Kirkkopäivien ”hengellisintä” ei edes väitetty raamatulliseksi vaan ”vitsiksi”

Taas kerran ennakkoon erilaisia boikotteja ja sivukaupalla tekstiä synnyttänyt Kirkkopäivien keskustelujen anti huipentui siihen, jossa Jumala ja raamatullinen loistivat poissaolollaan. Ehdottomasti Teemu Laajasalon tuoma keskustelu Halla-ahon ja Joonas Nordmanin kanssa oli parempaa ”hengellisyyttä” kuin ”tulkaa kaikki paitsi Halla-aho” liikkeen ja feministeien kaltaisten kanssa väittely.

Sitä se elämä on ja siihen se kirkko on rakennettu mistä Laajasalo ja Halla-ahon Nordmanin ohella puhuivat.

Katsoin ja kuuntelin piispa Teemu Laajasalon vetämän keskustelun Kirkkopäiviltä pariinkin kertaan. Keskustelijoina Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja näyttelijä Joonas Nordman.

Ihan aluksi on pakko sanoa, että Nordmania en pidä koomikkona enkä edes kovin hauskana. Toki se syykin paljastui tämän keskustelun aikana, eli hänellä on huumorista käsitys, että sitä tehdään kaltaisilleen ihonvärin, rodun ja samalla aaltopituudella olemisen mukaan. Kiinalaishuumori ei ole valkoihoisen eurooppalaisen katseltavaa leikkiä. Jätän tämän mitättömyyden omaan arvoonsa.

Itse keskustelu eteni kuten ajattelinkin. Laajasalo pysyi hyvin poissa eturivistä ja ohjasi puhetta haluamallaan tavalla. Hänellä olivat palikat hyvin hanskassa.
Mutta jälleen kerran on pakko todeta, että Jussi Halla-ahon verbaalinen kyky oivaltaa oli ylivoimainen. En minä tiedä kykeneekö Suomessa kukaan edes referoimaan oikein hänen ajatuksenjuoksuaan näistä sanomisista.
Mielenkiintoiselta kuulosti se ”itsesensuuri”, jossa hän kertoi itsekseen hihittävänsä kirjoittamalleen ja aiemmin julkaisi hyväksi kokemansa sumeilematta. Nyt hän kuulemma enemmän hihittelee itsekseen ja julkaisee vasta, kun on ajatellut ensteks. Voi olla hyväkin asia mutta minulle vieras. Julkaisen kun ajatuksen saan. Kaduttaahan se joskus toki.

No itse keskustelussa Joonas Nordman oli statisti. Tuo edelläkertomani groteskin huumorin oikeutuksesta alkunsa saanut määrittely paljasti sen mistä Hjallis Harkimo ”pelimiestä” on varoittanut ja moittinut. Hänen huumorinsa ylittää rajan siinä kohden missä ihmisestä aletaan tehdä pilkkaa hänen mielipiteensä takia. Nordman käy kiinni ajatuksiin ei sanomisiin eikä esityksellisiin manöövereihin.
Nordman itse sekosi sanoissaan ja alkoi perustella groteskista Uuno Turhapuro-huumorista lähtenyttä keskustelua ”rotuopin” ja oikean ryhmän sisäisenä huumorina. Uuno Turhapuro on Uuno Turhapuro myös kiinalaisille vaikkapa. Ymmärtävätkö he sen sisällön on täysin kiinalaisten ongelma. Voiko sitä esittää muu kuin suomalainen valkoihoinen niin tottakai. Nordmanin mielestä ei. Olihan se tummaihoinen afrikkalainen mies tulossa Mannerheimiksikin. Paheksuttiinhan sitä mutta ei kukaan erityisesti sitä kieltänyt, koskapa hahmon piti olla fiktio.

Tähänkin aloittamaansa groteskin huumorin keskusteluun Halla-aho laittoi niitin. Kun Laajasalo toi esiin Simpsonit- sarjan, joka on pyörinyt vuosikaudet jopa kymmenet USA:ssa ja laajemminkin. Tämä suvaitsevainen ja humaani maailma näki ongelman intialaisessa Apu-nimisessä hahmossa. Kuten nykyisin on tapana, Apu sai poistua kuvioista koskapa ei sopinut amerikkalaiseen groteskiin yhteiskunnalliseen kuvioon. Luulenpa että muutama intialainenkin oli ihmeissään, kun heidät pyyhkäistiin pois.

Mitä totesikaan Nordmanin perusteluun groteskin huumorin oikeutuksesta Halla-aho: ”Eikös se Simpsonit ole piirrossarja”. Keskustelu loppui siihen.
Me kiellämme menneisyytemme ja itsemme mieluummin kuin siedämme erilaisuutta. Halla-aho sitä sietää mutta vaatii yhteisön normien noudattamista. Hän ei kirjoita mitään vihapuheeksi eikä vitsiksi vaan yrittää kertoa poliittisen tavan meidän kaikkien elää ja olla yhdessä rinnatusten.

Tämä olkoon aasinsilta Kotimaa24:n fb-keskusteluun johon panin lusikkani soppaan. Eikös sinne sateenkaarivärein väritetty pappisihminen laittanut heti tuomionsa keskustelulle. En voi kuin hihittää tälle kommentille, jonka kirjoittaja on sokerinpalapaidasta päätellen pappishenkilö. On pakko todeta, että voi meitä ihmisraukkoja. Olemme pulassa ilman älykköjä, jotka ymmärtävät mitä sanovat ja hihittelevät itsekseen.

Maija Sankari oli ymmärtänyt jotakin pahasti toisin kuin minä taikka sitten emme katsoneet samaa ohjelmaa ja keskustelua.

Maija Sankari ”Keskustelussa kävi juuri niin kuin etukäteen pelättiin:Halla-aho normalisoi vihapuheen. Kysymys on vain uhriutuvien ryhmien ja ”pöyristyjien ja kiljukaulojen” herkkähipiäisestä ”pahan mielen” kokemuksesta. Laajasalo ei pystynyt haastamaan Halla-ahoa. Kotimaa24 raportista voi hyvin tarkastaa, kuka keskustelua hallitsi. (Varsinkin kun toimittaja vielä korostaa Halla-ahon sanomisia sellaisilla ilmauksilla kuin muistutti, tähdensi ja painotti!) Se oli Halla-ahon luento, joka on kylmässä loogisuudessaan niin vakuuttavaa, että jos ei ole omaa kokemusta sen seurauksista, niin ei huomaa, missä mennään metsään. Halla-aho mitätöi stereotypioiden vaarallisuuden, vaikka niillä on muokattu massat toteuttamaan lukuisia kansanmurhia ja pienempiä väkivaltaisuuksia. Keskustelussa ei puututtu lainkaan siihen, miten sanoilla luodaan todellisuutta. Laajasalolla ei ollut kompetenssia käydä tätä keskustelua ja siksi sitä ei olisi pitänyt käydä ainakaan julkisesti. Hyödyllinen dialogi edellyttää että keskustelijat ovat edes jollakin tavalla samalla viivalla.

Itse kommentoin Maija Sankarin kommenttia seuraavasti:

Tuomo Hirvi ”No Maija Sankari on hyvä ja kertoo miten ”sanoilla luodaan todellisuutta” hänen mielestään. Aloitetaan vaikkapa siitä mitä hän tarkoittaa vihapuheella. Ymmärrän kommentin niin, että et ymmärrä ainakaan samalla tavalla kuin Halla-aho ja vaikkapa minä asian sisältöä. Luot määritelmän vihapuheelle toisi. 

Sekin olisi mielenkiitoista tietää mitä Maija Sankari tarkoitat ”kylmässä loogisuudessaan vakuuttava” ilmaiseminen olisi jotenkin huono juttu keskustelun pohjaksi. Ja siitä olen kyllä täysin samaa mieltä, ettei sinulla ole mitään mahdollisuutta arvioida kenenkään ymmärryskykyä. 

Laajasalo onnistui erinomaisesti ja kompetenssia oli enemmän kuin tarpeeksi. Jos tällaisia keskusteluja ei käydä niin tämä maailma poliittisuudessaan on kamala paikka elää. Ikävä kyllä on todettava, että Maija Sankarin kaltaiset korostavat asioita jotka johtavat välinpitämättömyyteen. Ihminen unohtuu ja instituutiot sekä stereotypiat nimenomaan vahvistuvat.”

Mitäpä minulla tuohon on lisäämistä taikka poisottamista. No sen verran toki, että Halla-aho ei ole edes yrittänyt normalisoida vihapuhetta koskaan eikä tälläkään kertaa. Hän sen sijaan on yrittänyt kertoa sen minkä näkee ja kokee oikeaksi, ja kertoo sen rehellisesti mielipiteenään. Vihapuhetta siihen ei sisälly lainkaan taikka jos niin olisi niin kaikki mielipiteet olisivat vihapuhetta.

tuomo

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tilaa
Ilmoita
17 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Anne Mikkola

Joo. Halla-aho on uskomattomaan tyyni. Ei lähtenyt yhtään uhriutumaan vaikka jos kuka hän itse on pahantahtoisen vihapuheen ja demonisoinnin kohteena koko ajan näiden hurskaiden taholta – näiden jotka ovat luoneet oman uljaan uskontonsa.

Maija Sankari on tietysti oikeassa. Kun Halla-aholta kysyy Yleä fiksumpia kysymyksiä, niin saa vielä fiksumpia vastauksia. Ja niin sanoitettuna, että jokainen ymmärtää.
Ja persujen kannatus nousee. Ja sekös noita ottaa päähän.

Pisteet Laajasalolle, vaikka itse ei suoraan puhunutkaan vaan yritti olla helsinkiläisen suvaitsevaiston piispa. Varmasti muuten ymmärtää oikein hyvin minkä kohteena Halla-aho on, kun on itse saman vihan kohteena.

Seppo Heinola

Keskustelu oli minusta tavattoman tavaomainen etten sanoisi tylsä ja ydinkysymystä kiertelevä. Laajasalo ei ’läimäyttänyt peffaan’ puhujia edes silloin kun vaikapa Halla-ahon takamus oli kireellä. Kuten oli mm. kun puhuttiin sanojan vastuusta sanoistaan. Halla-ahon kuittasi koko vastuun epämääräisellä viittauksella ’hyvään käytökseen’ mutta pääviesti oli siinä,että kohteena olijan tulee sietää eikä ’pahoittaa mieltänsä’ ja jos ’mieli pahoittuu’, so what? Tosiasiassa kyse on kuitenkin usein paljon paljon enemmästä kuin vain ’mielen pahoittumisesta’ . Vapaa vastuuton sana esim. mediassa on tuhonnut ihmisiä ja johtanut jopa itsemurhiin.

Tapio Tuomaala

Minusta myös keskustelu oli tylsä. En jaksanut kauan katsoa. Halla-aho toisti monotonisesti teesejään, jotka ovat jo ennalta arvattavia, kun häntä on seurannut. Mielenkiintoinen yhteiskunnallinen ilmiö Halla-aho kieltämättä on. Kun joku nostetaan mestariksi tai guruksi, niin kannattajat ovat haltioissaan sanoi mitä tahansa.

Sama ilmiö Huhtasaarelta. Ei jaksa kuunnella pätkääkään, kun aina vääntää keskustelun maahanmuuttoon, vaikka puhuttaisiin aidanseipäistä.

Mielenkiintoinen ilmiö on persujen hinku eurooppalaisen äärioikeiston kylkiluuksi.

Huhtasaari, Salvini ja Steve Bannion.

https://www.nytimes.com/2019/05/18/opinion/steve-bannon-matteo-salvini.html?fbclid=IwAR3GJET93AYOWRYrKfgqTk2JpnZZXUAjlIt_aSRiNhrtNIBfkn_H_f1IPwM

Anne Mikkola

Tylsäkö keskustelu.. Ei minusta ollenkaan. Päinvastoin. Erittäin mielenkiintoinen. Heti alusta alkaen.
Tuossa nähtävissä Yle areenalla vielä kuukauden päivän. Tapiota taitaa ottaa päähän, että piispa ”inhimillistää Jussia”.
https://areena.yle.fi/1-50155507?

Markku Hirn

Sanoma oli oikeastaan Laajasalo. Mikä sai hänet kutsumaan tämän porukan kokoon , paitsi julkisuuden halu, tällaisesta teemasta? Miksi hän halusi uudessa roolissaan profiloida itseään tähän tyyliin?

No , hän esiintyi kun hillitty TV-juontaja ja piti omat ajatuksensa ominaan.Hän ei myöskään haastanut ketään.Tuli vähän sellainen olo ,että hän viihtyy parhaiten juontaja roolissa . Sellainen saattaa olla osa hänen identiteetistään verrattuna piispana, hiippakunnan hengellisenä isänä, olemiseen. Teoriani on että hän ehkä yrittää olla mediaterapeutti, kooten kyseenalaistettuja vieraita yhteen , toivoen että keskustelu parantaa kaiken.

Halla- Aho osottautui jälleen kerran hyvin älykkäksi ja vei ehdottomasti kaikki pisteet itselleen. En todellakaan ymmärrä häntä siinä ,että hän on todellakin puhunut pehmosia eikä reilusti pyydä niitä puheita anteeksi vaan kakistelee. En myöskään ymmärrä hänen puoluevalintaansa. Älyllisesti hän päihittää useamman puoluejohtajan, mutta on kiinni älyttömissä poliittisissa arvoissa.

Anne Mikkola

Hyviä pointteja Markku Laajasalon roolista. Hän taitaa olla aika hyväkin siinä. Ainakin jos vertaa näihin kansanhajottajapiispoihin, jotka saavat toimillaan aikaan todellista vihaa. Kansan halveksiminen ja demonisoiminen kansankirkon johtajan taholta saa ihmisiä ihan hyvästä syystä vihaisiksi. Jos ei saisi, niin jotain olisi pahasti vialla.

”En todellakaan ymmärrä häntä siinä ,että hän on todellakin puhunut pehmosia eikä reilusti pyydä niitä puheita anteeksi vaan kakistelee.”

Ja minä en oikeastaan ymmärrä tätä. Ymmärtäisin, jos kyse olisi puheista viimeisen 5 vuoden ajalta, mutta nyt mennään kait johonkin nuoren opiskelijan loogisia harjoituksia tekeviin teksteihin reilun 10 tai 16 vuoden taakse.
Minä samaistuin erittäin hyvin Halla-ahon tuomion saaneeseen tekstiin. Itse käytin silloin sukupuolten tasa-arvon puolustamiseen täsmälleen samanlaista metodia.. paitsi tietysti että en pilkannut Mika Illmania. Siitähän hän sen tuomion oikeasti sai. Siis siitä, että osoitti oikeuslaitoksen ja erityisesti herra Illmanin kaksinaismoraalin.

Ymmärrän Sepon pointin äskettäin jossain, että Halla-aho ei Kirkkopäivillä osoittanut ymmärrystä sanojen luovalle tai tuhoavalle voimalle. Semmoiselle Logos-voimalle. Mutta eihän Halla-aho ole kristitty. Jos olisin ollut Halla-aho ja vähän nykyistä fiksumpi, niin olisin varmasti jotenkin nostanut esille sen, mitä ihmisen demonisointi sanoilla luo todellisuutta, joka ei ole hyvä. Kielitieteilijänä hänellä olisi periaatteessa varmasti ollut älyä tuohonkin, mutta ymmärrän, että olisi ollut liian haastava teema tuossa kontekstissa. Ja siinä olisi sitten joutunut pohtimaan omien ikivanhojen tekstiensä rajanvetoja. Ehkä Halla-ahonkin älyllä on rajansa. Hänhän on pyytänyt siinä mielessä anteeksi, että on sanonut, että oli kärjistettyjä tekstejä, eikä enää kirjoittaisi sillä tavalla. Useimmissa teksteissä on kuitenkin joku pointti, jota ei kadu, eikä tekstejä voi jälkikäteen muuttaa – ainakaan hänen tapauksessaan.

Eli siitä anteeksi pyytämisestä. Samaistun oikein hyvin Halla-ahoon sikäli, että esim. muinoin K24:llä käytin varmaan monasti paljon Halla-ahoakin karumpaa kieltä konservatiiviuskovista, naispappeuden vastustajista, lestadiolaisista yms. yms. eli juuri tällaisista ihmisryhmistä (kuten Halla-ahokin). Näin heidän ajattelumaailmassaan todellisen ongelman ja sanoin sen isosti ääneen. Välillä meni ylikin. Mm. Martti V:tä kutsuin ”mädäksi pääksi” ja semmoista pientä. Minun ”julkinen anteeksipyyntö” on olematon, mutta esim. Martin seinällä olen ilmoittanut, että olin pahasti väärässä ja hän oli oikeassa siis siitä, että kirkon mätä pää on Helsingissä.

Anteeksipyynnön sijaan olen vain ”laajentunut ajatuksiltani” ja ilmaissut sen verbaalisestikin, ja monasti suoraan niille ihmisille, joille ennen olin hyvin vihainen, yksityisesti ja julkisesti. En ole havainnut heidän taholtaan suurta anteeksiantamattomuutta, mutta ehkä kaikki ei näy päällepäin.

Pitäisikö minun nyt sitten mielestäsi pyytää julkisesti anteeksi K24:llä pahoja puheitani 10 vuotta sitten?

Ei ehkä ollenkaan huono ajatus… Kirjoittaisin oman ekan blogini sinne ja pyytäisin anteeksi lestadiolaisilta, KL-miehiltä, Sleyläisiltä, Srolaisilta, Martilta, mikä se oli se Oulun vanha piispa, karismaatikoilta. Sanoisin , että olin niin niin väärässä, niin niin sokea, niin niin vihainen, niin niin yksipuolinen. Näin vain menneisyyden vääryydet, ja nekin vinoutuneesti. Enkä ymmärtänyt missä nyt mennään, miten perinjuurin höttöperustalla luterilaisen kirkon tasa-arvodogma on, ja koko kirkon dogma. Yritin puolustella jotain uskoa, joka oli höttöä sekin. Nyt näen, että kannattaa puolustaa konservatiivisia arvoja, ylläpitää yhteiskunnan perustavia rakenteita niiden alas repimisen sijaan. Nyt arvostan näitä ihmisiä ja yhteisöjä, joita ennen kritisoin. Niillä on paikkansa juuri nyt, vaikka en edelleenkään ole kaikesta tietenkään samaa mieltä. Näen vain laajemmin. On isompia ongelmia kuin joku naispappeuskysymys, ja niistä isommista ongelmista olemme nykyään hyvin samolla linjoilla. (Luterilaiselta kirkolta voin pyytää sitten anteeksi 10 vuoden päästä, jos on vielä jotain semmoista olemassa. Ja K24:ltä en pyydä anteeksi, sillä niin hurskas en ole).

Näinkö siis mielestäsi?

Jos näin. Niin Halla-aho voisi imitoida minua kirjoittamalla, että leimasi turhan ärhäkästi – muun argumentoinnin sivutuotteena – somaleita, muslimeja yms. Hän oli vihainen vallanpitäjille, jotka tekivät itsetuhoista politiikkaa. Olisi pitänyt ilmaista turhautuminen rakentavammin – esimerkiksi ryhtymällä jo opiskelijana poliitikoksi. Tai jotain sen suuntaista.. En minä tiedä, miten ajattelee tuosta sanojen voima -kysymyksestä, joten en pysty Mestarin puolesta tätä tekemään.

Ei tämä muuten taida toimia. Ei Halla-ahon kannata ehkä pyytää anteeksi. Minun ehkä kannattaisi, koska oikeasti ajattelen koko maailmasta eri tavalla kuin silloin. Halla-aho on vähemmän ailahteleva kuin minä. Hän on pysynyt linjallaan uskollisesti ja on ollut aina oikeassa.

Minä en muuten ole koskaan äänestänyt Halla-ahoa, sillä en pidä siitä, että on viemässä Suomea Natoon. Mutta voihan hän olla siinäkin oikeassa ja minä väärässä.

Markku Hirn

Muistan sinut oikein hyvin K24-ajalta. olit yksi mielenkiintoisimmista kirjoittajista ainakin kun kirjoitit teologiaa. Naispappi kysymys oli sotaa . Silloin ammutaan kovilla ei mitään syytä pyydellä anteeksi. Ero on siinä että Halla-Aho on julkinen henkilö ja sillä on edelleenkin mielipiteitä vaikka se on silotellut vanhoja sanoituksia. Hänen asemassa olevaa seurataan mikroskoopilla, vastustajat tulkkaavat kaiken kielteiseksi puolustajat myönteiseksi. Poliittisessa sodassa ei tasapainoisuus pure. On kyse elämästä (vallasta) ja kuolemasta( ei ääniä).

Anne Mikkola

”Naispappi kysymys oli sotaa . Silloin ammutaan kovilla ei mitään syytä pyydellä anteeksi.”
Kiva kun kommentoit.
Mutta siis: Tuo pätee erittäin hyvin – ja paremmin – Halla-ahon asiaan. Poliitikkona hänen tehtävänsä on ajaa asiaa, eikä pyydellä anteeksi. Itseasiassa tilanteet ovat aikalailla rinnasteisia monella tapaa. Jos vaadit Halla-ahoa pyytämään anteeksi, silloin sinun pitäisi odottaa sitä minultakin. Käytin samoja kielellisiä metodeita, ja leimasin ihmisryhmiä kristikunnan sisällä hyvin pahoilla nimityksillä… tai en muista, mitä sanoin, mutta sen muistan että olin vihainen. Oli sanat mitä hyvänsä, niin se oli vihapuhetta, koska olin vihainen, enkä valikoinut sanoituksiania.. Siellä aivan varmasti saatanat, perkeleet ja harhaopit lensivät, ja oikein sydämen pohjasta.

Tänä iltana oli taas puheenjohtajien keskustelu tv:ssä. Essayah ja RKP:n pj, mikä sen nimi nyt onkaan, olivat ainoita, jotka vielä viitsivät demonisoida Halla-ahoa. Nykyään viisaammat jo ymmärtävät myöntää, että Halla-aho on oikeassa. Ilmapiiri on muuttunut.

Tauno J. Jokinen

”En myöskään ymmärrä hänen puoluevalintaansa. Älyllisesti hän päihittää useamman puoluejohtajan, mutta on kiinni älyttömissä poliittisissa arvoissa.”

On mielenkiintoista, ettei Halla-ahon puoluevalinta avaudu sinulle nimeenomaan korkeasti älykkäänä valintana. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että perussuomalaisten kannatus muodostuu jotenkin syrjäytyneistä ja huono-osaisista. Tässä suhteesa erehdyt varsin pahoin.

Tunnen suuren joukon edistyksellisiä, korkeasti koulutettuja ja hyvin menestyviä ihmisiä, jotka ovat Perussuomalaisten kannattajajoukkoa. Taustalla on selkeä ymmärrys siitä, ettei feministis-suvaitsevainen liike, johon kuuluu Kokoomus, Vihreät ja Vasemmistoliitto – osittain myös Keskusta ja SDP, kykene ratkomaan globaaleja ongelmia.

Esimerkkinä globaalista saamattomuudesta on Vihreä liike, joka puhuu paljon, mutta ei tee mitään. Suomessa Vihreästä liikkeestä on tullut todellinen naistenpuolue, joka suureen ääneen julistaa miten asioiden tulisi olla. Jonkun muun pitäisi kuitenkin tuo muutos saada aikaiseksi ja kaikilla pitäisi olla kivaa.

Tyypillinen esimerkki joukkoälyttömyydestä on kuvitelma siitä, että sähköautot jotenkin ratkaisevat ympäristöogelmat – no eivät ratkaise. Ongelmana on akkujen valmistukseen liittyvä hiilijalanjälki. Lisäksi sähkö pitää jotenkin tuottaa ennen kuin sitä saadaan pistorasiasta.

Toinen älyttömyys on kuvitella, että vähentämällä metsän talouskäyttöä saadaan säästettyä jotain ihmeellistä hiilinielua. Tosiasiassa pystyyn kuoleva metsä ei ole mikään hiilinielu verrattuna vahvasti kasvavaan talousmetsään.

Tarvitsemme Jussi Halla-ahon ja Jimmie Åkessonin tapaisia polittikkoja, jotka ymmärtävät, mitä puhuvat. Viher-feminismi -kriittisten liikeiden menestys pakottaa myös muut puolueet poliittisen realismin tielle.

Markku Hirn

Valitan ystävät hyvät. Tässä ei ole kyse vain näistä avainhenkilöistä ja heidän persoonastaan ,vaan heidän ajamansa politiikan arvoista ja niihin perustuvasta ohjelmasta.

Jos keskustelisin yksityisesti Åkessonin tai Halla-Ahon kanssa ,niin löytäisimme varmaankin monia yksityiskohtia joista olemme samaa mieltä. Mutta kun perustus on laitettu arvoille jotka suorastaan loukkaavat minua ,niin sillä ei ole väliä että he voivat olla aivan asiallisia yksityiskohdissa. Varsinkin Halla-Aho on todella älykäs, se näkyy kaikesta ja hämmästyttää minua että hän on sitoutunut nationalistiseen ja autoritääriseen yhteiskuntanäkemykseen.

Anne Mikkola

Todellakin arvopohjassa on eroa. Juncker kuulemma sanoi, että typerät kansallismieliset rakastavat maitaan.
Todellakin. On arvoero. Autoritääristä uhkakuvaa ei tarvitse hakea persuilta, kun se on jo olemassa ihan toisen aatesuunnan toimesta.

Tauno J. Jokinen

Joo, …

On olemassa monenlaista arvopohjaa. Itse olen valmis hyväksymään sen, että joku ajattelee asioista toisin kuin minä. Perussuomalaisten arvoperusta on aika lailla Vanhatestamentillinen. Sen voi toki tiivistää autoritääriseksi ja nationalistiseksi.

Itse näen tämän siten, että viherfeminismi edustaa evankeliumia ilman lakia. Yhteiskuntaan sovitettuna tämä merkitsee armon halventamista. Ilmiö ikävä kyllä näkyy meidän koulussammekin – koko joukko opiskelijoita tuntuu uskovan, että tutkinnon saa kyllä ilman opiskeluakin, kunhan kauniisti pyytää. Onneksi suuri enemmistö sentään on vielä valmis tekemään työtäkin oman tulevaisuutensa eteen.

Minusta suomalaisuus ja se mitä se edustaa on hyvä arvoperusta. Varsinkin, kun Ruotsi voitettiin taas kerran lätkässä, olen todella ylpeä isänmaastani – toisin sanoen nationalisti.

Suomen jääkiekkojoukkue edusti juuri sitä oikeaa Vanhantestamentin patriarkaalisuutta saaden Ruotsin NHL-miljoonamiehistä kootun lätkäjoukueen näyttämään hameväeltä. Sisu, Sitkeys ja Sitoutuminen ovat autoritäärisyyttä parhaimmillaan.

Nämä ovat minulle sopivia arvoja ja jollakin toisella on toisenlaiset arvot. Yksikin ruotsalaistyttö meni kaupungintalon portaille itkemään koulunkäynnin sijaan ja luulee pelastavansa maailman – ei pelasta, mutta ainakin rikastui. Nyt täällä Oulussakin äidit kuskaavat autoillaan lapsia kaupungintalolle vastustamaan ilmastonmuutosta. Menisivät edes pyörällä.

Anne Mikkola

”Itse näen tämän siten, että viherfeminismi edustaa evankeliumia ilman lakia. ” (Tauno J.)
Voisi ajatusleikkinä kysyä, että meneekö tuo jo toisinpäin. Eikö ”viherfeminismi” ole äärimmäisen laki-keskeinen uskonto? Laki on vain eri kuin vanhatestamentillinen laki.
Ja perussuomalaisuus edustaa armollista menoa.

Vasta pakon edessä persut ovat nyt ottaneet viherfeminismin lakihenkiset aseet käyttöön tyyliin, kun viherfeministinen media alkoi kaivaa persujen rikosrekistereitä, lopulta Turkkilan firma alkoi nostaa esille lelukauppias, kelahuijari, islamisti, imaami, päänkatkaisija poliitikkoja demareista jne… Joka kuoppaa kaivaa toiselle….. Tällä tavalla ”viherfeministien” lakihenkisyys valtaa alaa, koska kovassa maailmassa ei taida oikein selvitä pehmoilemalla.

Sitä paitsi mitä evankeliumia on kymmenien tuhansien ihmisten hautaamisessa Välimereen?
Ja mitä lakihenkistä on siinä, että ei haluta tappaa maaseudun ihmisten elinmahdollisuuksia, metsänkaatokielloille, tai autoveroilla tms.

Tuossa mallia kirkon ”evankeliumista” Espoon piispan sanoin: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/piispa-hintikka-kirkkopaivilla-keskustelut-sananvapaudesta-aarioikeiston-kanssa-kaytava-suljettujen-ovien-takana-

Tauno J. Jokinen

”Eikö ”viherfeminismi” ole äärimmäisen laki-keskeinen uskonto? Laki on vain eri kuin vanhatestamentillinen laki.”

Joo, …

Näin se varmaankin menee. Ääripäät edustavat siis feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta ja molemmilla on omat lakinsa.

Anne Mikkola

Just joo. Taas mun sukupuolta loukataan. Mä en tykkää siitä, että minua kutsutaan maskuliiniseksi ääripääksi, mutta mitä sille voi. Ei mitään. Maskuliinisessa ääripäässä on kyllä naisia paljon enemmän kuin feikkifeminiinisyyttä (?)
edustavassa ääripäässä miehiä.

Tauno J. Jokinen

Laitetaan tähän nyt puolueet suuruusjärjestykseen sen mukaan, missä on eniten miehiä suhteessa naisiin:

Liike nyt ……………………100 %
Perussuomalaiset ……….69 %
Keskusta …………………….67 %
Ruotsalaiset ……………….60 %
Kokoomus ………………….57 %
Vasemmistoliitto …………50 %
Sosiaalidemokraatit …….42 %
Kristillisdemokraatit ……40 %
Vihreät ………………………..15 %

Perussuomalaiset ja Keskusta ovat aika lailla äijien puolueita, Sosiaalidemokraatit, Kristilliset ja Vihreät ovat naisenemmistöisiä.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial