Mies uhriutuu ja naista häiritään – totta vai tarua

Meillä on meneillään lehdistön aivan uudenlainen sananvapauden ja ylipäätään yhteiskunnallisen vapauden prosessi.

Joku feministi keksi jossakin, että ”metoo” eli ”minulle kans” – ajatuksena – ei olekaan seksistinen tapa houkutella perskärpäsiä vaan kun vedetään persus paljaana punaisella matolla ja joku miehinen mies oikeasti kiinnittää asiaan huomionsa niin sehän onkin seksuaalista häirintää. Joskus minusta tuntuu, että sitä seksuaalista häirintää ja ahdistelua mies kokee omien viettiensä kanssa jatkuvalla syötöllä vähän toiseen suuntaan. Jos ei huomioi niin siitä se vasta äläkkä nousee.

Feminismillä ei nyt mene hyvin. Ei oikein tiedä, että pienentäiskö vielä etu- vai takalappua alapäässä ja millä sitä naiseutta oikein saisi tissien suurentelun jälkeen vieläkin näkyvämmäksi. Alasti ei kannata liikkua sillä siihen ei jää mitään tirkisteltävää ja nämä ”metoot” eivät onnistu.

Raiskaukset ja seksuaalinen hyväksikäyttö on vakava asia mutta tämä kamppanja on lapsellisuuden huippu. Siinä miehestä tehdään hölmö, kun nainen puolialasti kertoo joutuvansa seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

Ennen vanhaan kun vielä junassa sai itse valita penkin niin joskus joutui naisen viereen. Nyt tässä pitää pikkusen miettiä, että tulinko sanoneeksi jotain kauneuden suuntaan taikka peräti vihjanneeni, että olet kaunis nainen. On niitäkin ”tyttöjä” ollut, että olen tullut syytetyksi, että miksi et huomannut, että nyt olis sen aika. No nyt tulin syyllistyneeksi ”tytöttelyyn”, naisistahan on kyse vai onkohan sittenkään. Milloin pojasta tulee mies ja milloin tytöstä nainen.

Vakavasta asiastahan tässä on kyse ei siinä mitään. On vain jotenkin kornia kun Ylen suorassa lähetyksessä toimittaja vastaa toisen naisen kysymykseen, että onko tullut häirittyä, ”on” mutta en osallistu keskusteluun. Niinpä. Minusta tulit jo osallistuneeksi. Tämä on vain tällainen miehen mielipide.

Minua on häiritty paljonkin, ei siinä mitään. Naisten tansseissa ennen vanhaan kävi kohtuullinen flaksi. Oli poikamiehelle hyviä tanssikavereita, eronneita ja karanneita. Kiusatuksi ja härnätyksi olen tullut monet kerrat. Aamut ovat olleet jotkut ankeampia kuin toiset. Eronneena, pois heitettynä voisin kutsua joutuneeni oikein kovastikin kiusatuksi. Kuuluu elämään että kaikki ei aina mene piirrustusten mukaan.

Tämä feminismi typeryydessään on tyhmää touhua. Se kun menee aina sille puolelle, jossa asuu kaikki luonnoton. Se tekee kettingistä rautakankea vaikka väkisin. Naista saa häiritä silloin kun hänelle passaa, taikka sitten ei. Pääasia on, että kohde on aina mies, hyvässä ja pahassa.

No myönnetään. Miehen tilannetaju voi joskus pettää. Ihastuu väärässä paikassa ja väärään aikaan sekä henkilöön. Turpaan tulee joka tapauksessa. Jos miestä läpsitään niin siihen on syy mutta kun mies läpsii niin se on väkivaltaa. Mistä sitä aina tietää, että on ”ne päivät”. Miehen ja naisen välisessä suhteessa seksistinen viesti on usein, että voikun koskisit mutta voi taivas jos kosket. Jos jätät huomiotta kuulet siitäkin. Ole siinä sitten mies.

Vie kukat taikka jätä viemättä – teet aina väärin. Olikohan tämä vihapuhetta vai pelkkää vähättelyä asialla joka joillekin on suuri menestys ja ilon aihe. Pääasia, että miestä lyödään.

Kun mies puolustaa itseään niin hän uhriutuu. Kun mies on hiljaa niin hän on syyllinen. Kun hän huomioi ja havaitsee niin hän häiritsee.

Voi teitä naisia ja meitä miehiä. Tulipa mieleeni Niskavuoren Heta, miksi – en minä tiedä.

tuomo

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
7 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Anne Mikkola

Juu.. Täällä maalla ei ole punaisia mattoja, eikä vähäpukeisia naisia. Tai siis ei ainakaan naapurissa ole, eikä S-marketissa, eikä edes juhlissa, joissa tosin harvoin käyn. Eikä ole häiritsijöitäkään.

Mutta kun joskus lähtee isoon kaupunkiin, niin kyllähän se meno sitten pistää silmään välillä. Puhumattakaan jos vahingossa lukee ns. laatumediaa.

Anne Mikkola

”Tämän kampanjan kohdalla en vielä ole keksinyt mikä tässä on oikea vastaus. ”

Joo. Vähän kinkkinen juttu. Kampanja kääntyi kait jossain vaiheessa taas jonkin sorttiseksi tuomiolaitokseksi, jolla tuomittiin miehiä vanhoista tekosista heille fataaleilla seuraamuksilla, koko maailman edessä, sikäli kun oikein ymmärsin. Kiirastuli maan päälle tuotuna.

En hirmuisesti seurannut tuota, mutta oliko se niin, että juuri nuo puolialastomat naiset punaisilla matoilla syyttelivät miehiä? Tuomiovalta feministeillä maanpäällä ja taivaassa. Joku varmaan pakotti ne punaisille matoille, niinku ihmiskauppaa.

Johonkin tämmöiseenkö blogissasi viittasit? Kävi minullakin mielessä, mutta en jaksanut edes seurata uutisia tarpeeksi, että tietäisin mistä oli puhe. Ei kiinnostanut.

Anne Mikkola

Mitäpä sanotte tästä hirmuista pahennusta herättävästä naisten ”bodyshamingistä”? Lehti sensuroi kolumnin, vaikka oli naisen kirjoittama,´.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005439724.html
Siis valitettavasti alkuperäinen teksti on poistettu.

Ulla Tuominen

Älähän välitä Tuomo. Näiden sirkusten ja mekkailoiden elinaika on keskimäärin kaksi viikkoa, tai sinne päin. Kun kaikki halulliset ovat ilmoittaneet, että kyllä ne minuakin, syntyy taas jotakin uutta ja mielenkiintoista. Joku sitkeä, jolle on jäänyt ns levy päälle voi tietysti jatkaa, mutta luovuttaa kyllä lopulta.

Seuraavaksi ehdotan, että me naiset alamme valittaa sitä miten moukkamaisia ja nuivia ovatkaan suomalaiset heteromiehet. Yritä nyt siinä sitten kaikkesi. Ja kyllähän me yritämme, mutta eivät nuo kaljamahaiset turvenuijat edes huomaa. Ei mitää ritarillisuutta tai kevyttä charmikasta pikku huomaavaisuutta. Mitäs moukat.

Näin säilyy vire ja jännitys sukupuolten välillä. Mukavaa lauantai-iltaa!

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial