Onneksi olkoon uudesta arkkipiispasta, kirkko!

Valtiomme suhtautuu varsin hövelisti ja myötämielisesti tiettyihin uskonnollisiin juttuihin. Uskonnollisista syistä maassamme on sallittua tehdä poikien ympärileikkaus, vastasyntyneet saa liittää uskonnolliseen yhteisöön, vaikkei juuri mihinkään muuhun. Valtio tukee lestadiolaisperheenäitien lapsenteko-orjuuttamista kotihoidon tuella ja lapsilisillä. Jehovan todistajanuorukaiset saavat totaalivapautuksen asepalveluksesta vakaumuksellisista syistä, vaikka kukaan muu ei. Kirkolla on oikeus verottaa. Menneisyydestä on jäänyt sekulaariin valtioon vuonna 2018 oudolta tuntuva privileegio olla osa valtiopäivien avajaisten virallista ohjelmaa. Ja mitä vielä?

Ajat muuttuvat ja käsitykset eri asioista niiden mukana. Mutta kirkko haluaa säilyttää oman asemansa ja tapansa. Onnea vaan nyt, kirkko, uuden arkkipiispan valinnasta. Ja heti aluksi turvallisen konservatiivisen (vaikkei itse sitä myönnä) Tapio Luoman tultua valituksi, menetti kirkko tavallista päiväannosta suuremman osan jäsenistöstään. Tätä on edelleen luvassa. Valinta tulee vain edistämään sitä kehityskulkua, jossa kirkko menettää asemiaan ja statustaan. Siitä tulee aikanaan vain yksi yhteisö muiden joukossa – ilman valtiollisia erioikeuksia. Tosin sama se, vaikka Wikström olisi valittu. SIltikin eroamisia olisi tullut. Tapio Luoman lausunnot tulevat siis aivan ilmeisesti aiheuttamaan kirkosta eroamisia siinä missä nykyisen, kaiketi liberaaliksi katsotun, arkkipiispankin.

Vielä on kirkolla vaurautta, suuria omaisuusmassoja ja metsää, vaikka joissakin seurakunnissa onkin jo tultu uuteen hämmentävään tilanteeseen – verotulot pienenevät, kun väki tuvassa vähenee. Mutta vielä piispat asuvat väljästi ja kirkkoherratkin (yleensä miehiä) kuittaavat mukavat palkat (keskim. 4500 e/kk) ja saavat matkustella väljästi ja tarjota vaikka rafloissa iltapäiväviinejä vierailleen. Arkkipiispa muuten kuittaa vuodessa 140.000 euroa. Mutta miten on tulevaisuudessa?

Vielä on kirkolla vaurautta. Vaikkapa varaa arkkipiispan residenssin pikku stailaukseen isännän vaihtuessa, mikäli Luoma tai arkkihiippakunta katsoo tarpeelliseksi. Helsingin piispan, sen kuitti-Laajasalon, residenssiin tehtiin 100.000 euron remppa hänen tultua isännäksi ja emännän lähdettyä. Ei kuulemma ollut kyse mistään pröystäilystä. Niinpä. Ehkäpä emännällä oli sitten ollut vähän reippaampia juhlia? Vähän Helsingin ulkopuolella on runsaasti ihan tilaviakin asuntoja, joita voi saada tuolla remontin hinnalla.

Tapio Luoma oli siis vanhoillis-patriarkaalisen kirkon hätähuuto vanhojen kunnon arwojen puolesta. Että jotain säilyisi ja jotain tehtäisiin niin kuin aina ennenkin. Valitettavasti ennen oli ennen ja nyt on nyt. Kirkon on taivuttava nykyajan edessä, MIKÄLI se haluaa säilyttää statuksensa ja privileegionsa tässä jatkuvasti sekulaarimmaksi muuttuvassa yhteiskunnassa. Muuten sen on luovuttava niistä ja tultava aivan tavalliseksi yhteisöksi yhteisöjen joukossa. Siis toki kirkko saa säilyttää vaikka kuinka wanhat perinteet ja rituaalinsa, jos niin sen edeskäyvät haluavat. Mutta siis edellä mainituin ehdoin.

”Kiitos, hyvä Jumala, jokaisesta ihmisestä, johon saan luottaa. Kiitos ystävistä. Siunaa ja varjele heitä.” Tuossa yksi esimerkki uuden arkkipiispan ja ylipäätään useiden kirkon pomoportaan ilmeisestä ulkokultaisuudesta. Tuo lainaus on Tapio Luoman twiitistä 14. helmikuuta. Eikös Raamattu kiellä rukoilemasta julkisesti? Tosin papithan tekevät sitä joka sunnuntai yleisön edessä, mutta tosin se nyt on vain rutiininomaista palkkaduunia. Tuossa twitterrukouksessa hajahtaa jotekin vielä tekeytyvä nöyryys – että kunhan Hän siunaa ja varjelee heitä, hänen ystäviään, itsellä niin väliä… Mietin vielä sitäkin, että miettiikö tuleva arkkipiispa todellakin, että Jumalansa on antanut hänelle niin paljon ihmisiä, joihin luottaa ja ystäviä? Entä miten on niiden lukuisten tyyten yksinäisten ihmisten laita? Eikö Jumala heitä ole siunannut kaikella tuolla sosiaalisella hyvällä? Miksi he saavat tuntea ahdistusta aina jouluisin, pääsiäisin ja juhannuksin? Tai johdattaako Jumala todellakin Luomalle kivoja frendejä, mutta antaa vaikkapa miljoonien lasten kuihtua nälkään ja sairauksiin?

Toinen twiitti 4. helmikuuta: ”Odotusten ja toiveiden täyttyminen ei aina takaa tyytyväisyyttä, saati kiitollisuutta. Ne seuraavat varmemmin, jos odotusten ja toiveiden täyttymisessä näkee Jumalan tahdon tapahtuneen.” Tästä voi jo, ainakin omasta mielestäni, nähdä tiettyä voitonvarmuutta tulevan arkkipiispavalinnan kohdistumisesta itseensä. Ja Jumalahan se tämäkin valinnan sitten junaili ja voiteli.

Tämä twiitti myös kertonee riittävästi tulevan arkkipiispan linjasta, joka tullee olemaan hyvästi kirkosta eroamisia tuova. Mutta niin on hyvä, kuten olen ymmärtänyt vuosien varrella monien uskovien puheista: väki vähenee, mutta pidot vain paranevat. Lähtee turhan liberaali aines menemään häiritsemästä. Ilma raikastuu..!

—-

Lisäys: Naispappeus hyväksyttiin 30 vuotta sitten Suomessa. Äärikonservatiivi Timo Soini plokissaan 4.3.: ”Olen tänään lukenut useita juttuja naispappeuden hyväksymisestä Luterilaisessa kirkossa kolmekymmentä vuotta sitten. Monille se oli ilon päivä. Käsitän sen.
Minä olin surullinen, mutta se muuttui iloksi myöhemmin, kun löysin oman tieni.” Hänestä tuli siis katolilainen.

Tapio Luoma edustaa vellihousumaista ja opportunististakin konservatismia eli hyväksytään tietyt asiat, kun se nyt näyttää olevan yleisesti hyväksyttyä. Naispappeus kuuluu tähän. Tapio Luoma eräässä twiitissään onnitteli naispappeja merkkivuoden vuoksi. Mutta arkkipiispaksi nainen??? No way! Ei tule tapahtumaan ihan heti. Samoin on kirkkoherruuden kanssa – tätä herruutta pitää hallussaan enimmäkseen kirkon äijäporukka. Jos Tapio Luoma saisi yksin päättää, hän pitäytyisi kaiketi raamatullisessa linjassa: ei naispappeudelle! Todennäköisesti monet tosiuskovaiset tulevat hänelle tällaisia esittämäänkin… Kuten vaatimuksia siitä, ettei kirkko milloinkaan tulisi hyväksymään samansukupuolisten vihkimistä kirkossa. Tähän Luoma suhtautuukin niin kuin pitää – raamatullisesti…

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

2 kommenttia artikkeliin ”Onneksi olkoon uudesta arkkipiispasta, kirkko!

  1. Ikäväkseni minulla on sama käsitys Luomasta. Miten joku voi noin samaistua kilttiin ja hampaattomaan , täysin jännitystä vailla olevaan maailmankuvaan ja muka ihmisten paimenena?

    Varmasti kiltti ja hyväntahtoinen mummojen mies. En usko tuollaisen kykyyn inspiroida pahasti kolhiintunutta kirkkolaivaa.

    Sitten viellä ihmettelen miksi joku ylimalkaan haluaa arkkipiispaksi tai presidentiksi puhumattakaan pääministeriksi jonka pitäisi johtaa koko maata? Trumppi on aito sellaisenaan kun on , Ei ole mitään ihmettelemistä että hän on niinkuin on. Kunnianhimoinen ja milelestään paras kaikessa ja pitää itsestään selvänä että hän on paras maailmanjohtaja. Onkohan noissa pikku pomoissa pieni sisäinen Trumppi joka haluaa omaansa?

  2. Jaa. Minä taas ajattelen, että kirkko sai parhaan arkkipiispan. On aivan johdonmukaista kannattaa naispappeutta ja avioliittoa miehen ja naisen välisenä instituutiona. Näin minäkin sen ajattelen. Kirkko sai vielä hetken aikaa säilyä hengissä. Pieni toivonkipinä siis.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.