Filosofi Tuomas Nevanlinna: ”Vain ateistit tietävät, mitä Jumala ja hänen olemassaolonsa tarkoittaa” ja että sikäli hän ei ole ateisti. Hän antoi selvästikin ymmärtää, että ateistit ovat arrogantteja besserwissereitä. No kyllä eivät ole, ellei sitten kaiken todellakin paremmin tietävät telaketjuateistit.
Luoja minua varjelkoon sellaisten kohtaamiselta.
Itse olen ollut koko ikäni uskonnoton, mutta en kyllä todellakaan menisi varmasti väittämään, mitä Jumala ja tämän olemassaolo tarkoittaa. Voin kyllä hyvin ja mielestäni perustellusti mielipiteenäni todeta, että se olemassaolo on muodostunut ihmiseen abstraktin ajattelukyvyn, mielikuvituksen kehittymisen ja eksistenssin syvän mysteerin ihmettelyn myötä. Että Jumala sijaitsee ihmisen aivoissa, eikä missään muualla.
Tuomas Nevanlinna erosi aikoinaan kirkosta, mutta on liittynyt uudelleen. Hän ei näe syytä esittää ”ulkopuolista”. Hän ei pidä asenteesta, jossa jättäydytään ulkopuolelle ”oman puhtauden varjelemiseksi”. Hän on myös harrastanut ”ujosti” teologiaa. Yksi syy Nevanlinnan mukaan on se, että länsimaista kulttuuria ei voi ymmärtää ilman kristinuskoa. Aikoinaan piti perustella ero. Nevanlinna esitti eettiset syyt: ”kirkon viesti koskee tuonpuoleista pelastusta ja ohjaa siis pois tämänpuoleisesta kärsimyksestä”. Hän kertoi kehitelleensä tuon filosofi Max Horkheimerin tekstien pohjalta.
Itse olen nyt ujohkosti ja joskus räyhäkkäähköstikin harrastanut uskon ihmettelyä noin 10 vuotta. Silti, en ymmärrä, miksi liittyisin kirkkoon. En usko olevani ulkopuolinen kirkosta yhtään enempää tai vähempää, olin jäsen tai en. Minä erosin parikymppisenä. Silloinkin piti perustella eroaminen, mutta kumma kyllä se nuorehko pappi ei kysellyt mitään, vaan pani heti eropaperit eteeni. Myöhemmin naimisiin mennessäni liityin takaisin, kun piti pitää kirkkohäät – sukuperinteet. Ei se minua nakannut, siitä vaan. Olinhan tuolloin hällävälisti ja oli aivan sama, meninkö papin eteen vaiko en. Tuon rituaalin jälkeen erosin taas. Ja silloin oli Yrjö Tala -niminen tiukka konservatiivi, seurakunnan talouspomo tms. Hän oli kiukkuinen ja totesi, että ”sinä et tiedä mitä teet”. Taisi pojitellakin, vaikka olin 28. Pakkasi hymyilyttämään, mutta olin kyllä aivan pokkana.
Ei Nevanlinna väärässä siinä ole, että kristinusko on vaikuttanut hyvin paljon länsimaiseen kulttuuriin. Onhan se. Mutta kuinka paljon ja miten, on toinen asia. Kontrafaktuaalisesti sitä voisi selvitellä, mutta vaikka se mielenkiintoista olisikin, olisi se aika hyödytöntä. Ja ammattihistorioitsijalta hukkaan heitettyä aikaa. Vaikka voisihan siitä kyllä jotain oppiakin. Mutta ilman kirkon jäsenyyttä on kyllä tasan yhtä helppo tai vaikea tutkia ja ymmärtää kristinuskon vaikutusta länsimaiseen kulttuuriin. Se ei vaadi kirkon jäsenyyttä. Toisinaan myös kaukaa näkee tarkemmin.
Ateisteissa on moneen junaan, kuten teisteissäkin. Rasittavimpia ovat ne ateistit, jotka julistavat lujaa ja varmasti omaa ateismiaan totuutena.
Luoja minua varjelkoon sellaisten kohtaamiselta.
En juuri pidä asioiden esittämistä varmoina totuuksina. Ääripäät eivät kohtaa, ellei sitten kalpojen kalahtelujen säestyksellä. Tosin ei pelkät tolkun ihmisetkään saa juuri muuta aikaan kuin tunkkaisuutta ja paikallaan nyhväämistä.
Nevanlinna on filosofi ja luulisin häntä älykkääksikin, joten tuntuu merkilliseltä, että hän niputtaa kaikki ateistit samaan ryhmään. Väitän, että suurin osa ateisteiksi itsensä katsovista eivät juuri paljon nakkaa sille, minkälainen jumala on ja mitä tuon hypoteettinen olemassaolo tarkoittaa. Se vain ei merkitse mitään. On muutakin. Että ateisteista vain pieni osa näkyy ja kuuluu. Suurin osa ei käytä telaketjuja. Minäkään en niihin usko. Olenhan pasifisti. Olen tunnustuksellinen laiskimus ja lienen tärkeämpiä ja vaivalloisempia hommia vältelläkseni ottanut harrastuksekseni tutkiskella uskoa ja tuon hypoteettisen jumalan olemassaolon tarkoitusta tähän uskoville.
Lähde: Olli Seppälän juttu Kotimaa24:ssä ”Filosofi Tuomas Nevanlinna: ”Vain ateistit tietävät, mitä Jumala tarkoittaa”, 29.09.2018
by 
Tämä Karin: ”Seppo. Etkö ihailekaan ateismia, hyvä sinulle.” yritys kuuluu sarjaan ”Joko olet lakannut lyömästä vaimoasi?”-argumentaatiota. Kotikasvatukseni estää minua turvautumasta tämmöisiin.
Yo Karin viimeinen viesti 23.10.2019 klo 08:33 on puolestaan tyypillinen olkinukke, sillä esim. minun viesteissäni, johon Kari yrittää ottaa kantaa, en ole puhunut ko. vainoista vaan v a i n siitä, ettei esim. Kiina ole ateistinen, koska uskontojen rooli maassa on erittäin suuri. Kukkanen tietysti ohitti nämä faktat ja yritti olla olkinukkeineen ironinen.
Taunon ja Sepon semanttis-filosofisen professoriseminarin innoittamana olen laatinut uudenlaisen määritelmän ateismille.
Ateismihan tulee kreikkalaisista sanoista a ja theos; α ja θεος eli ei ja jumala. Ongelmaksi tietysti tulee mitä sana jumala, isolla tai pienellä kirjaimella, tarkoittaa. Jos se tarkoittaa yleensä uskonnollisuutta, niin myös ateistit ovat teistejä, koska ovat uskonnollisia (hehän uskovat, ettei ole Jumalaa).
Toisaalta jos määritellään Jumala (jumala), on tietysti erotettava se, onko ko. objekti se, mitä yleensä Jumalaan liitetetään, kuten kaikkivaltius, kaikkitietävyys, hyvyys jne. (jotka ovat kehnoja määritelmiä, koska ihmisen järki ei voi tavoittaa noita; parempi on määritellä Jumala negaatioiden kautta), niin kaikki muut kuin juutalais-kristillinen määritelmä (islam eräin varauksin) ovat muuta kuin Jumala, siis epäjumalia.
Näin ateismi tässä mielessä on kaikki se, mikä ei palvo Jumalaa (hepr. יהוה; kreikk. κυριος). Tässä tietysti se, joka ilmoittaa itsensä Jumalana ihmisille on Jumalan Poika joka VT:ssa ilmaantui esiolevaisena persoonana ja UT:ssa lihaksitulleena.
Näin kaikki uskonnot (ml. ateismi ja nimikristillisyys) palvovat epäjumalaa (ateistit järkeä tms.).
Kukkanen käyttää sanoja semanttinen-filosofia ja sanaa ’palvominen’ tässä yhteydessä tietysti olkinukkemaisesti pahasti väärin ,sillä esim. sanan ateismi yleisen kieliperheen hyväsymämä määritely ei ole mitään filosofiaa.. Ja hän toistaa tylsää mantraa että ateismi olisi muka uskonto, jossa palvellaan ei-Jumalaa. Edes uskonnollisissa uskonnoissa uskontoa ja uskoa ei samaisteta totena tai ei-totena pitämiseen. Eli kun minä esim. uskon eli pidän totena, että aurinko on taivaankappale jota maa kiertää, harjoitan Karin nerokkaan ’semanttisen-filosofian’ mukaan aurinkouskoa ja ’palvon’ aurinkoa…
Totta kai sinä palvot aurinkoa, jos pidät sitä jumalana.
Tieto on määritelmän mukaan tosi uskomus.
Mikäli nyt ajatellaan aurinkoa jumalana, niin kyllähän se nyt huomattavasti konkreettisempi olisi kuin mikään eteerinen ja ei-konkreettinen jumala. Onhan sentään faktuaalista, että aurinko juuri on maapallon elämän synnyttäjä ja säätelijä. Elämän synnyttäjänä sikäli, että ilman aurinkoa ei mikään elämänmuoto olisi täällä putkahtanut ilmoille… Että Sol Invictus vaan!
Mutta kun minä en palvo edes aurinkoa, niin enpä taida olla muuta kuin pakana auringonkin suhteen…
”Totta kai sinä palvot aurinkoa, jos pidät sitä jumalana. Tieto on määritelmän mukaan tosi uskomus.”
Että tämmöinen vilpillinen mahalasku Kukkaselta tällä kertaa… kun EN sanonut palvovani aurinkoa Jumalana, sanoin pitäväni totena että aurinko on taivaankappale, jota maa kiertää. Tietenkin tieto on tosi uskomus, mutta tosi uskomusten joukko ei muodosta uskontoa vaan tiedoston… Osaatko Kukkanen vastata yhtenkään viestiin niiden sisältöä vääristelemättä.
Yki, tokihan sinä tiedät mistä aurinko on putkahtanut, Sehän on fyysinen kappale, jonka elinkaari on muutama(kymmen) miljardia vuotta. Kun se on syönyt polttoaineensa se sammuu, eikä ole enää ateistin palvottavana. Miten sitten suu pannaan?
Seppo, olen todella iloinen puolestasi, ettet palvo aurinkoa. Minäkin uskon, että Jumala on luonut maailmankaikkeuden sellaiseksi, että sinä voit olla palvomatta aurinkoa, mutta voit kiittää Jumalaa siitä, että aurinko on asetettu palvelemaan maata ja luontoa niin että täällä on elämä mahdollinen. Ateisti ei osaa selittää, miten kaikki nuo kymmenet maailmankaikkeuden hienosäädöt luonnonlaeissa, alkuaineiden ja molekyylien ominaisuuksissa, maan asemassa aurinkokunnassa jne. ovat niin täsmällisen tarkkoja, että elämä on ylipäätään mahdollista.
Ei ateistin tarvitse osata selittää maailman ja universumin lainalaisuuksia ja mekanismeja. Sitä varten on tähtitieteilijät, fyysikot ja kosmologit.
Osaako uskova kreationisti selittää?
Auringon ikä muuten ei ole kymmeniä miljardeja vuosia vaan korkeintaan 10 mrd josta noin puolet lienee kulunut.
Tosin eihän tämä universumi liene kuin vain 6000 vuotta vanha…
Jos ei ateistin tarvitse, miksi kristityn pitäisi selittää?
Vasta kristinuskon vaikutuksesta keskiajalla saatiin aikaan modernin luonnontieteen läpimurto, kun päästiin eroon aristotelismistä.Ensimmäiset kunnon kokeelliset tiedemiehet olivat kristinuskon inspiroimia (Olet varmaankin lukenut adversaarisi Päiviö Latvuksen kirjan Ymmärryksen siivet?)
Ateistit ovat vääristäneet asian, koska kirkon edustajat ryhtyivät vastustamaan darwinismia (sehän on osoittautunut saduksi, kuten toki tiedät?) Ateistien vedätys onnistui, koska ihminen luontaisesti vihaa Jumalaa, ja tässä saatiin näennäisesti mahdollisuus hylätä Jumala.
Itse veulaat – ateisti ei osaa selittää… luonnollisesti tiedustelen osaiskos sitten kristitty.
Muuten en jaksa kommentoida noita historian tulkintoja, niitä samoja mitä Päiviökin on harrastanut. Ei kumma että hänen ainokainen kirjansa on jäänyt marginaaliin. Porin kirjastossa on yksi kappale ja sen saa koska vaan lainaan. Sen verran se kiinnostaa… muualla luenee vähän sama juttu.
”Seppo, olen todella iloinen puolestasi, ettet palvo aurinkoa…”
Väärin meni tuokin, sillä palvon uimarannalla useinkin aurinkoa. Tiedätkö, muuten miten aurinko ja kuu esiintyvät Golgatha kertomuksessa? Miksi essealaiset tervehtivät käden ylös nostaen joka aamu aurinkoa? Tiedätkö, mitkä olivat ne ’kasvot’ jotka tällöin kirkastuivat heille?
Olet varmaankin lukenut adversaarisi Päiviö Latvuksen kirjan Ymmärryksen siivet?
Jep, minäkin olen tuon lukenut. Latvuksen logiikan mukan tieteen olisi erityiseti pitänyt kehittyä Venäjällä ja latinalaisessa Amerikassa? Miksi kehittyi vain maissa, joissa valistus sai vapaasti vaikuttaa?
Latvuksen kirja on tietyistä ansioistaan huolimatta hutera. Hän hyppää täydessä vauhdissa olleeseen junaan. Tiede on länsimaista yksinkertaisesti johtuen Sumerin, Egyptin ja Kreikan maantieteellisestä sijainnista ja niistä esoteerisista traditioista, joka näiden maiden tiedettä oli taltioinut ja ylläpitänyt ammoisista ajoista ja etenkin läpi kirkon pimeimmän ajan. Latvuksen logiikan mukaan tieteen olisi pitänyt myös kehittyä erityisesti Venäjällä, mikäli kriteerinä on kristinuskon valta ja vaikutus ihmiseen, jota ortodoksinen kirkko oli pääsyt vapaasti muokkaamaan. Latvukselta jää paljon selittämättä ja monet selitykset ovat naivihkoja. Ei ole esim. lainkaan varmaa, pysähtyikö kehitys Rooman rappion vuoksi, koska on kysyttävä rappeutuiko Rooma myös kristinuskon vuoksi. Pahiten Latvus floppaa kuitenkin ohittaessaan kokonaan esoteerisen perimätiedon. Uskovaisena hän ei uskalla itselleen tuntematonta motiivia käsitellä.
Länsimainen filosofia ja tiede oli kuollut siis about Marcus Aureliuksen mukana ja jälleensyntyi 1100-1500-luvun ennakoivan ’raskausajan’ jälkeen 1600-1700-luvuilla: Jotta tieteen renessanssin ymmärtäisi sen tämän 1000-vuotisen Ruususen unen jälkeen lienee syytä vilkaista hieman myös kabbalistien vaikutukseen todeten ensin, että kaiken pohjana oli näiden viisaiden varhaiset yhteydet sumerilaisten, egyptiläisten, arabialaisten ja intialaisten kulttuuriin ja tietotaitoon, joka ilmeni etenkin hedelmällisen puolikuun esoteerisessa perimätiedossa eli siis kabbalassa.
Kabbalan omaksuivat sittemmin monet myös länsimaiset filosofit, matemaatikot, astronomit ja muut tiedemiehet, jotka hakivat sen viitteistä tietoa universumin (OVLAM) olemuksesta.. Kabbalistiset tieteilijät loivat innovaatioillaan pohjan tieteen kehittymiselle: Abraham bar Hijja kehitti jo 1200-luvulla tieteellistä metodologiaa ja edisti maantiedettä, aritmetiikkaa ja astronomiaa. Bonfils kehitti desimalisysteemin 150 vuotta ennen muita Euroopassa, trigonomiaa kehitti Levi Ben Gerson, häneltä tuli mm. kuluisa Jaakobin sauva, jota navigoinnisa hyödynsivät Magellan, Kolumbus ja Vasco da Gama. Abraham Latif havaitsi varhain kabbalan tieteelliset mahdollisuudet. Hänen järjestelmänsä käänsi sittemmin luettaviksi Raymond Lully. Mainittujen kabbalististen ajan tiedemiesten vaikutukset myös tieteellisen välineistön kehittymiseksi oli ratkaiseva. Kohta syntyivät tekeskoopit, mikroskoopit, termometrit ja tarkkuuskellot.
Seuraavat vuosisadat näkivät tieteen valtavan nousun juuri em. maissa, missä juutalaiset oli hovikelpoistettu ja missä länsimainen kirjallinen kabbala kukoisti: Bacon, Descartes, Locke, Leibnitz, Copernicus, Kepler, Galilei, Boyle ja muut olivat kaikki tutustuneet länsimaiseen kabbalaan. Maxwell Faraday kuului sähkön salaisuuksia tuntevaan RoseCroixiin. Jopa nykytieteen lähes pyhimys Newton tunnusti ettei ole keksinyt mitään uutta, vaan että oli saanut pohjaideansa prisca sapitentiasta, millä viittasi tähän juutalaisen perimätietoon. Ja kun Isaac Lurian kabbalassa jo 1500-luvulla todettiin, että valo kaareutuu avaruudessa, ei ole epäilystäkään, etteikö myös Einsteinille kababla ollut intuition lähde.
Juutalaisen valistuksen – haskalan – aikana 1800-luvulla alkoi lähinnä maallistuneiden juutalaisten keskuudessa myös siirtyminen muuhunkin kirjallisuuteen ja tieteeseen.
Kuvattu laaja ja pitkäaikainen kehitys tapahtui pääosin lännessä. Lieneekö sattuma, että lännessä kabbala oli kiinnostunut luonnosta ja maasta, idässä Jumalasta ja taivaasta. Lännessä kabbalistisia teoksia oli juuri tuolloin saatavina latinaksi Euroopan yliopistoissa ja kirjastoissa.
En voi pitää siis sattumana, että länsimainen tiede kehittyi yhtä aikaa juuri siellä ja samaan aikaan, missä juutalaisuus sai hovikelpoisuuden ja missä kabbalaa ahkerasti luettiin ja tutkittiin ja sovellettiin.
Vaikka kaikki tieteelliset kabbalistit eivät olleet operoivia vaan teoreetikkoja ja operointi tapahtui paljon kristittyjen toimesta, joiden hallussa olivat yliopistot, on muistettava, että monet tieteelliset salaseurat, mm. Invisible Collge ja sittemmin Royal Society koostui miehistä, jotka olivat syvästi perehtyneet kabbalaan ja jotka muodostivat sittemmin vapaamuurariveljeskuntien ytimiä, joiden II asteen keskeinen teema oli tiede. Niinpä ei hämmästytä, että toisen asteen tunnussanaan shinboleth sisältyy tässä arabialaisessa nun-lukutavassaan myös sytokromi c: n salaisuus.
Siis esoteria on tiede?
”Siis esoteria on tiede?”
Kuka noin on esittänyt? Sanoin esoteerisen tradition taltioineen tiedettä. Esim. Suopon arkisto ei ole tiede, vaika siinä voi olla tieteellisiäkin asiapapereita. Oliko vaikeaa?