Aamulla – joo, siis aamulla meinasi mennä taas kerran kuppi nurin. Iltalehdessä oli uutinen, että osassa Helsingin päiväkodeista luovutaan isänpäivän vietosta ja korvataan tapahtuma läheisten päivällä.
Että osaa feministivirkaetiäisellä olla matala otsa ja sen alla olemattoman ohut otsalohko. Toki ymmärrän sellaisen ajatuksen, että joitain lapsia ahdistaa, kun isän sijalla onkin vain tonen äiti tai jotakin muuta vastaavaa. Tai sitten sekin, ettei isää ole koskaan ollutkaan tai peräti isä on kokonaan kuollut. Joo – elämä on.
Jonkinlaisena historiallisen ajanjakson jäänteenä sattuu kalenterissa olemaan ikäänkuin muistona menneiltä ajoilta kokonainen isyydelle omistettu päivä. On varsin ymmärrettävää, että isänpäivä on feministivirkaetiäiselle kauhistuttava ajatus, joka tuo mieleen kammottavat muistot patriarkaalisesta yhteiskunnasta, jossa asui onnellisia ihmisiä miehisen sortovallan ikeessä.
Mutta pitäisi feministivirkaetiäisenkin sen verran ymmärtää, ettei isä ole mikään ”lähimmäinen” tai mikään muukaan postmoderni ”kummajainen”. Isä on nimittäin isä. Ennen isä oli jopa perheen pää, ja perhe tarkoitti yhteisöä, johon kuului isä, äiti ja onnellisia lapsia. Niin – ja kesäisin paistoi aurinko, talvisin hiihdettiin ja posket olivat terveen punaisia.
Joten jos sentään sallittaisiin edes yhden kerran vuodessa olla päivä, jolloin voidaan muistella vanhanajan aitoa isyyttä ja järjestettäisiin kaikenmaailman lähimmäisenpäivän bileet vaikkapa Halloweenina – niin.
by 
Kyllä minäkin tuota hetken hätkähdin, mutta ei uhannut kuppia, koska onhan tämä nyt jo niin tuttua. Mitään rajaa ei ole näillä totalitaristeilla.
Odotan mielenkiinnolla poistetaanko äitienpäiväkin. Onhan niitä tilanteita, joissa äitiäkään ei ole. Tuskinpa ihan samalla vimmalla kuitenkaan.
Ehkä tässä nyt kaikkein uhatumpana on kaikensorttinen yhteiskunnallinen järjestelmä, jota kaikki voivat käyttää. Eiköhän nuo lastenhoitopaikatkin ala kohta profiloitumaan erilaisten ideologioiden pohjalta lähteviksi, vai joko ne ovat sitä? Aika kalliiksi taitaisi lastenhoito tulla, jos siihen ei saisi mitään valtion tukea. Varmaankaan sellaiset päiväkodit eivät saisi tukea, joissa uskotaan isiin ja äiteihin.
Toisaalta on lohdullista, että jo Paavali hengessään näki, vaikka tietysti tätä on aina ollut, mutta lopun lähestessä yhä entistä enemmän:
”Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.” (Room. 1: 26-27)
Viitanneekohan Paavali tuossa palkan saamisessa ns. ”homojen tautiin”, eli syöpään sukuelimissään?
Taisi tulla joku raja vastaan kun Helsingin kaupunki ilmoittaa, että isänpäivästä ei luovuta, ja sitten vielä tämä
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711022200507230_u0.shtml
Ai niin, ja toki Lehdessä oli päiväkodin vihreän johtajan kuva etusivulla. Liekö muuten Vihreiden kannatusta romahduttanut se, että lehdessä on raportoitu kaikki pj:n jalkavaimot kuvien kera.
Näyttää tulevan ongelma kahden äidin perheille, koska lapsi saattaisi kysyä sitä, että missä minun isäni on koska toiset lapset viettävät isien päivää. Tällä tavoin yritetään ratkaista tämäkin ongelma välittämättä siitä, että useimmissa perheissä lapset haluavat muistaa omia isiään.
Kahden äidin perheissä jokaisessa on lapsella isä, on vain kysymys siitä halutaanko lapselle kertoa biologinen isän nimi ja missä hän on sillä hetkellä. Jos oikeus tapahtuisi niin jo lain pitäisi velvoittaa lapsen tietoon saatettavan oikean isän tai äidin nimi, ellei niin silloin ei tapahdu lapsen kohdalla tasa arvo jota vihervasemmisto tuntuu toitottavan.
Toivo kertoo asian Raamatun ilmoituksen mukaan, joka koskee myös tätäkin päivää, eikä se ei tule koskaan muuttumaan.
Lasta, eikä sen puoleen aikuistakaan, voi, eikä edes saa varjella loputtomiin kaikilta pettymyksiltä ja mielipahalta. Aina on joku, jolla on kalliimmat vaatteet, varakkaampi koti, uudempi kännykkä tai jne.. Perheen ainut lapsi voi kadehtia niitä, joilla on sisaruksia. Jollakin ei ole vaaria tai mummia.
Pettymysten kohtaaminen ja käsittely kuuluu terveeseen kasvuun ja kehitykseen. Ihmisestä tulee sietämättömän itsekeskeinen, jollei hän opi käsittelemään pettymyksiään. Ylivarjeltu lapsi uhriutuu helposti ja kohtaa myöhemmin vaikeuksia sosiaalissa suhteissaan, työpaikalla, koulussa, kaveripirissä jne. Muuan minua viisaampi sanoi joskus: ”Me emme kasvata lasta, vaan sitä aikuista, joka hänestä kerran tulee.”
Lasten käyttäminen oman ideologian asianajajana taas on minusta läpinäkyvää ja alhaista.
Sijoituslapset ja adoptiolapset etsivät vielä aikuisenakin omaa biologista isää ja äitiä. Isänpäivän vietto tai viettämättömyys ei muuta sitä tosiasiaa, että ihmisellä on tarve tietää ja tunteä omat juurensa osana omaa identiteettiään, Se pitäisi oikeastaan lisätä ihmisoikeuksien luetteloon ihan virallisesti.
https://www.hs.fi/karlsson/car-2000005434910.html
Joo, …
Positiivista tässä tuntuu olevan, ettei sorrettu patriarkaatti enään suostu alistumaan feminismin ikeeseen, vaan on rohkeasti nostamassa päätään ja katkomassa kahleitaan.
Tuo on varsin hyvä huomio, että feministinen irstaus oli valloillaan myös Paavalin aikoihin. Irstauden yleistymiseen ja yleiseen veltotumiseen Rooman valtakunta myös tuhoutui – näin näyttää käyvän myös naapurimaassamme Ruotsissa, jossa sotaleijonakin on jo kastroitu.
”Tuo on varsin hyvä huomio, että feministinen irstaus oli valloillaan myös Paavalin aikoihin.”
Kelasin graduani, mitä tuosta olin kirjoittanut, mutta näköjään tuo asia ei siitä löydykään kun ei ollut ihan argumentin kannalta kärkiasiaa. Vanhemmasta versiosta löysin kyllä ihan viimeisteltyä tekstiä. Taidanpa laittaa tekstin omaan blogiin toivottavasti virikkeeksi tai vain alustaksi jatkaa keskustelua ja rinnastuksia nykyaikaan.
Mikä on ”sotaleijona”?
Ruotsin sotavaakunassa on perinteinen leijonahahmo. Perinteisesti staminaa kuvastava ”miekka” tanakasti koholla. Feministien vaatimuksesta fallos piti poistaa vaakunasta.
https://sv.wikipedia.org/wiki/F%C3%B6rsvarsmakten_(Sverige)
??
En taida osata googlettaa oikein?
Isänpäivä oli varsin myöhäsyntyinen puhtaasti kaupallinen keksintö. Vuodessa on 365 päivää ja kohta joka päivällä on jokin nimikko-ominaisuus.
Tässä iltasanomien uutinen asiasta.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000143109.html
Joo Seppo, …
Minusta on tärkeää, että on sekä isänpäivä, että äitienpäivä – oli kuinka myöhäsyntyistä ja kaupallista tahansa.
Voi elämä…
Suomen puolustusvoimat taitaakin olla enempi sukupuolineutraali ilman feministejäkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_puolustusvoimat
Leijona näkyy wikipedian mukaan olevan semmoinen otus, että uros on komea, mutta naaras ruumiinrakenteeltaan vankempi ja hoitaa saalistamisen.