat liikkeen johtohahmot myöhemmin telotettiin – ei uskonnollisita – vaan poliittisista syistä. Minkä näyttää hyvin esim. Apt. 12.

  6. Sepon analyysi Raamatusta on varmaan ateistille miellyttävää luettavaa. Uskoon tulo on viimeisen kommentin lukemisen jälkeen täysin mahdotonta, jos uskoo lukemansa.

    Kysymys, johon voi vastata sillä tavoin, että sen kaikki ymmärtää. Onko Jeesus Jumalan poika vai Joosefin, siinä ei ole kuin joko tai? Jos vastaus on, että ei, niin silloin on turhaa koko keskustelu, koska se ei johda mihinkään.

    Uskon tunnustuksessa sanotaan, että Jeesus syntyi Pyhästä hengestä, joka tarkoittaa sitä, että Joosef ei hedelmöittänyt Mariaa.

  7. Yo analyysilläni ei ole sitten niin mitään tekemistä sen paremmin ateismin kuin kabbalankaan kanssa…

    Täydennyksenä voin vielä lisätä, että Jeesus tahtoi asiassa täyttää kaikki Vt:n ennustukset ja niin hän myös antoi tahallaan vangita ja telotuttaa itsensä, koska Vt:n mukaan Voideltu ensin tuhottaisiin. Jeesus uskoi Jumalan tulevan oikealla hetkellä apuun, mutta apuun tulivat essealaiset terapeuttiveljet, jotka osasivat käyttää aloeta ja mirhaa lääkkeinä. Edeltävä pidätystilanne lavastettiin ’kavallukseksi’, sillä todellisuudessa Juudas Iskariot miesten tekemän diilin mukaan luovutti (paradidomai) Jeesuksen roomalaisille. Kolmekymmentä
    hopearahaa ja Juudaksen itsemurha ovat puolestaan puhtaasti tähän uhriin liittyvää astronomista vertauskuvaa, sillä ’30 hopealanttia’ tarkoitti kuukauden 30 hopeista kuuta.

  8. OSA II
    Juudaksen evankeliumissa nimi Adamas ei viittaa ihmiseen vaan aurinkokuntamme ja sen planeettoihin sekä Zodiackiin, jossa Jeesus edustaa Oinasta ja Härkää (karitsaa ja alephia) ja Juudas Vaakaa
    ja Skorpionia (oikeutta ja kuolemaa). Sillä kyseiset tähtikuviot ovat JE:n ZOE:ssa vastakkain eli Jesus ja Judas muodostavat vastaparin J..uS kontra Ju..S. Kun kirjain U hepreassa vastaa kirjainta waw, jota käytetään konjunktiona JA, niin tässä nähdään J ja S eli Jumala Ja Saatana. Molemmat alkukirjaimet ovat myös siis nimessä JeesuS Huomaa asettelussa JeSus
    JuDas tulevat S ja D päällekkäin ja muodostavat sanan SOD, joka merkitse SALAISUUS.

    Kun itäisestä horisontista nousee Vaaka niin vastapäinen Oinas luovutetan oikeuden vaakakuppiin, ja sitten nousee Skorpioni, joka pistää Härän hengiltä . Eli kun JudaS-Skorpioni eli ’tikari’ nousee 30 astetta (3o hopearahaa) horisontin yläpuolelle, niin Härkä eli Alpha (Minä olen alpha…) vaipuu kuolleena horisontin alapuolelle ’tuonelaan’. Kun sfääri taas kääntyy toisen 30 astetta, nousee oikeuden Vaaka ja Karitsa kuolee ja vaipuu syvyyteen
    ja oikeus toteutuu. (kaksi merkkiä, kaksi Jeesusta, kaksi syntiuhrikaurista…) Mutta kun sfääri edelleen kääntyy, 30 hoprearahaa viskataan pois eli myös skorpioni eli Juudas puolestaan heittäytyy alas ja kuolee. Samalla siis 180 asteen (6 kuukauden, kuuden Gilgulin eli Gogolthan ’tunnin’),jälkeen ylösnousevat merkit horisontista jaa Oinas ja Härkä elävät jälleen.
    Juudaksen evankeliumissa Oinaan merkki on Nebro, josta trooppinen eläinrata alkaa ja Juudas skorpionina kuvataan näin:

    ’Jo sinun sarvesi on noussut ylös,
    sinun vihasi on leppynyt,
    sinun tähtesi on osoittanut kirkkauden,
    ja sinun sydämesi on […’

    Eli Skorpionin pyrstö on noussut näkyviin. Skorpioni myös pistää kuten Juudas Ish-scariot eli ’tikarimies’ tekee vertautuen näin Kajniin, joka surmasi keihään miehenä Abelin, joka oli Jeesus-malli. Juudas ’tuhosi’ Jeesuksen eli Oinaan.

    Jeesus puhuu Juudaksesta myös 13. henkenä, mikä viitannee horoskoopista puuttuvaan käärmeenkantaja-tähdistöön. Käärmeenkantaja on Skorpionin ja Jousimiehen välissä.
    Antiikin mytologiassa Käärmeenkantajaa kutsutaan myös Aeskulapiukseksi, Apollon pojaksi, joka oli parantaja. Kun Jeesus on myös Apollo eli aurinkosymboli ja suuri parantaja, voidaan Juudasta kutsua myös Jeesuksen pojaksi.
    Katsopa tämä ja ymmärrä näkemäsi: http://www.solarmythology.com/lessons/solarmyth16.htm

  9. Kiitos Seppo tästä kabbalismi-pläjäyksestä millä ei ole mitään tekemistä alkuperäisen artikkelini kanssa.
    Voisitko rajoittaa epäasiaankuuluvia kommenttejasi ja pysyä alkuperäisessä aiheessa.

  10. Noilla yo kirjoituksillani ei ollut mitään tekemistä kabbalismin kanssa ja ne olivat vastauksia jurikin Sinun kysymykseesi miten minä näen Jeesus liikkeen. Käytät sana kabbala vain siis summanmutikassa ja leimaamistarkoituksessa. Ei rehellistä.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.