Pessimisti pettyi ja heitti pyyhkeen kehään – pyövelit piispan kimpussa

Vanhusten palvelukeskus Lepola ja vuodepaikat Tunkkarissa sekä Kannuksen vuodeosastolla ovat leikkaus/lakkautuslistalla Soitessa. Näin uutisoi tämän päivän Keskipohjanmaa lehti. Kun ne kerran on sinne leikkaiuslistalle laitettu niin näin myös tullaan tekemään. Se on päivänselvä asia.

Minä en ymmärrä mistä tämä ihmeellinen käsitys Suomeen on tuotu, että leikkaamalla ja säästämällä jotenkin parannetaan palveluja ja tehdään jotakin paljon paremmin. Kotiuttaminen yksinäiselle vanhukselle on kaikkein kamalin vaihtoehto ja turvattomin tapa huolehtia vanhuksista. Olen ymmärtänyt, että tämäkin on asia, jota toteutetaan sekä mielenterveyspotilaille, että vanhuksille erittäin mielellään ja säästösyistä. Ei siksi että se olisi jotenkin parempaa hoitoa. Se ei ole edes vaihtoehto. Uskokaa jo päättäjät.

Jos leikataan ja vähennetään, eli tehdään muka säästöjä niin pitää olla tarjota tilalle jotain paljon parempaa. Heittäminen veneestä yli laidan ei ole parempaa vaan heitteillejättöä.

Kun meille on rakennettu laitoksia ja palveluasumisen yksiköitä niin niiden tehokas käyttö on ainut oikeasti säästötoimenpide. Se että palveluyksiköitä ylläpidetään vajaakäytöllä on hölmöläisten touhua. On mielikuvituksettomuutta, jos hyville tiloille ei saada käyttöä, joka ei ole tälle yhteiskunnalle oikeasti rasite, jos nyt kaikkea taikka mitään inhimillistä rahassa ylipäätään pitää mitata. Yksikin poltettu kirkko siksi, että ei ole saanut paikkaa mielenterveyspalvelusta on tälle yhteiskunnalle liikaa.

Siis lisää hoitavia ja tekeviä käsiä tässä yhteiskunnassa tarvitaan eikä mitään muuta. 70.000 suomalaista terveysalan ammattilaista odottaa kutsua töihin. Mutta mitä vielä. Toinen tämän hallituksen lempilapsi maahanmuutto kuulemma tulee hoitamaan meidän vanhukset. Oikeasti pakolaisen statuksella maahan tulleet useat tahallaan ja tietoisesti tuntemattomat muukalaiset ovat tuoneet lisää kuluja ja ”hoidettavia”. Euroissa mitaten puhutaan 3,2 miljardista.

Nyt eronneen hallituksen ja nykyisen toimitusministeristön pääministeri Juha Sipilän saavutus neljänä vuotena on hänen miltei ensimmäisissä sanoissaan pääministerinä. ”Pessimisti ei pety.”

Tuolloin kylvettiin suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin käsitys jossa leikkaaminen, uhkaaminen ja uhkakuvien luominen sekä pelottelu tuotiin toiminnan ja politiikan keskiöön. Poliittiset omat ja henkilökohtaisetkin edut perusteltiin sillä, että teillä on vieläkin huonommin, jos minä en saa läpi tätä omaa tahtoani.

Natoonkin meinattiin mennä hivuttain ja lipsahtaen sillä, että Venäjä on meille suuri uhka eikä sitä edes yritetty perustella Suomen rauhantahtoisella puolustuspolitiikalla. Meillä pitää olla puolustusvoimat itseämme varten. Se on paljon enemmän kuin valmistautuminen hyökääykseen suurten mahdollisuuksien naapurimaahamme.

Nyt ollaan syvällä päätöksenteon suossa ja tämä kehitys on ollut tämän hallituskauden suurin virhe ja vahinko mitä sensuurin, sananvapaudenloukkausten sekä määrittelemättömän henkisen, ja hengellisenkin vihan lisäksi on tähän maahan istutettu.

Kritiikki on määritelty vihapuheeksi vaikka oikeasti se on viisauden ja positiivisuuden alku. Se aina ymmärtää jotakin, ei uhkaile ketään eikä mitään vaan pakottaa positiivisempaan ajatteluun sekä toimintaan.

Etenkin maahanmuuttopolitiikan puute on ratkaistu lisäämällä vihapuhepoliisein, palvelun ulkopuolelle sysäämisin ja estoin sekä valheellisella tiedotuksella asia. Kansankirkko on yhtynyt tähän laulukuoroon lukemalla Raamattunsa hyvin pätkittäin. Erittäin huonoja ja lähes hölmöläismäisiä ratkaisuja.

Yhteiskunnassamme on lyhyessä ajassa sisun käsite muuttunut sisuttomuudeksi. Henkinen, hengellinen ja kultturellinen lama on paljon pahempaa kuin muutaman euron puute. Kommunismin ihanne kaatui hölmöyden helppouteen. Lautturi tulee töihin vaikkei lauttaa ole olemassakaan.

Meidän kansanvaltaista demokratiaa, myös evl-kirkkoa, nakerretaan samoilla aseilla.

Kansankirkossamme piispa Teemu Laajasalon kimppuun ovat pyövelit hyökänneet eivätkä hellitä. He käyttävät saamaansa luottamusasemaa omien asioidensa ajamiseen härskisti ja säälimättä. Laajasalon rike on siinä, että on tunnettu ja aikaansaava kirkonmies.

Lopulta henkinen, hengellinen ja innovatiivinen lama meidät on tähän tilaan saattanut. Se poliittisena ja hallinnollisena saavutuksena on ennen kokematon ja sitä me nyt tässä ihmettelemme.

tuomo

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.