Aamun sana

”Me tunnustamme, että meidän uskomme pyhä salaisuus on suuri:
Hän ilmestyi ihmisruumiissa,
hänet julistettiin vanhurskaaksi Hengen voimasta,
enkelit saivat hänet nähdä,
hänestä saarnattiin kansoille,
häneen uskottiin maailmassa,
hänet korotettiin kirkkauteen.”
(1 Tim. 3:16)

Tässä minun fundamenttini tänä aamuna. Olisi niin paljon kirjoitettavaa – meillä kaikilla – maailman menosta, ennen kaikkea vääryyksistä, jotka pitäisi korjata, ikään kuin kaikki olisi minun voimini ennallistettavissa. Ja opiskella pitäisi, hoitaa itseään ja perhettään tai töitä tehdä: itse olen nyt opintovapaalla. Facebookissa laajan ystäväjoukon jakamat päivän uutiset koti- ja ulkomailta kiehtovat, niitä pitäisi – vai pitäisikökään – kommentoida. Yksi on kumminkin tärkein, usko, ja levosta käsin tätä elämää pitää alkaa taas elää ja opiskeluja jatkaa joululoman, oikeastaan hulinan ja tähän asti syksyllä alkaneen kirjankirjoituskiireen jälkeen. Lopultakin.

Jos et jaksa joka aamu silmällä kahta klassista uskontunnustusta uskosi perustekijöinä niin lue tuo ylläoleva sanan kohta ja usko se sydämessäsi todeksi, yksinkertaisesti, aivan lapsen lailla, niin olet autuas. Nyt ja aina. Siunattua uutta päivää.

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

5 kommenttia artikkeliin ”Aamun sana”

  1. Olin juuri lukenut tämän aamun tekstin Raamatusta kronologisesti, kuten tapani, ainakin periaatteesa on, ja siinä sanotaan ” Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.” (Room. 10. 9-10).
    Riittääkö suun tunnuksella periaate myös kattamaan julkisesti vaikkapa tänne kirjoitetun tekstin?

  2. Kaiketi, jos ajattelee noin ”päivän hyvä teko” – tai ”suun tunnustus päivässä” – eiköhän nettimaailma anna näinä viimeisinä aikoina hyvät mahdollisuudet todistaa joka päivä ja jopa evankelioida maailmaa joka päivä.
    Se kuulee, joka kuulee, on mielestäni yksi hyvä fundamentti. Me kristityt emme ole kutsutut alistamaan saati pakottamaan ketään uskolle kuuliaisiksi, koska sydämen asennetta ei voi pakolla muuttaa, uskoon ei saateta ketään ulkoisella uhalla eikä pakottaja saa uskossamme mitään lisää – vaan menettää, ellei kadu omin voimin, pakottamalla/ uhkaamalla tms. tapahtunutta evankeliointiaan. Eri asia taas on se, jos joku pitää tuomittavana uhkailuna jo sanaan vetoamista ja helvetin mainitsemista – jonne siis kieltäjä tuomitsee käytännössä itse itsensä.
    Nyt tarvis lähteä liikenteeseen ja liikkeelle muutamaksi tunniksi.

  3. Uhkaaminen ja pakottaminen tuo melkein aina kielteisen tuloksen. Arkipäivän elämässä usko tulee näkyviin vaikka siitä ei toisi aina esille.

    Varoittavia esimerkkejä ovat sellaiset uskonnot jotka alistavat ihmisen omille opeilleen, niitä löytyy historiasta ja myös nykyaikanakin.

    Tähän sopii hyvin Mestarimme sanat, sen jonka olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle’.
    Matt.25.

  4. Kaleville sanoisin, että en koe Jouko Siirilän kirjoituksessa uhkailua, onpahan vain henkilökohtainen uskontunnustus, jota tarjoaa muillekin. Jouko painottaa myös klassisten uskontunnustusten tärkeyttä. Siellä on kyllä sellaista, johon en itse voi vakaasti yhtyä, kuten ruumiin ylösnousemus. Sehän oli Jeesuksen henki- tai kirkastettu ruumis, joka ylösnousi, eikä aineellinen ruumis.

    Uskontunnustuksissa on muutakin merkillistä, ellen sanoisi mielenkiintoista(!): siellä ei selkeästi sanota, että Jeesus on lunastanut meidät, vaan synnit saadaan anteeksi kasteen kautta. Siinäpä sitä tuleekin tulkintaa ja selittämistä.

  5. ”Kaleville sanoisin, että en koe Jouko Siirilän kirjoituksessa uhkailua,”
    Unto Räsänen

    En koe minäkään Jouko Siirilän kirjoitusta uhkailuna vaan tämä kohta (”Eri asia taas on se, jos joku pitää tuomittavana uhkailuna jo sanaan vetoamista ja helvetin mainitsemista – jonne siis kieltäjä tuomitsee käytännössä itse itsensä.”) ei ole uhkailua niin kuin Siirilä sanoo vaan totuuden tuomista esille.

    Sitä paitsi ei ihminen voi ketään tuomita koska tuomiovalta on yksin Jeesuksella, ei hänkään täällä ollessaan ketään tuominnut vaan toi esille sen kuinka tuomion voi välttää. Sen ajan kirjanoppineille hän kertoi sen jos he eivät tee parannusta niin mikä heitä odottaa, totta kai hän sen tiesi koska hän itse tulee aikanaan heidät tuomitsemaan.

    ”Uskontunnustuksissa on muutakin merkillistä, ellen sanoisi mielenkiintoista(!): siellä ei selkeästi sanota, että Jeesus on lunastanut meidät, vaan synnit saadaan anteeksi kasteen kautta. Siinäpä sitä tuleekin tulkintaa ja selittämistä.”
    Unto Räsänen

    Jos tällä tarkoitetaan lapsena kastetta niin ei se yksin riitä, vaan se merkkinä siitä että lapsi on otettu seurakunnan jäseneksi. Tähänkin kohtaan Jeesus sanoo, ”joka ei synny uudesti ylhäältä ei peri taivasten valtakuntaa”, mitä tuo uudestisyntyminen on sitten pidemmän pohtimisen paikka .

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.