Eksoplaneettoja on havaittu näkyvässä maailmankaikkeudessa tähän mennessä 8 284. Ensimmäinen havaittiin vasta vuonna 1992.
Suomen oman eksoplaneetan nimeksi annettiin vuonna 2019 Hiisi ja sen emotähti nimettiin Hornaksi. Hiisi on suuri kaasuplaneetta, vähän kuin Jupiter. Se on varsin kaukana Suomesta, nimittäin välimatka maahan on 812 valovuotta. Mutta on kyllä hienoa, että tuolla jossain kaukana on planeetta, jonka nimi on Hiisi. Ja sen emotähden nimi Horna. Tähdet ovatkin kyllä melkoisia hornankattiloita, joissa hirmuisessa kuumuudessa ja paineessa vety muuttuu heliumiksi ydinfuusiossa, jonka rinnalla ihmisen kehittämä kaikkein tuhovoimaisin ase, vetypommi eli fuusiopommi, on pelkkää hyttysen ininää.
”Painua hiiteen”
Joskus mietin, mitä tarkoittaa hiisi, ja minne jonkun toivotaan painuvan, kun tätä kehotetaan painumaan hiiteen. Tosin en ole vuosiin kuullut tuota sanontaa käytettävän. Hiisi on wanha nimitys pakana-aikojen pyhille lehdoille. Mutta kun kristinusko tuli Suomeen, sen toimijat menivät ja ottivat haltuun nämä ylimuistoiset pakanapalvontapaikat. Yleensä näiden paikoille vielä rakennettiin kirkko. Ja kun kristinusko tuli, ei enää suvaittu vääriä uskontoja, pakanallisuutta. Ja niin hiisi sai pahan kaiun. Hiisi tarkoittikin sitten kalmistoa, missä pahat henkiolennot oleilevat. Näin on tapahtunut joka puolella maailmaa. Kristinusko on ollut ja on toiset eli väärät uskonnot poissulkeva.
Mutta ne eksoplaneetat
On arvioitu, että pelkästään Linnunradassa, omassa galaksissamme, maapallon kokoluokkaa olevia planeettoja olisi vähintään 46 miljardia. Tähtiä on satoja miljardeja. Galakseja taas on arvioitu näkyvässä maailmankaikkeudessa olevan ainakin kaksi biljoonaa, numeroina 2 000 000 000 000.
Jason Marshall Kalifornian teknologisesta instituutista Caltechista laski kerran, että universumissa on enemmän tähtiä kuin maapallon hiekkarannoilla on hiekanjyväsiä yhteensä. Se on melkoinen määrä. Ja siis monen ympärillä kiertää planeetta jos jokunenkin. Tähän kalloon mahtumattoman tiedon luin jo kauan sitten Esko Valtaojan kirjasta ”Kotona maailmankaikkeudessa”.
Koska eksoplaneettoja on myriadeittain tuolla kaikkeudessa ja lukuisat sijaitsevat onnellisesti tähteensä nähden elinkelpoisella vyöhykkeellä, on vääjäämätöntä, että niissä joissain on elämää ja sivilisaatioita. On tai on ollut. Aikaskaala on niin valtaisa, että eri sivilisaatioita on voinut putkahdella siellä täällä miljoonien, ellei satojen miljoonien vuosien erolla.
Asun maalla ja pimeällä tähtitaivas näkyy kirkkaammin kuin asutuskeskuksissa ja kaupungeissa. Kun katselen tähtitaivasta, katselen kauas menneisyyteen, paljaalla silmällä näkyvät tähdet lähettivät valonsa tänne satoja tai muutamia tuhansia vuosia sitten. Monessa niissäkin on eksoplaneettoja.
Kun tällä mitättömän pienelle hitusella universumissa käydään jatkuvasti sotia, riistetään ja sorretaan toisia eri ismien ja uskontojen nimissä, tulee miettineeksi, että tähdet, galaksit ja kaasupilvet niistä vähät välittävät. Ne ovat olleet siellä miljoonia vuosia ennen meitä ja meidän jälkeemme miljooniksi tai miljardeiksi vuosiksi jäävät.
Jos tuolla jossain on ollut tai on sivilisaatioita, voi hyvin miettiä, onko niissä käyty eri katsomusten ja uskomusten välisiä kiistoja. Onko niillä ollut uskontoja. Entäs, jos uskomusjärjestelmien syntymisessä on osansa sattumalla kuten on tuntemassamme evoluutiossa? Jos uskontoja olisi ollut, niin olisiko niiden jossakin vaiheessa ollut siirryttävä syrjään tarpeettomina kehityksen vääjäämättömässä etenemisen virrassa?
by 
Maailmankaikkeudessa on vain 5% näkyvää ainetta, tähdet, planeetat, kaasu ja pölypilvet, ihminen siinä mukana. Kaikki muu on pimeää ainetta ja energiaa, tämä tekee hyvin vaikeaksi käsittää kokonaisuutta mitä maailmankaikkeus on, jos oikein ymmärrän niin minun läpi virtaa näkymätön energia. Miten tämä näkymätön energia vaikuttaa minun olemukseeni, ajatteluuni, uskomuksiini, sitä en ymmärrä mutta uskon että sillä on vaikutus sillä tavoin että olen olemassa, muuten minua ei olisi, eikä olisi myöskään tähtiä eikä mitään näkyvää ainetta. Näkymätön aine on kuin liima joka pitää luonnonlait voimassa.
Suuri kysymys on että mitä oli ennen maailmankaikkeuden syntymistä vai oliko mitään, järkeni sanoo ettei mitään voi syntyä tyhjästä. Nämä kysymykset ovat minua kiinnostaneet kymmeniä vuosia, jonka takia olen kuunnellut ja katsellut esitelmiä joita on pitänyt Esko Valtaoja, Kari Engvist, Pekka Sartola ja monia muita alan asiantuntijoita. Lopputulos on se ettei yhtä ainoaa oikeaa vastausta löydy koska vastaukset muuttuvat ajan mukana.
Niinpä niin. Näkyvää ainetta vain vähän. Ilmeisesti ei viisi, vaan 20 prosenttia. Ja kun tähtiä on höpsiljoonia ja näiden välimatkat kuin hiekkarannalla hiekanjyvänen ja toinen kilometrin päässä siitä, on siis välissä jotain kummaa, josta emme tiedä oikein mitään. Mitähän se on? Kadotus?
Jos uskova kristitty uskoo tiedemiesten kertoman pimeästä aineesta ja uskoo jumalan luoneen tämän kaiken, niin mitä varten se pimeä aine? Ja miksi siitä ei ole mainintaa luomiskertomuksessa? Ja miksi loppumaton avaruus, jossa tähtiä on loputtomiin ja näiden ympärillä lukematon määrä planeettoja, jos vain yhdellä olisi elämää ja tämä jumalan kuva, ihminen?
Mutta joo, ihmisen ymmärrys on toistaiseksi vielä niin rajoittunut, ettei kaikkea kosmoksessa ymmärretä eikä tiedetä. Mutta on kyllä niin, että vastaukset kysymyksiin eivät niinkään muutu koko ajan, vaan tiedot tarkentuvat tieteellisten tutkimusten myötä.