Sähkön hinnoittelu on siirtynyt sähköpörssiin. Ikävä kyllä sähkö on sikäli erityinen tuote, ettei sen valmistaminen noudata suuruuden ekonomian lakia. Mitä enemmän sähköä tarvitaan, sitä kalliimpia tuotantomuotoja tarvitaan, eikä sähkö voi varastoida. Seurauksena tästä sähkön hinta sähköpörssissä on luonnostaan epävakaa. Jos kulutusta on liikaa, sähkön hinta nousee sietämättömän korkeaksi. Jos tuotantoa on liikaa, tuottaja joutuu jopa maksamaan sähkön tuottamisesta.
Laskennallisesti sekä ydinvoiman, että tuulivoiman tuotantokustannukset ovat noin 40 €/MWh. Sähkön kokonaiskulutus Suomessa on suurin piirtein 10’000 MW. Tästä ydinvoimaa on enimmillään 4’200 MW. Tuulivoima vaihtelee välillä 200 MW – 4000 MW. Vesivoiman, tuonnin ja/tai viennin avulla kysyntää ja tarjontaa voidaan hieman tasata.
Tuulivoiman tuulivoiman tuotantoa on suunnitelmissa nostaa enimmillään jopa 40’000 MW:iin. Osa lisäyksestä on tarkoitus toteuttaa merelle rakennettavilla tuulivoimapuistoilla. Näiden tuotantokustannus on luokkaa 70€ MWh. Tuulivoiman lisäämisen liittyy muutamia teknisiä ongelmia kuten kantaverkon kapasiteetti, verkon kyky kestää inverttereillä tuotettua sähköä ja erityisesti ongelma sähkön varastoinnissa.
Tuulivoiman kannattavuuteen liittyy myös suuri taloudellinen haaste, joka johtuu sähköpörssin luonteesta. Jos tuulee hyvin, sähkön tuottajat joutuvat maksamaan sähkön tuottamisesta. Jos tuulee huonosti, tuulivoimala ei tuota sähköä. Ydinvoimalat tuottavat sähköä tasaisesti, jolloin korkeat ja matalat hinnat kompensoivat toisiaan. Tuulivoimaloiden rakentajilla voi olla edessään suuria taloudellisia ongelmia.
Luontevin ratkaisu lienee käyttää ylimääräinen sähkö veden tai jonkin muun polttoaineen valmistamiseen. Tällaisen teollisen laitoksen tulisi kuitenkin olla sellainen, että laitosta hyödynnetään vain sähkön ollessa lähes ilmaista. Tällöin ylimääräisen sähkön käyttäjä voi hinnoitella ostamansa sähkön hyödyntäen myyjän pakkotilannetta. Lähes ilmaisella sähköllä on myös mahdollista rakentaa pumppuvoimaloita. Tällaisia on suunnitteillakin.
Nykytilanteessa kuitenkin vaikuttaa siltä, että tuulivoimaa rakentavat yritykset voivat olla lähivuosina suurissa taloudellisissa vaikeuksissa sähköpörssin epävakauden takia, minkä seurauksena metsiin ja merelle on jäämässä raunioituvia tuulivoimaloita, joiden purkamisesta kukaan ei ole vastuussa.
by 
Minullakin oli pieni hätätila, kun paneelit uhkasivat tuottaa Vattenfallille miinus tuotolla. Tuli pestyä sohvatyynyjen päälisiä, kuivattua pari satsia lipstikkaa talveksi, ladattua akut, tehtyä paistoruokaa yms. hätätilaratkaisuja.
Vakavasti ottaen tiedätkö, pystyykö vetyä tuottamaan niin että tuotantolaitoksen sammuttaa ja käynnistää sähkön hinnan mukaan edestakaisin?
Vedyn tuotantoa pystyy varmaankin säätämään jopa kohtuullisen helposti. Tällä on tietenkin ikävä vaikutus tuotantolaitoksen kannattavuuteen. Pieni ongelma on siinäkin, mitä työntekijät tekevät, kun tehdas seisoo.
Tänään on sähkö ollut myyjille kallista. Megawatin hinta on tällä hetkellä 10 senttiä. Raha siis liikkuu ostajan suuntaan. Jostain syystä vesivoimalla tuotetun sähkön osuus on pudonnut alle kolmannekseen tavanomaisesta. Ovatkohan voimalaitokset keksineet, että kannattaa antaa veden virrata patoluukusta generaattorin ohi. Miten Anne sinä olet tuotanto-ongelman ratkaissut? – Käy laittamassa vaikka pressu katolle, ettei sähkön tuottaminen tule kovin kalliiksi.
Jaa. Tuota en vielä ollutkaan ajatellut. Pressu on helppo laittaa kun paneelit ovat pellolla. Vielä ei tuolle ole ollut tarvetta.
Homma on hoitunut kulutusta lisäämällä ja säätämällä. Vesivaraajaan olen asentanut muutaman euron ajastimen, joka kytkee sähköt päälle kriittisimpinä tunteina vartiksi tai kahdeksi tunnissa. Sen lisäksi minulla on puutyöt menossa vielä päivän pari. Eli sähkökäyttöinen halkomakone kuluttaa 1500 W käydessään, ja välillä käytän Ryobin akkukäyttöistä sahaa, jolla pistän oksia uuninpituiseen muotoon tai jos on kovempi sähkökriisi kulutan akun käymällä pikkusahalla käsiksi paksuimpaan ongelmapölliin.
Bensakäyttöinen ikivanha ruohonleikkuri sanoi sopimuksen irti viime viikolla, joten kävin ostamassa Ryobin akkuleikkurin, jossa tuli vielä pari lisäakkua mukana. Niiden kanssa luppoaikana saattoi käydä käsiksi sitten tiheimpään voikukkapeltoon.
Sitten onhan minulla sähköpolkupyöräkin, joskin nyt on ollut enemmän autohommia vielä, kun on pitänyt rahdata multia kasvimaalle.
Sitten on Putinvarana hankittu pieni Ecoflown omaisuuksia maksanut pömpeli akku/invertteri, jonka virralla periaatteessa jääkaappi käy yön yli ja aamukahvitkin vielä saattaa saada ennen maailmanloppua.
Sähköauto vain puuttuu. Se olisi liian kallis harrastus, mutta kokonaistaloudellisesti auttanee jonkin verran. Varmaan ihmiset voivat talvisin ladata autojaan yöllä ja kesäisin päivisin.
Ehkä tuulivoimatuottajat laskevat vetytalouden varaan. Kuinkakohan paljon energiaa semmoinen tuotantolaitos voisi kuluttaa, jos suhteuttaisi vaikka tuohon 40000 megawattiin? Oletko tarkistanut, onko sähkön hinta muuten mannereuroopassakin negatiivista? Taitaa olla ainakin hiukan poikkeuksellinen tila juuri nyt kun pohjoisessa tulvii, tuulee kovaa ja aurinko paistaa ja ydinvoimalat toimivat.
Hyvä pointti kyllä tuo tuulivoimayhtiöiden konkurssiuhka. Sitä ennen saadaan varmaan sitten jonkin aikaa halpaa energiaa talvellakin tuulisina päivinä.
Jaa, ..
Mitä lienevät tuulivoimalamiehet miettineet. 40’000 Megawattia on paljon.
Kristiinankaupunkiin ollaan suunnittelemassa synteettistä metaanitehdasta. Hankkeen hinta on 500 miljoonaa ja teho 500 Megawattia. Metaani on käytännössä samaa tavaraa kuin maakaasu. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi laivoissa ja maanteillä.
Maakaasun pörssihinta on noin 40 – 50 €/MWh. Tarkoittanee sitä, että tuulivoimamiehet ovat aika tavalla ihmeissään tuon hinnan kanssa.
Saksan hinnoista en ihan saa selvyyttä. Ilmeisesti siellä on laskettu aika paljon maakaasun – siis tuo samaisen metaanin – varaan. Olettaisin, että siellä on tilanne normalisoitumassa, kun nesteytetty on korvannut venäläisen kaasun.
Mitenköhän tuo tuuli käyttäytyy? Ehkä Pohjoismaissa tuulee kaikissa kun on tuulista aikaa, mutta ei kait koko Euroopassa tuule samaan aikaan. Talvella varmaan sitten tuulivoiman tuotokset siirtyvät Eurooppaan ja raha kassaan kilahtaa. Näyttäisi että tarkoituksena on tehdä Suomesta energian tuottaja Euroopalle.
Toivottavasti Purra ja kumppanit varmistavat, että tuulivoimaloiden loppusijoituspaikka ratkaistaan ennen kuin lupia jatkossa annetaan.
Euroopasta näkyy parhaillaan tulevan nettona aikalailla sähköä Norjaan, Tanskaan ja Ruotsiin. Enemmän kuin Norjasta siirtyy briteille. Tarkoittaneeko, että siellä on sähkö vielä halvempaa. Mielenkiintoista.
https://www.svk.se/en/national-grid/the-control-room/
Sähkön myynti Eurooppaan lienee hieman rajallista. Suomesta lähtevät/tulevat kaapelit kestävät 3000MW. Ilmeisesti lisää ollaan rakentamassa. Pitkällä matkalla tulee myös merkittävää hävikkiä noissa johdoissa.
Per kaapeli oletan. Kuvassa näkyy nuolia yksi Norjaan, 2 Ruotsiin ja yksi Viroon. 12 000 MW?
Ei oo per kaapeli vaan yhteensä.
Oletko varma. Eikös talvella tuontitarve pahimmillaan ollut ainakin tuon? Vai oliko se sitten noin hilkulla, tuurilla?
Kyllä se kaapelien kapsiteetti mainitaan Fingridin sivuilla. Ei talvella isommin pelivaraa ollut. Joku isompi tuotantolaitos saattoi jopa rajoittaa sähkön käyttöä.
Outokumpu kuulemma sääteli hinnan mukaan tuotantoaan. En olisi kuvitellut, että terästehdas voi hommaa noin helposti säädellä, mutta ehkä se oli puolipakko sitten. Näköjään säätövaraa on siellä sun täällä, jos vain tilanteisiin osataan ja halutaan varautua. Kansalle vaan sitten tuulen mukaan vaihtelevia vapaapäiviä. Noinhan sitä vapaa-aikaa voisikin lisätä.
Joo, …
Outokumpu on todella suuri sähkönkäyttäjä. Outokumpu sopeutti tuotantoaan korkean sähkönhinnan aikana. Samoin teki varmaan moni muukin tehdas. Olisihan se tavallaan hienoa, jos tyynet päivät olisivat kansallisia vapaapäiviä. Ainakin, jos ne olisivat palkallisia vapaapäiviä.
Muutamakin kaveri rakenteli sähköpääkeskukseen jotain viritystä, joka seurasi sähkön hintaa ja sääti sähkön kulutusta sen perusteella. Olivat tehneet ihan oman ohjelman sitä varten.
Joo. Oon niin kateellinen noille, jotka osaa tehdä tommoisia. Sähkö on ihmeellinen asia. Tällaisella trial-error-menetelmälläkin kyllä saa tuloksia, kun asustelee kotosalla kaiket ajat, ja vesivaraajan töpseli on jääkaapin ja vessan välissä. Ja Vattenfallin luvut on tunnin tarkkuudella ja pömpelilläkin voi itse mitata suoraan paljonko töpselin päässä olevat laitteet kuluttaa ihan hetki hetkeltä. Asiat helpottuivat kummasti kun alkoivat tunnin sisällä lopulta nettottamaan kulutusta ja tuotantoa. Ei tarvitse ihan yksittäisen auringonsäteen perusteella ryntäillä sinne tänne. Tästä mun sähköprojektista saisi jonkun uunoturhapuro tyyppisen elokuvan kyllä.
Jahas, …
Amerikkalaiset aikoo rakentaa 2’000 MW vetytehdasta Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen. Investointipäätöksiä ei ole vielä tehty, eli tiedonnanot ovat osa hallitusneuvottelua. Ainakin Orpon tiukan positiivinen suhtautuminen ilmastotavoitteisiin saa taustatukea.
Tehtaat voisivat olla valmiina muutaman vuoden kuluttua. Investoinnin hinta on miljardi euroa/gigawatti, eli samaa suuruusluokkaa tuulivoimalan kanssa.
Typerää! tokaisi asiasta varmaakin Purra?
Miksi?
Eikös hän pitänyt pyrkimystä vihreään siirtymään Suomessa typeränä?
Hillineutraalisuustavoitteen aikataulu on Purran mukaan epärealistinen, mutta tuskin Purra sitä vastustaa, jos joku amerikkalainen investoi 5 miljardia vetytehtaisiin.
Tämä Plug Power Inc. on sinällään aivan asiallisen oloinen firma ainakin verrattuna tuohon norjalaiseen auervaaraan. Kuuden miljardin investoinnit Suomeen ovat sille ehkä mahdollisia, mutta varsin suuria.
Tuollainen investointi toki edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitetta, mutta kannattaa odottaa sen verran, että ainakin peruskivi on valettu. Luulen, että aloittavat Porvoosta sillä 200 MW:n pienemmällä laitoksella.
Pikkasen kyseenalaista toimintaa on firma ainakin sijoittajien näkökulmasta harjoittanut.
https://www.salkunrakentaja.fi/2021/03/plug-power-on-pulassa/
Jos aikataulu on niin tärkeeä, niin miten se sopii yhteen sen kanssa, että homman pitäisi toimia markkinaehtoisesti? Kysyn vaan. En ole varma, kuinka vahvasti tämä haiskahtaa. Toivottavasti Purra pitää huolen siitä, että näitä projekteja ei maksa suomalainen veronmaksaja.
Joo, …
Hieman kyllä vaikuttaa siltä, että tämän firman bisnesidea on pumpata omistajilta rahat. Ei siinä sinällään mitään pahaa ole, jos omistaja kerran uskoo rahojen menevän hyvään tarkoitukseen. Toivottavasti Tytti Tuppurainen ei ole tehnyt näiden kanssa bisneksiä.
Kävelin tänä iltana Helsingin Annankadulla ja minusta Tytti käveli risteävällä kadulla vapautuneen oloisesti. En kehdannut tuijottaa, ehkä näin harhoja. Joka tapauksessa onneksi meillä on nyt Purra.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009622177.html
Plug Power tekee jatkuvasti tappiota, vuoden 1997 jälkeen tappiota on tullut noin kolmen miljardin tappiot. Tämä kyllä panee miettimään, yrittävätkö he suomessa päästä voitolla, koska täällä niin kiivaasti puhutaan vihreästä siirtymästä joka peittää alleen taloudelliset realiteetit.
Amerikkalaiset investoivat suomeen velkarahalla kun omaa rahoitusta ei ole tarpeeksi. Veikkaan, että valtiota halutaan rahoittajaksi tai ainakin takuumieheksi.
Valtio ei ole pystynyt omaa osuuttaan valvomaan kiitettävästi yrityksissä tähänkään asti niin miksi tilanne muuttuisi amerikkalaisen tehtaan osalta. Tämän takia Purra puhuu järkeä jota on syytä kuunnella ja koska hän saattaa olla seuraava valtionvarain ministeri.
Suomalaisia vetytehtaita nousee useille paikkakunnille, jos valtio haluaa laittaa rahaa likoon, niin turvallisempaa olisi tukea omaa vedyn tuotantoa. Meillä on tekniikka hallussa, siitä se ei ole kiinni.
Suomalaiset yritykset ovat tulleet Amerikasta verissä päin takaisin ja hävinneet suuria summia. Tämän takia ei kannata innostua liikaa.
En usko, että amerikkalaiset haluavat tulla suomeen nopean vihersiirtymän takia, paremminkin he haluavat halpaa sähköä jota lähi vuosina tulee olemaan, koska tuulimyllyjä rakennetaan sitä tahtia, että sähköä jää yli oman kulutuksen.
Vihreät tuntuvat olevan innoissaan mutta unohtavat sen, että tuulimyllyt aiheuttavat metsähakkuita ja lintujen ja lepakoiden joukkotuhoa.
Joo,…
Meillä on tällä hetkellä rakenteilla 3’000MW edestä lisää tuulivoimaa vuoteen 2025 mennessä. Käytännössä tuon verran pitäisi myös vetytehtaita olla tuolloin käytössä. Tämä amerikkalaisten hanke suunnittelee aloittavansa rakennustyöt vasta tuolloin.
Kemijoki Oy aikoo rakentaa 2’000 MW edestä pumppuvoimaloita Kemijokeen. Ikävä kyllä nämä ovat valmiita vasta 2030-luvulla. Pumppuvoimala voisi olla huomattavasti vetytehdasta taloudellisempi ratkaisu ylimääräiseen tuulivoimaan.
Varmaankin vihreät vastustavat tätäkin hanketta, elleivät sitten keskity kokonaan vapauttamaan kovien huumeiden käyttöä ja jätä luontoarvot rauhaan. Onneksi meille on tulossa hallitus, joka keskittyy järkiajatteluun.
Tämä sähkön hinta ei ole niin keinotekoinen kuin öljyn hinta. Lienee yhä selvempää että pienvoimalat ja tuottajat palaavat sähkömarkkinoille takaisin. Minä teen 5500 euron investoinnin ja voin poistua verkosta… näin aion toimia.
Kerrotko Tuomo tarkemmin tuosta projektistasi?
Tuulimylly pihalle, aurinkopaneeli katolle, aggregaatti siltä varalta kun ei muuta virtaa saa ja kaasuhella joka toimii biokaasulla, kun tähän lisätään vielä vuolukivitakka jossa on vesivaraaja niin johan alkaa pärjäämään ilman verkkovirtaa. Tietysti vielä puulla lämmitettävä sauna.
Kotikylällä on talo rakennettu maan alle jossa kokemukset ovat hyviä. Katon päällä puolitoista metriä maata, kolme seinää maan sisällä, puuhella riittää lämmitykseen.
Kesähelteillä talo on viileä ja talvipakkasilla ei tarvitse paljon lämmittää kun maata vasten olevien seinien takana on plus neljä astetta lämmintä.
Kalevi, …
Ehkä se on sitä parempaa luontokatoa. Piti ihan varmistella faktoja näistä linnuista ja lepakoista.
Yllätyin aika tavalla, kun huomasin, että tuulivoimalat ovat esimerkiksi merikotkalle todella vaarallisia. Kaleva uutisoi yksittäisestä tutkijasta, jolla oli liki 50 havaintoa tuulivoimalaan törmänneestä merikotkasta. Tuulivoimalan siiven kärki kulkee liki äänen nopeutta, eli tuhatkunta kilometriä tunnissa.
Mikäli kaikki suunnitellut tuulivoimalat rakennetaan, merikotkan ja myös maakotkan koko populaatio saattaa olla uhattuna. Koska kyse on siitä paremmasta luontokadosta, kattavaa mallinnusta populaatiovaikutuksesta ei ole kuitenkaan vaivauduttu tekemään.
Toinen aihe on nämä lepakot. Nk. räjähtelevät on valemedia Ylellä leimattu persupropagandaksi. Tutkittu fakta kuitenkin on, että puolet tuulivoimaloiden alta löydetyistä kuolleista lepakoista on kuollut ilman osumaa voimalan siivestä. Luontokadon näkökulmasta tuulivoima on todellinen uhka joillekin harvinaisille lepakkolajeille, joiden elintapoihin kuuluu avoimessa maastossa saalistaminen.
Sähkömarkkinoilla on mielenkiintoinen tilanne. Suomessa sähkön kulutuksesta taas kerran maksetaan. Samalla vesivoimalat ovat suljettu ja ydinvoimalassa käsijarru päällä. Energiaa tuodaan ulkomailta 1’000 MW.
Ilmeisesti Saksassa ja Tanskassa tuulee hyvin. Siellä sähkö tuottamisesta pitää tällä hetkellä maksaa 50 c/kWh – siis aivan järjettömän paljon.
Jos nyt olisi jonkinlainen laitos, joka vaikkapa lämmittäisi Itämerta sähköllä, tuolla laitoksella tienaisi rutosti rahaa.