Eräs omasta mielestäni kokemus Jumalan läsnäolosta

Selailin taas kerran tietokoneeseeni tallentamaani, tätä en ilmeisesti ole aikaisemmin täällä julkaissut, en ainakaan löytänyt omien kirjoitusten luettelosta.

Eihän tällä ole mitään kosmopoliittista merkitystä, onpa vain eräs tuntemukseni:

Tyttäremme Riikka ja hänen miehensä tarjosivat meille vähän yli viikon matkan heidän ja heidän tyttöjensä kanssa Luostolle heidän vuokraamaansa tunturimajaan, no majahan on vähän vaatimaton ilmaus kelohonkamajoista, joita siellä on, kuten varmaan mahdolliset lukijat tietävät joko omasta kokemuksestaan tai muuten.

Ei siinä matkasta mitään erikoista kertomista ole. Porotkin vähän kyllä vierastivat meikäläistä rollaatorimenijää, eivätkä tulleet muutamaa metriä lähemmäksi.

Ei tämä mitään lapin matkan kokemusselostus olekaan, mutta yksi asia, joka jäi minun mieleeni muuna kuin varsinaisena matkakokemuksena.

Kai toisena iltana, kun olimme saunassa, kuten muuten joka ilta olimme, koin kuitenkin jotain sellaista, joka ei ollut  varsinainen matkakokemus.

Kello oli jo 23:n tienoilla, kun olimme saunassa ja minä menin ainoana saunan jälkeen vilvoittelemaan ulos siellä olevaan tuoliin.

Ilta oli aivan tyyni ja puut olivat aivan hiljaa. Ei kuulunut myöskään mitään luonnon ääniä, ei edes hyttysten ininää eikä siinä vaiheessa edes silloin tällöin kuuluvaa auton ääntä.

Jotenkin minä koin tai olin kokevinani Jumalan läsnäolon siinä hiljaisuudessa. Koin sen jotenkin hartaana, ihan eri tavalla kuin väkijoukossa esim. kirkossa jumalanpalveluksen aikana.

Tässä tämä ihan lyhyesti.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
4 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Kalevi Kauppinen

Entinen uskonnon opettajani sanoi, että Jumala on kaikkialla eli joka paikassa, on vain kysymys siitä miten sen koemme. Hän on kaiken luonut ja pitää luomansa toiminnassa, ellei olisi Jumalaa niin ei olisi mitään muutakaan olisi vain tyhjyyttä.

Elääksemme käytämme hänen voimaansa hänen säätämien lakien mukaan ja hän on antanut meille ohjeet mitä hän haluaa meidän omalla elämällä tehdä.

Anne Mikkola

Tuo kuulostaa ihan niinkuin Toivon tavalta kokea Jumala. Näit ja koit siinä varmaankin kaikki ne galaksit sun muut semmoiset jota insinööri ei suunnitellut.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial