TALVITEOLOGISIA PÄIVITTELYJÄ 2. Laupias samarialainen – poliittinen vertaus

Kuten tiedämme, on uskonto politiikkaa ja politiikka uskomuksia. Jeesus teki myös politiikkaa. Kuten tiedämme, esitti Jeesus asiansa usein vertauksien kautta. Laupias samarialainen on erittäin poliittinen kannanotto. Samarialaiset olivat aikoinaan juutalaisten pahimpia vihollisia. Aivan kuin palestiinalaiset nykyisin. Kun Jeesus pani juutalaisen papin ja leeviläisen, molemmat seemiläisiä, kulkemaan ryöstetyn juutalaisen kulkijan ohi varoen visusti puuttumasta tapahtuneeseen, mutta sitten samarialaisen pysähtymään ja auttamaan, todennäköisesti pelastamaan ryöstetyn hengen, viemään hänet majataloon luvaten maksaa kaikki kulut, Jeesus osoitti syyttävän sormensa siihen puoleen, joka toimi väärin. Vihollisesta tulikin sankari ja juutalaisista, joihin Jessekin kuului, tuli pahoja kavereita. Radikaalia ja uhkarohkeaa. Ellei peräti tyhmänrohkeaa. Ei ihme, että hänet sittemmin teloitettiin. Hän oli poliittinen häirikkö.

Voi olla, että Jeesus kertoi tuon vertauksen, mutta voi olla, että Luukkaan kirjoittaja keksi tuon jutun aikakirjoihin merkitystä tapahtumasta. 550 – 500 eaa. nimittäin Juudan eteläinen armeija kärsi katastrofin Samarian armeijalle. Juutalaisia joutui vangiksi lukuisa joukko. Näitä piti viedä Samariaan, mutta eräs samarialainen profeetta huusi, että päästäkää ne vapaaksi, kun on jo saatu voitto ja lukuisia juutalaisiakin jo tapettu. Samarian prinssit, armeijan johtajat tekivät niin. Ruokkivat, juottivat nämä ja antoivat peräti vaatteita ja jalkineita niitä ilman olleille ja veivät nämä Jerikoon lähelle omiaan. Samarialaisvertaus on aivan selvästi tuosta tapahtumasta napattu.

Jos Jeesus toimisi nyt Levantissa, hän voisi aivan todennäköisesti käyttää vertauksessaan israelilaisia ryöstön uhrina sekä raukkamaisina ohikulkijoina ja palestiinalaista hyväsydämisenä lähimmäisensä auttajana. – Mutta keitä ne rosvot sitten olisivat? Ai niin, tietysti Hamasin terroristeja.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

6 kommenttia artikkeliin ”TALVITEOLOGISIA PÄIVITTELYJÄ 2. Laupias samarialainen – poliittinen vertaus”

  1. Jeesus oli poliittinen häirikkö tai ainakin ylipapit ja fariseukset katsoivat näin. Samoin paikallinen roomalainen kuvernööri. Tai hän ei ehtinyt olla kovakaan häirikkö , mutta tarpeeksi paljon kuitenkin, jotta epäiltiin että hän saattaisi saada pahaa epäjärjestystä aikaan. Ylipappi totesikin että ” on parempi että yksi mies kuolee kuin se että koko kansa menehtyy”.Ja niin hänet sitten uhrattiin. Hän oli todellinen sijaiskärsijä kansansa puolesta eikä vain teologisesti vaan myös fyysisesti.

    Pilatus ei oikeastaan tykännyt siitä että hän joutui tuomarin paikalle ja kirjoitti tuomionsa perusteet ristin ylänurkkaan : Jeesus Kristus juutalaisten kuningas. Kuninkuuden vaatimus oli todellakin häirikkökäyttäytymistä. Juutalaiset näsäviisaat vaativat että korrekti teksti pitäisi olla että Jeesus ei ollut kuningas mutta vaati kuninkuutta itselleen. Kun Jeesus sanoi ,että hänen kuninkuutensa ei ole tästä maailmasta, niin se oli tässä yhteydessä hiuksen halkomista.

    Vuonna 70 juutalaiset nousivat kapinaan , ei tosin Jeesuksen takia mutta kumminkin , ja käytännössä koko kansa menehtyi tai joutui maanpakolaisuuteen.

  2. Jeesuksen nimissä kerätyt opetuskertomukset ovat hengeltään hyvin yhtäpitäviä vaikka niitä kokosivat neljä erityyppistä kirjaajaa. Ne olivat muistiin jääneitä kertomusten pätkiä joita oli toisteltu uskovien sisäpiireissä. Evankeliumien muistiinkirjoittaminen tuli tarpeelliseksi kun ensimmäisen sukupolven kuulijoiden määrä alkoi harveta. Johanneksen evankeliumi , Jeesuksen pitkine puheineen, on ilmiselvästi kirjallinen tuote. Mutta sen henki on sen kirjallisesta muodosta huolimatta yhteneväinen muiden evankeliumien kanssa.

    Se mikä ei sananmukaisesti ole aivan totta voi kuitenkin olla täysin totta. Jeesus on todennäköisesti ollut ja vaikuttanut, mutta kuka hän sitten oli , on toinen asia. Hänen opetuslasilla oli siitäkin selvä käsitys. Heille ainakin hän oli Messias ja siihen uskoivat , oli se sitten historiallinen totuus tai ei.

    Samoin todennäköisesti hän ei itse kertonut kaikkia opetuskertomuksia mutta se ei tee mitään , niin kauan kun ne ovat hänen opetuksensa hengen mukaisia.

  3. Onneksi ateistit tietävät ettei Jeesusta ole koskaan ollut, tai jos hän olisikin joskus ollut, ei ainakaan Jumalan Poika, vaan ehkä joku Qumranin pelle tai häirikkösaarnaaja. Ainakaan ihmeet eivät olleet todellisia eikä missään tapauksessa Jeesus noussut kuolleista.

    Eikä kristinuskon synty johtunut Jeesuksesta vaan joukko mielenhäiriöisiä vouhottajia suggeroivat herkkäuskoiset ja yksinkertaiset ihmisparat uskomaan olemattomia, surullisine seurauksineen. Ateistit ovat kärsineet suunnattomasti tästä hölynpölystä.

  4. Kari K: ”Onneksi ateistit tietävät ettei Jeesusta ole koskaan ollut, tai jos hän olisikin joskus ollut, ei ainakaan Jumalan Poika, vaan ehkä joku Qumranin pelle tai häirikkösaarnaaja…”

    Noinko luulet? Pelkäänpä että maailmassa on miljoonia ateisteja jotka eivät ole ikinä edes kuulleet jostain Jeesuksesta saati olleet hänestä jotain mieltä tai juurikin tuota mieltä…

  5. Totta kai ateistit tietävät kaiken, vai mitä? Ainakin että Jumalaa ei saa olla, jolloin Jumalaa ei ole. m.o.t.

  6. Totta kai ateistit tietävät kaiken, vai mitä? Ainakin että Jumalaa ei saa olla, jolloin Jumalaa ei ole. m.o.t.

    Hö, sana ’kaiken’ ja sana ’ainakin’ yo virkeessä kumoavat toisensa. Ja oletko tutustunut maailman jokaisen ateistin mielpiteeseen siitä,että saako Jumalaa olla vai ei vai johtuuko hänen vakaumuksensa jostain muusta kuin ao ’saamisesta’ tai ’ei saamisesta’? Eli mitä jos Kari lopettaisit noiden katteettomasti yleistävien subjektien manipulatiivisen käytön.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.