Selvitys Paavalin näkemästä suuresta valonleimahduksesta

T.P.Laine

SELVITYS PAAVALIN NÄKEMÄSTÄ SUURESTA VALONLEIMAHDUKSESTA

Paavali oli lähtenyt varhain aamulla Damaskoon välttääkseen päivän kuumuuden. Hänen tarkoituksenaan oli vangita Jeesuksen oppilaita ja viedä heidät ylipapin luokse Syynä näihin toimenpiteisiin oli Kaifaksen saamat tiedot Qumranin sotilaspappien valmistelemasta uskonsodasta (Joh 11:50 ja Sotakäärö 1QM). Kun Paavali oli ammatiltaan nahkatöiden ja telttojen tekijä, hän kuljetti työtarvikkeitaan satulansa alla. Matkan aikana karkeat vuohennahkaiset telttakankaat hankautuivat toisiaan vastaan.

Paavali kertoo, että kun hän lähestyi Damaskoa keskipäivän aikaan, niin suuri valo leimahti taivaasta hänen ympärilleen. Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: ”Saul, Saul, miksi sinä vainoat minua?” Paavali sokeutui kolmeksi päiväksi ja häntä oli talutettava. Hän ei syönyt eikä juonut. Mitä oli tapahtunut?

Tapaus lienee tosi, sillä Paavali esittää sen epistoloissaan kolmasti, tosin vähäisin muutoksin, ja se on keskeinen perusta hänen myöhemmälle toiminnalleen. Hän selitti sen itselleen niin, että Jeesus oli kutsunut hänetkin apostolikseen. Se oli hänelle tärkeätä. Vatikaani on hyväksynyt ratkaisun, jonka mukaan sokeutuminen on johtunut psyykkisestä romahtamisesta. Tapahtuman seurauksena Paavali hylkäsi Mooseksen lain ja alkoi levittää oppiaan ristiinnaulitun Jeesuksen suomasta armosta ja uskosta. Hän ei pitänyt Jeesusta auktoriteettinaan ”lihan mukaan”, vaan muunsi hänet juutalaisesta kuningasmessiaasta koko ihmiskunnan hengelliseksi Vapahtajaksi. ”Me hajoitamme maahan järjen päätelmät” (2 Kor 10.luku). Hänen kirjoituksiinsa tukeudutaan edelleenkin.

Ilmeisesti oli käynyt niin, että Paavaliin oli kehittynyt voimakas staattinen sähkövaraus kun hän oli istunut tuntikausia vuohennahkaisten karvakankaitten päällä. Varaus purkautui hänen astuessaan maahan. Sähköisku aiheutti hänen aivojensa neuroniverkostossa häiriötilan, jonka hän koki valonvälähdyksenä ja kuulon muutoksina ja suuntavaiston menetyksenä. Paavalin levitti mystistä omaa evankeliumiaan (Room 2:16; 16:25-26) tarmokkaasti ja sen pohjalta on kehittynyt kristillinen kirkko, johon kuuluu 2,4 miljardia ihmistä. Jeesuksen rinnalla Paavali on syvästi vaikuttanut kristinuskon kehittymiseen.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

8 kommenttia artikkeliin ”Selvitys Paavalin näkemästä suuresta valonleimahduksesta

  1. Eihän tämä ole selvitys. Tässä on olettamus siitä, mitä tapahtui Raamatussa kerrotussa tarinassa. Olettamus ei ole selvitys.

    Paavali, kristinuskon perustaja, on kirjoitellut vaikuttavia tarinoita herättääkseen kiinnostusta ja saadakseen uudelle uskonnolle seuraajia. Tämä, että hän olisi sokeutunut, on siis vain hänen omaa kertomaansa. Tekeekö se uskottavaa siksi, että hän kertoo siitä oikein kolmesti? Entä muut evidenssit? Niin, Raamatun kertomuksista ei oikein todenteita ole. On vain Raamatussa itsessään kerrotut jutut, joilla todistetaan toisia. Historiallisia evidenssejä ei juuri ole.

    Vatikaanin mukaan siis ihminen sokeutuu psyykkisestä romahtamisesta. Onkohan tähän jotain lääketieteellistä näyttöä? (Muutenkaan Vatikaanin, joka on perustunut vallankäyttöön, riistoon, sortamiseen, huijaamiseen, prostituutioon ja pedofiliaan, lausumiin ja huomioihin ei kyllä kannattaisi tukeutua)

    Samoin siihen, että voiko ihmiseen tulla niin suuri staattinen sähkövaraus vuotien päällä istumisesta, että se vaikuttaa aivoihin noin? Staattinen sähkö, mikä tulee tämän kaltaisissa hankautumisissa, on teholtaan kyllä aika vähäinen, vaikka voltteja voisi olla runsaastikin, vaikka 10.000. Mutta jos wattimäärä on alhainen, ei siitä saa kuin harmittoman pikku sähkötäppäyksen. Pimeässä voi nähdä pieniä valonleimahduksiakin.

  2. Aikaisemmin tällaisia ilmiöitö oli vaikka minkä verran. Niille annettiin lopulta diagnostinen nimitys :Konversiohysteria. Kun olin töissä psykiatrisella kliniikalla ,niin törmäsin hysteerisiin halvauksiin, valeraskauksiin , puolisokeuksiin ja järjettömiin fobioihin siis pelkoihin puhumattakaan vakavampia sairuksia luuluharhoineen ja hallusinaatioineen. Avoimesti hysteeriset oireet ovat valistuksen myötä harventuneet mutta ei suinkaan hävinneet.

    Uskon kyllä että : A Paavali oli olemassa B) Se mitä hän kirjoitteli oli todennäköisesti niin kuin hän kirjoitti. C) Ilmiö oli varmasti tosi . Ongelma on miten sen voi ymmärtää.

    Paavalin into vainota kristittyjä oli jonkun verran arvoituksellista. Itse spekuloisin ,että hänellä oli hyvä psykologiset syyt siihen. Yleensä väitetään että hänellä oli uskonnolliset syyt vainoon. Hänen ensinmäinen identiteettinsä oli varmaankin fariseus ,mutta luule että se että hän oli kivittämässä, tai ainakin myötätuntoisesti todistamassa Stefanuksen kivittämistä traumatisoi häntä ja vanha identiteetti rakoili osallistumisen aiheuttamasta syyllisyydentunteesta. Kivittäminen oli inhottava tapa tappaa joku ja sellainen jättää jälkensä. Kokemus oli varmaankin oman eettisen tason lasku tai jopa menetyskokemus.

    Oletan siis ,että hänen intonsa vainota kristittyjä motivoitui syyllisyyden tunnosta eikä hurskaasta uskonpuolustamisesta. Matkan hiljaisuudessa omatunto sai hänet kiinni, eikä hän enään osannut valehdella itselleen vaan sisäinen konflikti oli liian suuri jotta hän olisi voinut hiljentää omantuntonsa. Seurauksena hysteerinen sokeus. Niinkuin kaikki oireet, niin tämäkin ,oli hyvin paljastava. Hän yritti kahdella tavalla sovittaa rikostaan. Salamantapainen oivallus laukaisi ehkä epileptisen kohtauksen joka jatkui hysteerisenä sokeutena ja toiseksi hyppäämällä toiseen äärimmäisyyteen ruveten kristityksi. Kääntymisprosessi kesti sitten kolme vuotta Arabiassa. Sinä aikana hän kohtasi muita kristittyjä ja sai heiltä opetusta.Syyllisyyden tunne ei lakannut vaan hän jatkoi sovitustyötä lähteyssaarnaajana. Hänellä oli myöhemminkin mystisiä kokemuksia jotka muistuttivat epileptisiä kokemuksia, mutta hän tulkitsi ne taivaallisiksi näyiksi.

  3. On mielenkiintoista, että nykyaikana vallitseva naturalistinen maailmankäsitys kategorisesti torjuu paitsi supranaturalismin, myös ns. sielulliset asiat, redusoiden ne aivojen toiminnaksi, lopultakin molekyyli- ja atomitasolle. Koska kaikki on syntynyt tyhjästä tiedottomien fysikaalisten ja kemiallisten prosessien kautta, kaikki on siis pelkästään sattumanvaraisten kvanttifluktuaatioiden aikansaamaa kohinaa. Siis ilman mitään tarkoitusta ja päämäärää. Eli tämäkin kirjoitukseni on mieletön sattumageneraattorin lopputuotos tietokoneen ruudulla.
    Näin ollen se mitä Paavalille tapahtui Damaskon tiellä, on selitettävä naturalistisesti. Mitään jumalallista tai henkistä ei saa olla olemassa selittämässä tapahtumaa.

  4. Vaikea on tietysti nähdä, että miten sähköisku voi synnyttää Paavalin teologian – Jumalalla tai ilman.

  5. Todellakin, Paavalin teologia on vaikea ja jopa mahdoton ymmärtää. Hän koki hurmostiloja ja hylkäsi järjen päätelmät. Ap 22:17 ja 2 Kor 10:5.

  6. Järjen päätelmät nousevat Jumalan tuntemista vastaan aina deismin ja myöhemmin ateismin nousemisen kautta päätyen nykyään totuuden jälkeiseen filosofiaan. Onko tämä järjen käyttöä?

  7. Niin, että ateismi on johtanut totuuden jälkeiseen ”filosofiaan” tai eetokseen? Oikeinko näin?

    Järjen päätelmät sulkevat Jumalan tai jumalien olemassa olon tai Jumalan tuntemisen. Onko tämä järjen käyttöä vaiko sen pois sulkemista?

  8. Jos oletetaan, että Jumala on luonut ihmisen, hän on luonut hänelle myös järjen käytettäväksi. Jos taas sattumanvaraiset fysikaallis-kemialliset prosessit ovat luoneet ihmisen (tarkoittaa ilman mitään intellektuaalista ohjailua), niin miten voin luottaa järkeeni, että se toimii tarkoituksenmukaisesti?
    Luonnontieteellisen tutkimuksen uranuurtajat kuten Galilei, Kepler, Newton, Maxwell jne. olivat Jumalan tunnustavia kristittyjä. Jotenkin he pystyivät käyttämään järkeään.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.