Vihollisen häirinnässä osa 70

70. Riidat

Vihollinen on riidanhalun mestari. Millä muulla hän saisi aikaan epäsopua ihmisten kesken kuin samalla, millä hän jo erään puun juurella valehteli ensimmäisille ihmisille. Oleellista oli ja on tänäänkin kylvää epäluottamusta Jumalaa kohtaan, kuten Jeesus sanoi: ”sillä hän on valehtelija ja valheen isä”.

Kun luottamus Jumalaan on kadonnut, menee samalla myös luottamus kanssaihmisiin. Toinen ihminen tuntuu vaaralliselta, vaikka toisaalta jokainen tarvitsee muita ihmisiä selviytyäkseen hengissä tässä maailmassa. Pieni lapsi on syntyessään täysin riippuvainen vanhemmistaan tai muista holhoojista, mutta jossain vaiheessa lapsen oma tahto nousee ja toiset (lapset ja myös aikuiset) joutuvat ristiriitaan lapsen oman tahdon kanssa.

Riidat syntyvät tahtojen ristiriidasta: Sinulla on jotain sellaista mitä minulla ei ole, sinä olet kauniimpi, viisaampi, rikkaampi, ovelampi jne. kuin minä, jolloin oletkin minun viholliseni (onko siis se mitä sinulla on, minulta pois?) ja lopulta pienessä mitassa nousee riita ja suuressa mitassa sotia. Jumalan alkuperäisessä suunnitelmassa ihmiselle oli luottamus ja rakkaus kaikkia kohtaan ja myös maan viljeleminen ja varjeleminen kaikkia hyödyttäen.

Jumala tiesi tämän jo ennenkuin oli luonut mitään ja oli jo suunnitellut pääsyn tästä ristiriidasta. Tämä lupaus annettiin naiselle hänen siemenestään. Ennen sitä Jumala antoi lain, jolla ihmisillä oli mahdollisuus ratkoa ristiriitoja ja yrittää hillitä synnin valtaa, lopullinen ratkaisu tuli Jumalan Pojan syntymän, sovituskuoleman ja ylösnousemisen kautta. Jeesus antoi ohjeen seuraajilleen: rakastakaa toisianne.

Suuri häpeä kristikunnassa on veljien ja siskojen riidat keskenään. Uudessa testamentissa on lukuisia kehoituksia sopuun ja veljesrakkauteen. Jos eivät opetuslapset voi olla keskenään sovussa ja siunaamassa toisiaan, heidän todistuksensa maailmalle on turhaa. Entisaikojen pakanat joutuivat myöntämään: ”Katsokaa kuinka he rakastavat toisiaan”. Oltakoon dogmatiikasta (tai adiafora-asioista) mitä mieltä tahansa, Jeesuksen käsky velvoittaa opetuslapsia.

Toisaalta opetuslasten tulisi olla rakkaudellisia myös ateisteja ja muita heitä vainoavia kohtaan, koska vain sillä tavalla Kristuksen todistus voi edetä. Kuitenkaan ei rakkaudessa voida olla ilman totuutta.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
8 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Yki Räikkälä

”Kun luottamus Jumalaan on kadonnut, menee samalla myös luottamus kanssaihmisiin…”

Anteeksi nyt, mutta tuo on täyttä soopaa.

Muutenkin tuo bloggaus on merkillinen. Ristiriitainen itsensä kanssa. Ristiriitaisinta lienee silti se tuo teidän jumalanne ”ääretön hyvyys ja rakkau”. Kaikkitietävänä ja ennaltanäkevänä kumminkin loi sen valheen ja jopa sen yhden ensimmäisistä luoduistaan teki valhettelijaksi.

”Jumala tiesi tämän jo ennenkuin oli luonut mitään ja oli jo suunnitellut pääsyn tästä ristiriidasta.” Siis kaiken luoja, kaikkitietävä ja kaikkivoipa tiesi? Ja sitten teki suunnitelman, jolla kumosi aiemman suunnitelmansa, vai? Mutta eihän tällä pitänyt olla edes aikaa sellaisena lineaarisena kuin meillä ihmisillä? Ja miten kaikkivoipa ja kaiken tietävä, ajan ulkopuolella oleva, voi tarvita mitään suunnitelmia? Suunnitelmat kuuluvat lineaarisessa ajassa tarpoville ihmisille, ei jumalille.

Niin, jumalanne siis tiesi kaiken tapahtuvan, kärmeksen valehtelemiset, naisen lankeemuksen, miehen hyväuskoisen lankeemukseen mukaan menemisen, ihmisten riidat, lapsen nousemisen vanhempiensa tahtoa vastaa etc. ennalta ja kuinkas muuten olisikaan, kun tämän kaiken itse sääti. Ja silti tätä te pidätte hyvänä ja rakkaudellisena… Voi voi.

Seppo Heinola

”Totta kai ymmärrän, Yki, että ateistilla ei ole vapaata tahtoa,”

Ei sitä ole Kari Sinullakan, sillä et ole voinut vapaasti päättää niistä synnynnäisistä ominaisuuksista, joita sinulla on ja niistä sinusta riippumattomista sinuun kohdistuneista tapahtumista jotka ovat vakuttaneeet ja vaikuttavat enemmän tai vähemmän kaikkiin tahdonvalintoihisi, jotka eivät nouse siis ’puhtaalta pöydältä’.

Yki Räikkälä

Kari, kommenttisi kumoaa itsensä. Tai vahvistaa sen mitä itse ajattelen jumalastanne.

Seppo Heinola

Ei ole vapaa, koska hän ei ole valinnut kaikkia niitä syitä, jotka hänen jompaan kumpaan valintansa vaikuttavat. Logiikka taas hukassa Kari?

Seppo Heinola

Minä ole valinnut uskoa monessakin kymyksessä Jeesusta, mutta en ole tehnyt Jeeuksesta totemia enkä siis joiltain osin usko häneen vaan häntä. Jos hiffaat eron. Mutta valintani ei näinkään vähässä ja määriteltynä ole ollut vapaa, sitä kahlitsee jo yksin se ennakkoasetelma, että olen tahtomattani ylipäätään joutunut kuulemaan Jeesuksesta ja hänen käsityksistään.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial