Hyvän vai pahan alkulähteillä?

Kävin viikonloppuna ystävän kanssa kesäretkellä: Kokemäki, Rauma, Luvia ja takaisin. Kaikenlaista tuli nähtyä. Perinnettä ja nykypäivää, mukaan lukien ydinvoimaloita.

Olen inhonnut ydinvoimaa sitten Tsernobylin varsin intohimoisesti. Minusta siinä on jotain kammottavaa. Kun reitti kuitenkin meni suoraan Olkiluodon ohi ja vierailukeskus oli auki joka päivä klo 20 asti, halusin käydä kammotusta kurkistamassa. Yritin saada Raumalta jonkun mukaan matkaseuraksi. Ei onnistunut. Sielläkin inhottiin ydinvoimaa (mökki lähellä). Luvialta yritin puolestaan saada intohimoista ydinvoiman kannattajaa mukaani, mutta ei onnistunut sekään. Oli kuulemma käynyt. Hänen mukaansa ydinvoima on parasta ihmiskunnalle mitä on keksitty. Vihreät melkein onnistuivat tuhoamaan maailman, mutta toivottavasti järki voittaa.

Ei auttanut muu kuin pysähtyä paikalle sitten ihan yksin. Autossakin soi sattumoisin uraani halkeaa. Vierailukeskuksessa ei ollut klo 17 nurkilla ketään. Infopisteen ihmiselle totesin, että ei taida olla suosituimpia turistipyydyksiä tämä paikka. Oli kuulemma aamulla ollut väkeä.

Niin sitten kävin kaikella hartaudella showhuonetta läpi. Menin virtuaaliseen uraanikaivokseen, ydinvoimalan valvomossa säädin härpäkkeitä, ja sinne voimalan ytimeenkin saattoi kävellä, siis sinne missä ne uraanipötkylät laskeutuvat veteen ja jotain tapahtuu. Siis tänne:

Vähän tuli samanlainen olo  kuin silloin kun ensimmäistä kertaa ylitin Neuvostoliiton rajan. Siis semmoinen tunne, että pelko pahan läsnäolosta hiipii elimistöön. Sota ja kaikki. Sain ihan itselleni vakuutella, että nämä kaikki vekottimet tässä on rakentanut tiedemuseo Heureka, eikä ne ole oikeita.

Kaikki tuntuu menevän kuin Strömsössä niin kauan kuin aineita käsitellään vedessä ja vesi kiertää. Sitä näyttely ei kommentoinut, että mitä tapahtuu, kun jostain syystä vesi ei olekaan paikalla. Tapahtuu Fukushima tietenkin. Mutta eihän siellä kuollut ketään, kun taas kivihiileen kuolee vaikka kuinka paljon väkeä, sanovat. Käytetty polttoainekin menettää säteilyvoimansa muutamassa vuodessa vallan kokonaan. Sitä kyllä hiukan ihmettelin, kuin luulin, että oli olemassa niitä puoliintumisaikoja, jotka ovat pidempiä, mutta mitäpä minä ymmärtäisin. Joka tapauksessa sinne peruskallioon kaiken saa turvallisesti tietenkin.

Ydinvoima on siis saasteetonta, ja Jumalan lahja ihmiskunnalle yhdessä viisaan insinöörin kanssa… Jäin miettimään, että eikö se uraanin lämmittämä vesi sitten kenties aiheuta sitä kuuluisaa ilmastonmuutosta, kun meret lämpeävät ja jäävuoret sulavat. Vai onnistuuko se ydinvoimainsinööri jotenkin kaappaamaan merkittävän osan lämmöstä niillä generaattoreillaan sähköjohtoihin?

Niitä sähköjohtoja Olkiluodosta näytti tulevan hirmuisen paksuna nauhana. Toivottavasti alla ei asu ketään sähköallergikkoja vai onko se vain mielikuvitusta? Tältä se näytti auton ikkunasta:

Jotta viimeisetkin ydinvoimapelot häviäisivät, olivat rakentaneet vielä luontopolun, josta saattoi kaiken kauniin ja luonnollisen keskeltä ihastella insinöörin taidonnäytettä ja ihmiskunnan pelastusta. Kun googletin ”Olkiluoto” ennen reissua, hakutuloksissa oli Talouselämän uutinen vuodelta 2014, jonka otsikko oli Olkiluoto 3 ei ehkä olekaan maailman kallein rakennus.  Liekö jo on maailman kallein valmistumaton rakennus, mutta eihän sitä pelastusta voi rahalla mitata, vai kuinka?

Tässäpä kaunein kuva sitten ihmisen ja Luojan yhteistyön parhaista hedelmistä:

Ikään kuin varmemmaksi vakuudeksi olivat vielä pystyttäneet siihen viereen liikkumattoman tuulimyllyn, jonka massiivinen koko korostuu suhteessa nollatuotokseensa:

Ilmeisesti tällä miehellä on jotain tekemistä asian kanssa kun olivat haudasta nostaneet ihmisten ilmoille:

 

Että mitäkö nyt ajattelen? Ainakin sitä ajattelen, että olihan toimiva markkinointishow – ilmainen sellainen vieläpä. Syystä tietenkin. Ehkä se ydinvoima on maailmanpelastus. Mistäpä minä sen tietäisin..  Olisin saattanut viettää paikalla enemmänkin aikaa, mutta oli pakko lähteä.

 

 

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

8 kommenttia artikkeliin ”Hyvän vai pahan alkulähteillä?

  1. Tuli ihan nostalginen olo! Olen asunut 23- vuotiaaksi asti silloisessa Lapin pitäjässä, joka on nykyisin Raumaa.
    Siellä ne lapsuusmuistoni syntyivät, nyt jo loppumetreillä haalistuneet mutta kultautuneet! Silloiselta kotipihaltani Eurajoen ydinvoimalaan on linnuntietä n. 15 km:n matka!

  2. Juu Lapin ohi ajoimme. No, mitä ajattelit silloin – ja nyt – lähellä olleesta voimalaitoksesta?

  3. Silloin kun Lapista lähdin Jämsään 1962 ei ydinvoimasta Eurajoelle tiedetty vielä mitään – ja nyt se ei ole enää ajankohtainen täällä Kangasniemellä asti. Ellämäni pysyväismatkat: Lappi – Rauma- Jämsä – Kuopio – Kouvola – Kangasniemi!

  4. Minä en ole pystynyt muodostamaan itselleni ihan perusteltua kantaa ydinvoimaan. Siihen siirtymistähän perustellaan yleensä ilmaston lämpenemisellä ja maapallon rajallisilla öljyvaroilla. Öljylähteiden omistamiseen, energian tuotantoon ja jakeluun liitty myös globaali vallankäyttö.

    Antropologi Marvin Harris lanseerasi aikanaan käsitteen Homo Petroleum – oljyriippuvainen ihminen. Veden säännöstely oli ennen maanviljely-yhteisöissä vallankäytön väline ”Polttoainevallankumous tarjosi mahdollisuuden suorempaan energiadespotismiin. .. Teollisuusmaat ovat alkaneet varautua öljyn loppumiseen siirtymällä ydinvoimaan – siis vieläkin keskitetympään energialähteeseen kuin kivennäispolttoaineet”(MH)

    Mehän olemme nyt täysin riippuvaisia öljystä. Koko nykyinen elintarviketuotanto ja ennen muuta jakelu perustuu käytännölliseti katsoen kokonaan öljyyn. Keinolannoitteet ja kasvinsuojeluaineet ovat pääosin petrokemian tuotteita ja niiden valmistus vaatii paljon energiaa. On laskettu, että 270 kaloria sisältävän viljamäärän tuotantoon käytetään tehomaataloudessa n. 2790 kaloria energiaa. Lihantuotanto on vielä tätäkin ahneempi energiasyöppö. Koneistettu tehomaatalous ei tule toimeen ilman öljyä. Kuljetus, pakkaus, säilytys jne… Maailman tärkein teollisuudenala on kuitenkin elintarviketeollisuus. Autoilu on sen rinnalla pikku tekijä.

    Ratkaiseeko ydinvoima sitten jotakin oleellista??? Vai onko se vain jonkinlainen näennäisratkaisu, johon turvaudutaan kun halutaan vältellä puuttumasta todellisiin ongelmiin: väestön liikakasvuun ja ylikulutukseen perustuvaan talouteen? Luonnon kantokyky on rajallinen, eikä sitä voida ihmisen toimesta kasvattaa.

    Eräs tämän hetken suurimpia tabuja on väestöpolitiikka. Siitä ei uskalleta ihan vakavissaan edes puhua siinä pelossa, että leimaannutaan fasistiksi tai joksikin vieläkin pahemmaaksi. Syntyvyyden ja väestönkasvun rajoittaminen on asia, josta puhuminen merkitsee yksinkertaisesti poliittista itsemurhaa. Talouskasvu puolestaan on poliitikkojen palvoma epäjumala, jonka palvontamenoihin ydinvoimakin kuuluu. Ja sillähän on loputon ruokahalu.

  5. Ymmärtääkö joku käytetyn ydinpolttoaineen varastoinnin vaaroista? Mitä tapahtuisi jos ne peruskallioon laitettavat aineet vuotavat tai vaikkapa jonkun maanmullistuksen myötä kuumenevat? Ja mitä merkitsee Fukishiman valuminen Tyyneen valtamereen… asiasta ollaan vallan hissukseen. Säteileekö maailman meret jo?

    Tuommoinen löytyi googlella. Tällaista Fukushimassa tänään. https://www.theverge.com/2017/7/26/16030222/fukushima-nuclear-power-plant-robot-radioactive-fuel-tepco-little-sunfish

    ja vähän aiemmin:
    https://www.theguardian.com/environment/2017/feb/03/fukushima-daiichi-radiation-levels-highest-since-2011-meltdown

    Mitä tämä tarkoittaa suomeksi?

  6. Hyvin kirjoitit ja kuvasit. Ydinvoima on kiistatta puhdasta sittenkin jos ei oteta huomioon mahdollista katastrofia joka muuttaa suunnitelman muuksi. Minulle se on positiivinen tapa tuottaa energiaa. Nämä tuulimyllyt ovat aivan kauheita sekä silmissä että taloudellisesti ja tehottomia kuin mitkä.

  7. Ydinvoimakeskustelussa on nyt yleensä vain kaksi ääripäätä. Joko se on täysin riskitöntä tai sitten hirvittävän vaarallista. En ole oikein päässyt selvyyteen mihin vihreiden ehdoton ydinvoiman vastustus perustuu. Keskellä Euraasian laattaaa sijaitsevassa Suomessa ja seismisesti epävakaalla alueella olevassa Japanissa onnettomuusriskit ovat aivan erilaiset. Onnettomuuksista on opittu ja opitaan. Mutta kukaanhan ei tiedä varmasti kuinka paljon mereen on jo aiemmin upotettu radioaktiivista jätettä, jota on syntynyt esim. ydinkokeissa.

    Tuolta muuten löytyy tietoa Suomen loppusijoitussuunnitelmasta. http://www.posiva.fi/

    Tosiasiassa öljy ja öljyteollisuuden tuotteet (päästöt, mikromuovi, torjunta-aineet ym.) ovat tällä hetkellä ydinvoimaan verraten moninkertainen uhka luonnolle, etenkin merille ja niiden eliöstölle, mukaan lukien linnut ja ihmiset, jotka saavat ravintonsa merestä.

    Tämä on vähän tämmöistä:”suo siellä – vetelä täällä” Tavallinen kansalainen on enimmäkseen ymmällä eikä voi muuta kuin yrittää etsiä tietoa.

  8. Minusta on tulossa tiedeystävällinen. Sattumalta minut opastettiin tietyyn infoon siitä mitä energiarintamalla maailmanlaajuisesti tapahtuu.
    Ölyaika alkaa heiketä ja aurinkoenergia alkaa ottaa ylivaltaa.

    Kiina on se suuri pelstaja. He johtavat sekä tutkimuksen , tuotannon että käytännön toteutuksia. Heistä tulee vielä ylirikkaita etumatkansa johdosta. He ovat tekemässä valtavaa satsausta puhtaaseen energiaan jotta saisivat kivihiili ja öljypäästöt pois. Saa nähdä jos ehtivät pelastaa maailman.

    Ongelma on Intia joka on myöskin yrittää parhaansa mutta se on niin kaoottinen että kestää aikansa ennenkuin siellä mitään tapahtuu.

    Hauska juttu USAn suhteen. Trump haluaa avata hiilikaivokset, suuryritykset ei. Suuryritykset ovat jo kääntymässä puhtaan energian suuntaan. Hälytyshuuto tuli n 10 vuotta sitten kun Kaliforniassa tuli sähköpula ja he heräsivät huomaamaan että heillä on paljon aurinkoisia paikkoja panna aurinkopaneleita. Nyt suuryhtiöt rahoittavat myöskin teknologiaa. Kapitalismi voi lopulta pelastaa meidät.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.