KD-naisten puheenjohtaja erosi puolueesta kesken hallitusneuvotteluiden – ”Puolue hirttäytyy uskontoon”. Kristillisdemokraattien naisjärjestön KD Naiset ry:n puheenjohtaja Sari Kumin erosi puolueesta viikonloppuna. Samalla hän käveli ulos hallitusneuvotteluista, pysyvästi.
-Uutinen IL:n sivulla 23.5.
Mielenkiintoinen uutinen meneillään olevien hallitusneuvottelujen tiimoilta. Kristillisdemokraatit on siis selvästi uskontopuolue. KD Naisten nyt eronnut eli ex-pj. katsoo ja ilmoittaa julkisesti, ettei sen pidä olla. Tai ainakaan liikaa. Uutisoinnin arvoista on tietty jo sekin, että jonkun puolueen eräs kellokas lähtee kesken kaiken hallitusneuvotteluista vastustaen OMAN puolueensa linjauksia. Ei järin tavallista.
Mutta missä menee raja, ettei olla liikaa uskontopuolue? Ainakin Kumilla meni kuppi nurin. Hänestä liian paljon uskontoon nojaava puolue ei voi olla hallitusneuvotteluosapuoli. Hallitusneuvotteluissa itse asiassa ei puhua pukahdetakaan uskontoon tai uskontoihin liittyvistä asioista, ei puututa taivasosuuksiin, eikä kirkon asioihin. Eikä Raamattua tarvita neuvotteluissa käsikirjana.
Tämä lienee heikko tai heikko vahvempikin signaali Kristillisdemokraateissa piilevästä ”ristivedosta” uskon ja maalliseen suuntautumisen välillä. Yhtenä merkkinä siitä mahdollisesti oli Päivi Räsäsen v. 2015 päätös olla asettumatta puheenjohtajaksi antaen tilaa näennäisesti liberaalimmalle Sari Essayahille. Tosin näyttää siltä, että jälkimmäinen vain esiintyy poliittisesti korrektimmin.
Mutta KD on ilmeisesti jo jonkun aikaa ollut ns. etsikkoajalla. Puolue ei oikein hahmota, onko se uskontopuolue vai eurooppalaisen kristillisdemokraattisen perinteen jatkaja. Edellisen puheenjohtajan aikana eetos oli selvä. Ja ehkäpä tämä siksi suostuteltiin jättämään hakematta jatkokautta ja valittiin esiintymiseltään hieman edustavampi vaihtoehto puheenjohtajaksi.
Entä tarvitseeko varsin sekulaari Suomi uskontopuoluetta? Tai mihin politiikassa ylipäätään, vaikka uskonto on sekin selvästi poliittista? Toisaalta näyttää kummalta Jumalaa ajatellen se, että tämä tarvitsee poliittiseksi työvälineeksi puolueen. Luulisi, että kaikkivaltias nyt kuitenkin hoitaisi nämä tarvittavat säädöt ja ”korjausliikkeet” ilman minkään puolueen apua. Mietityttää myös se, että eikö Jumala kaikkitietävyydessään kuitenkin ole kaiken luomassaan maailmassa säätänyt ja kaiken jo etukäteen tiennyt, joten miksi Jumalan nimiin vannova puolue vielä menee ja pyrkii muuttamaan asioita yhteiskunnassa. Eikö usko kaikkivoipaisen toimiin riitä?
Uskontopuolue on muuten absurdi ilmiö ja eräänlainen paradoksi. Olemassaolollaan se ilmaisee epäuskoa kaikkivaltiaan kaikkivoipaisuuteen. Jollekin voisi tulla mieleen jopa peräti jumalanpilkka (niin kuin eräälle tulikin mieleen tätä uutista somessa käsiteltyäni).
by 
https://www.kd.fi/tutustu/ohjelmat/periaateohjelma/
Puolue toimii ohjelmansa mukaisesti niin kuin kaikki muutkin puolueet. Ei maailmankatsomus tee ihmistä pätemättömäksi missään tilanteessa.
Jokaisen puolueen ohjelmassa on samoja tavoitteita, eikä KD ole siitä poikkeus. Keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi ovat joka puolueella erilaiset, siitä syntyy ristiriita puolueiden välillä.
Näissä hallitusneuvotteluissa KD ei ole ollut hankala osapuoli, vaan näyttää Perusuomalaiset olevan se kanto, joka voi kaataa koko yrityksen.
-Mutta onko KD uskontopuolue?
-Tarvitaanko Suomessa uskontopuoluetta? Jos, niin miksi?
-Jos unohdetaan KD:sta uskontopuoli, niin miten se eroaa talousohjelmaltaan esim. Kokoomuksesta?
Kirkon touhut ovat osittain eduskuntasidonnaisia ja sikäli oma etupuolue niiden suhteen on teoriassa ok.
Historiahulluna minua on aina enemmän kuin ihmetyttänyt ja samalla huvittanut se,että Jeesus liikkeen,jonka johtajan ajama aatemaailma oli soveltuvin osin niin vasemmalakuinola voi, pohjalle nouseet uskonnot ja niitä edustavat puolueet ovat oikeistoalaisia tai jopa äärioikeistolaisia. Jeesus: ”Voi teitä te rikkaat…jne jne”
Uskonnon harjoittaminen tapahtuu muualla kuin puolueen sisällä, esimerkiksi kirkon piirissä. Kirkossa käy ihmisiä kaikista puolueista, vähemmän taitaa käydä ääri vasemmistosta.
Saksassa on kristillisdemokraatit valtapuolue. CDU sai hallitusvastuun sotien jälkeen, jota johti Konrad Adenauer. Kristillisdemokraattien ohjelmaan kuuluu kristillisen arvojen toteuttaminen. En ole huomannut, että puoluetta olisi nimitetty uskontopuolueeksi.
Nyt näyttää hallitusneuvotteluissa KD joissakin kysymyksissä olevan eri mieltä kokoomuksen kanssa, koulutus ja maatalous esimerkiksi.
Mitkä ovat ne sellaiset kristilliset arvot, mitä ei muut vakavasti otettavat puolueet tunnustais ja pitäisi myös omina arvoinaan?
Jos kristillisdemokraatteja ei tulisi sanoa uskontopuolueeksi, niin miksi sillä on nimessä tuo ”kristillis” -etuliite? Oliko puolue enemmän uskontopuolue kuin nyt silloin, kun sen nimi oli Kristillinen liitto?
Kun käytetään adjektiivia ”kristillinen”, ilmaisee se uskonnollisuutta.
En ole seurannut juuri tällaista asiaa Suomessa . Miksi hän eroaa? Onko puolue hänen mielestään liian uskonnollinen? Voisi ottaa oppia Ruotsin sisarpuolueesta joka lopetti olemasta kristillinen jo ajat sitten ja suurin syy oli siirtolais-pakolaiskysymys. Sinä he yht’äkkiä olivat vielä epäkristillisimpiä kun sverigedemokraatit eli persut. Kumma juttu että kritityt julistautuvat äärinationalisteiksi.
Nämä kristdemokraatit tulevat oikeastaan Saksasta ja siellä katoliset ovat olleet heidän vahvin tukensa. En ole koskaan huomannut mitään perin kristillistä näiden ohjelmassa, tavallisia porvareita ovat.
Ihan tavallisia porvareitahan ne krisset meillä Suomessakin lienevät. Tai ei nyt ehkä ihan tavallisia. Taitavat olla jäsenet ja äänestäjät enimmäkseen tunnustavia kristittyjä.
Kumin lienee jonkinlainen urasuuntautunut. Ei vielä montakaan vuotta ole siitä kun hän jäseneksi liittyi ja sai nopeasti luottamuspaikan. Näköjään tuo uskontoulottuvuus oli hälle liian hapokasta. Ei pystynyt. Mahtaakohan olla Kokoomus seuraava pyrkimyksen kohde. Tai Keskusta. Tai persut…
Kristillisdemokraateissa on ollut koko sen olemassaolon ajan niitä jotka eivät ymmärrä poliittisen liikkeen tarkoitusta erillisenä kristillisen arvopohjan omaavana puolueena. Bjarne Kallis, Toimi Kankaanniemi ja minä mm erosimme näiiden herätyskokouksia vaatineiden hörhöjen takia.
En siis ihmettele lainkaan tätä irtiokkoa. Sari Essayah on kyllä puolueessa puhdas poliitikko.