SYYSTERÄTEOLOGISIA MIETTEITÄ 22. Jumala – sosiaalinen konstruktio

Jumala on sosiaalinen konstruktio, joka on ihmisten päiden sisällä. Näin se nyt vain on. Ainoa jumalan todellisuus on ihmisaivojen tuote. Jumala tai tähän uskominen on meemi, joka on levinnyt kulttuurista toiseen. samat teemat toistuvat eri kansojen uskonnoissa ja myyttisissä tarinoissa. Kristinuskoonkin on lainattu runsain mitoin aineksia muista uskonsaagoista. Nämä kansat ovat olleet tekemisissä toistensa kanssa. On todettu, että joillakin eristyksissä eläneillä/elävillä alkuperäisheimoilla ei kuitenkaan ole mitään sellaista ilmiötä, jota voisi kutsua jumalaksi.

Minulla ei ole tuota sosiaalista konstruktiota. Osittain se johtuu geeniperimästäni ja osittain siitä, että kasvoin tapaluterilaisessa perheessä, jossa uskonto ei juuri ollut läsnä. Kirkossa käytiin harvoin, eikä minua pantu pyhäkouluun monien muiden ikätovereideni tavoin. Jumala ja Jeesus olivat olemassa olevia asioita, vähän kuin sadut ja muut kertomukset, vaikka Aarno Karimon ”Kumpujen yöstä” -kirjasarjan tarinat, joita pienenä luin ja kuvia ihmettelin. Pääsiäisenä oli esillä koristeina rairuoho, puput ja noidat, jouluun kuuluivat tontut ja joulupukki. Joulukirkko ei niinkään.

Äitini vanhemmat eivät olleet uskossa, eikä kaikesta päätellen oma 90-vuotias äitinikään. Hän ei ole antanut pienintäkään vihjettä uskosta. Äitini äidin puoleinen suku on käsittääkseni enimmäkseen sekulaareja tai hällävälistejä. Isäni oli muotokristillinen, seurusteli mielellään pappien kanssa ja antoi ymmärtää olevansa kunnon uskovainen. Epäilin ja edelleen epäilen sen aitoutta. Hän kävi (ja vei äitiäni mukanaan) vanhemmalla iällään aina tuolloin tällöin sunnuntaikirkossa, mutta ilmeisesti näyttäytymässä ja seurustelemassa. Hän suunnitteli Noormarkun seurakunnalle vaakunan ja pöytäviirin ja veti miesten piiriä. Hänet kasvattikin harras uskova äiti ja sosiaaliset paineet kristillis-maalaisliittolaisessa ympäristössä ymmärtää. Kun jokusia vuosia sitten vietettiin veljeni lapsen rippijuhlat, olin itse Tampereella Vapaa-ajattelijoiden liittokokouksessa kutsuttuna kokouspuheenjohtajana, oli isäni närkästynyt kuultuaan missä olin. Oli todennut happamasti ”väärä seurakunta”. Täsmälleen. Vähän kuin väärä puolue. Uskontokin on politiikkaa. Itse asiassa puoluekokoukset ovat aivan kuin karismaattisia herätystilaisuuksia. Tyyli, puitteet ja retoriikka ovat kuin yksi yhteen. Ja jotkut puolueet ovat kuin uskonlahkoja. Näissäkin toimii sosiaalinen konstruktio.

Uskomiseen tai uskoon tuloon vaikuttaa eniten ulkopuolelta tuleva vaikute, sosiaalinen konstruktio, jossa maailmaa hahmotetaan muiden kautta. Uskovassa kodissa kasvaneesta tulee todennäköisemmin uskova kuin uskonnottomassa kodissa kasvaneesta. Rippileirin jälkeen luulin olleeni uskossa. Sitouttaminen ja propaganda vaikuttivat nuoreen, ujoon ja tietämättömään poikaan kahden viikon uskontokeskitysleirityksessä. Unohdin sitten sen jo parissa viikossa. Todellinen maailma tuli tärkeämmäksi. Ei kannettu usko kallossa pysy, ellei sitä kanneta jatkuvalla syötöllä, indoktrinaatiossa.

Usko myös täyttää monilla tyhjäksi jääneitä aukkoja elämässä tai tajunnassa. Monet eri asioihin addiktoituneet täyttävät riippuvuudesta päästyään sen jättämän aukon uskolla. Sikäli usko tässä on hyväksi, että se ei todennäköisesti ole niin vaarallista kuin se, mistä on irti päässyt. Alkoholi, huumeet, seksiriippuvuus jne. Minulla ei ole ollut juuri mitään uskomuksia aikuisiälläni. Ei uskoa ufoihin, ei vaihtoehtolääketieteeseen, luontaistuotteiden hyödyllisyyteen, astrologiaan ym. huuhaaseen, ei jumaliin. Minulla siis on periaatteessa suuri tyhjä aukko kallossani Jeesuksen muuttaa. Eipä ole muuttanut. Tosin aivokoppani lienee sellainen, ettei sinne jumalat voisi muuttaa, vaikka olisinkin ollut sosiaalisessa paineessa uskomiseen.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

19 kommenttia artikkeliin ”SYYSTERÄTEOLOGISIA MIETTEITÄ 22. Jumala – sosiaalinen konstruktio”

  1. ???,…

    ”Minulla ei ole tuota sosiaalista konstruktiota.”

    Mistä nämä Jumalaa käsittelevät kirjoitukset sitten tulevat?

  2. Sosiaalisesta konstruktiosta tietty!

    Olen kasvanut maassa ja kulttuurissa, missä jumala on ollut ns. itsestään selvyys. Mitä kummaa muuta mietit..?

    Sosiaalinen konstruktio on yksi oleellisista uskoon tulemisen mekanismeista. Minulla tuota sosiaalista konstruktiota uskoon tulon suhteen ei ole kaikesta päätellen ole ollut. Sitä tarkoitan. Muuten olen kytkeytynyt ylipäätään länsimaiseen kulttuuriin sosiaalisen konstruktion myötä.

  3. Juuri noin, kukin uskonto kunkin sosiaalisena konstruktiona on yhtä itsestäänselvys kuin lapsen oppima kieli, joka aistimuksiin on ensiksi tullut. Varsinainen uskovaisuus on tähän tullut lisäsovellus aivan kuten opittua kieltä eri ihmiset oppivat käyttämään ja arvottamaan erilaisin ehdollistumin eri tavoin ja sisällöin.

  4. Olen kiitollinen siitä, että olen syntynyt maassa, joka on omaksunut kristilliset arvot, mutta nyt niitä ollaan muuttamassa oikein talkootyönä. Onko sitten ihmisen parempi asua sellaisessa maassa, jossa näin ei ole?

    Emme tietenkään voi valita sitä, koska synnymme, missä synnymme, ja millaisessa maassa synnymme. Onko sitten maassa ihmisarvo ja vapaus parempi, jossa kristilliset arvot eivät koskaan olleet? Verrataan nyt vaikka Kiinaa, Intiaa, Pohjois-Koreaa, Afrikan maita sekä Islam uskoisia maita, niin en ainakaan minä näe, että kristinuskon uskonnollinen kulttuuri olisi päässyt vaikuttamaan siellä kulttuuriin millään tavalla.

  5. Saat Kalevi kiittää olosuhteistasi Suomessa lähinnä a) valistusta sekä b) tasa-arvoa ja kansalaisoikeuksia sinulle ajanutta työväenliikettä.
    Luettelemissasi maissa ei valistusta ole ollut. Valistus pani käytännössä toimeen ns, ’kristilliset arvot’ ottaen nuo universaalit arvot tosin kristinuskon ylihypäten suoraan antiikin stoalaisuudesta.

  6. Seppo, onhan näissä mainituissa maissa myös työläisiä ehkä vielä enemmän suhteessa väestön lukumäärään, kuin esimerkiksi suomessa, vai ovat he sitten saamattomia, kun eivät ole saaneet muutosta aikaan.

    ”Mitäs ovat ne kristilliset arvot, joita nyt ollaan muuttamassa?”

    Yki, sitä se merkitsee, että kristinuskoon kaikki viittaava saadaan pois koko yhteiskunnasta, sitä voidaan sanoa myös maallistumiseksi.

  7. Kuule nyt Jouko, se oli VALISTUS joka antoi myös Suomen työväestölle ajatuksen tavoitella tasa-arvoa, sillä tasa-arvo käytännössä oli nimeomaan ateistis-deistisen valistuksen eikä operatiivisen kristinuskon hedelmä.
    Ko kehitysmaat, joissa on/oli paljolti katolisuus vallassa,eivät ole siis kokeneet valistusta ja niin muodoin köyhätkään eivät ole niissä saaneet impulsseja olojensa parantamiseen kuin vasta paljon myöhemmin hieman ns. vapautuksen telogian myötä. Mutta ovat saaneet äärioikeiston ja siihen helposti samaistuvat fundamentalistikristityt tietysti vastaansa.

  8. Mitä vikaa on maallistumisessa? Tai maan sekularisoitumisessa?

    Kristiuskoa ei kukaan ole poistamassa, mutta se pysyköön asianharrastajien juttuna. Se ei kuulu yhteiskunnallisiin yhteyksiin, kuten valtiopäivien avajaisiin, armeijan sotilasvalaan, yhteiskunnallisesti rahoitettuihin kouluihin jne.

  9. Työläiset eivät pääse ajamaan etujaan niissä maissa, joissa sitä ei sallita. Kristillinen kulttuuri on sen sallinut, tosin ei helposti, mutta kuitenkin ajan mittaan työläisten asema on parantunut. Niissä maissa, joissa ovat yksinvaltiaat tai islamin valta sitä ei sallita, tämä on tosi asia.

    Seppo on oikeassa siinä, että työläisten oikeudet täytyy itse ottaa, ei niitä tyrkytetä. Näin on käynyt suomenkin kohdalla, Väinö Linna kuvasi hyvin niitä synnytystuskia Täällä Pohjan Tähden alla kirjassaan, joita kansamme joutui kestämään, ennen kuin saatiin paremmat olot työläisille.

    Niissä maissa, joissa työläisten oikeudet eivät ole toteutuneet, johtuu siitä, että siellä ei sitä sallita, koska kaikki pyrkimykset kukistetaan väkivalloin. Yleensä näissä maissa ei ole kristillistä kulttuuria.

  10. Myös protestanssisissa maissa oli pitkään njoka ei sallinut valtaa horjuttavaa edistystä juuri missään asiassa. Vasta valistushallitsijat toivat muutoksen.Yleensä monissa kehitysmaissa on nimenoman ollut ja on katolinen kirkko vallassa, Venäjällä ortodoksinen kirkko,joka ummisti silmänsä kansan kurjistumiselta ja ajautumiselta epätoivoon, mikä johti vallankumouseen myös siellä kuten aiemmin Ranskassa. Venäjällä ei ollut ollut valitusta!!!!. Työläiset saivat parannettua asemaansa kristillisisä maissa valistuksen aiheuttaman ajattelutavan muutoksen, ja juuri kristillisen orjamoraalin aiheuttamien negaatioidn vuoksi,samoin kuin syöpähoito kehittyy siellä misä on syöpää edellyttäen että paikalla on valistuneita tutkijoita ja lääkäreitä. En kuitenkaan laskisi tuota prosessia syövän ’ansioksi’.

  11. Niinpä, Seppo.- Ja kuinkas sitten kävikään. Ranskan veljeyttä ja tasa-arvoa vaativa vallankumous päätyi ns. hirmivallan aikaan ja Marie Antoinetin mestaaja polvistui lopulta itse giljotiiniin. Neuvostoliiton ja sen satelliitivaltioiden sosialismi tuotti vankileirien saariston, toisinajattelijoiden vainon ihmisoikeusrikkomuksineen ja omaisuuden käräytymisen puolue-eliitin hallintaan.

    Ja taas palattiin Kuningas kuoli– saatiin kersari ja Putin.

    Kyllä näitä ideologioita käyttävät ihmiset. Platonkin hyväksyi orjuuden, paheksuen sitä vain silloin kun kreikkalaisia pidettiin orjina.

    Ei uskonto tai ideologia sinänsä yleensä tuota epätasa-arvoa. Sillä ei ole omaa toimintavaltaa. Sitä käyttävät ihmiset. . . Uskontojen hävittäminen ei hävitä ihmisen vallanhalua tai omaisuuden haalimista.
    Ja niin kuin Kipling sanoi: Luonto ei anna itseään pilkata.

    ps. Meillä vois muuten olla opittavaa susilta. Tulin tähän tulokseen, kun lueskelin tuossa Pullisen viimeistä upeasti kuvitettua susikirjaa.

  12. Ulla Minun viestini käsiteli tekijöitä, jotka johtivat valistukseen ja sitä mukaa hyvinvointiimme. Ja syitä jotka johtivat myös noihin valitettaviin väkivaltaisiinkin muutosvaateisiin. Eihän rikkaat hallitsijat, aateliset ja papisto noin vain kaunopuhein valtaansa ja rikkauksiaan jakaa halunneet.

    Olisiko Ulla sinusta suotavaa, että yhteisöissämme vallitsisivat samat käytänteet ja arvot kuin ennen valistusta: maaorjuus, tavaton köyhyys, brutaali kuolemantuomioita ja kidustusta pienistä syistä ahkerasti käyttävä oikeuslaitos, heikko naisen asema ja kaikenlainen yleinen tietämättömyys ja typeryys?
    Hierakiset uskonnot kyllä tuotavat epätasa-arvoa,sillä hierarkiset hallitusjärjestemät apinoivat hierarkista oppi-järjestelmää eriarvoisine henkiolentoineen.

  13. Neuvosliitossa vietiin kommunistin vastustajat Siperiaan tai tapettiin, ei siellä kirkko ketään mestannut, eikä Siperiaan vienyt. Neuvostoliitto pahimpaan aikaan oli Stalinin yksinvallan alla. Uskon pois kitkeminen ei onnistunut, eikä se onnistu muuallakaan, vaikka sitä kuinka halutaan hävittää.

    Kolhoositalous oli selvästi aikaansa jäljessä, vaikka työläiset olivat hoitavinaan kehitystä ilman minkään laista uskontoa. Samalla uskonnollisissa maissa kehitys ajoi kommunismin ohi.

    Tämä todistaa sen, ettei uskonto ole kehityksen este, vaan tilanne on päin vastoin.

  14. Itse asiassa läheskään kaikkia kirkkoja ei muutettu leffateattereiksi ja navetoiksi, vaan monet niistä saivat jatkaa. Ja Stalin vanhana pappisseminaarilaisena ymmärsi uskonnon pitävän kansaa rauhallisena ja siksikin monet kirkot saivat jatkaa. Siihen liittyi myös Marxin toteamus ”uskonto on kansan oopiumia”. Uskonto siis Neuvosto-Venäjällä painettiin pinnan alle, muttei kokonaan tukahdutettu.

  15. ”Olisiko Ulla sinusta suotavaa, että yhteisöissämme vallitsisivat samat käytänteet ja arvot kuin ennen valistusta:”

    Siitä ei ole kyse. Totta kai Ranskan tapahtumat muuttivat yhteiskuntaa koko Euroopassa. Oli toki muitakin tekijöitä. Se ei palannut enää Ludvig XVI:n ajan muottiin, eikä Nykyvenäjä enää ole sama kuin tsaarinajan valtakunta.

    Totta on kuitenkin, että vallankumous sinänsä tuotti suunnattomasti väkivaltaa ja kärsimystä kansalle. Hirmuvallan aikana vankiloissa ja kapinoissa kuoli kymmeniä tuhansia ja lähes 20 000 ihmistä teloitettiin. Sen ajan väkiluvussa se on valtava luku. Suurin osa uhreista johtui vallankumouksen johtajien keskinäisistä riidoista. Mm. Rousseaun mallioppilas Robespierre, valistuksen mies pudotteli ahkerasti kilpailijoittensa päitä kunnes menetti omansakin.

    – Ranska palasi rajattomaan yksinvaltaan. Miksi?? Onko niin, että ihmiset haluavat palata autoritääriseen hallintoon, kun tuntevat turvattomutta? Haluavatko ihmiset vapautta mihin hintaan hyvänsä? ..en väitä tietäväni.
    Ja – jos/kun nyky-yhteiskunta alkaa olla kyllin ”vapaa”, moniarvoinen, turvaton ja sekasortoinen . . . .

    1700-luvun kirkko ei ole sama kirkko kuin nykyinen. Se ei käytä samanlaista valtaa, eikä sillä ole sama asema. Uskontokin elää ajan mukana.

    Valistus uskoi, että yhteiskunnan kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu järjen ja tieteen avulla. Ihmisistä tulee viisaampia ja uskonto käy tarppeettomaksi. (näin kärjistäen)
    Tänään ei kukaan ihan tosissaan usko, että järki ja tiede ratkaisevat kaikki yhteiskunnan ongelmat. Jo se, että me olemme neuvottomia mittavan huumeongelman tai lisääntyyvien mielenterveysongelmien ja kanssa, osoittaa, että vastauksia pitää hakea myös jostakin muualta.

  16. SH: ”Olisiko Ulla sinusta suotavaa, että yhteisöissämme vallitsisivat samat käytänteet ja arvot kuin ennen valistusta:”
    Ulla ”Siitä ei ole kyse”

    Siitä minulla nimenomaan oli kyse,kun etsin syitä nykyiselle hyvinvoinnillemme. Tapaasi keskustella kutsuttaisiin tässä kohtaa argumentaaovirheluettelossa red herringiksi eli huomion kääntämiseksi pois oikeasti sanotusta. Sillä minä EN esim. ollut kehumassa Ranskan vallankumouksen metodeja enkä Venäjän vastaavaa tai Neuvostoliittoa, jonka hajoamisen ennustin julkisesti jo vuonna 1972!
    Minä kysyin ja toin esille, m i k s i nämä maat, jotka olivat voimakkaasti kristillisiä, ajautuivat ’rakkaus’-uskonnoistaan huolimatta vallankumouksiin!!!! En saanut vastausta..,
    Ja sitten: valistus ei ollut yhtäkuin nämä vallankumoukset, valistus oli ennenkaikea aatesuuntaus, joka muutti eurooppalaisen ajattelutavan tasa-arvon, edistyksen ja ihmisarvon todelliseen (eikä vain saarnapuheissa ilmenevään) kunnioitukseen.

  17. Ulla: ”1700-luvun kirkko ei ole sama kirkko kuin nykyinen. Se ei käytä samanlaista valtaa, eikä sillä ole sama asema. Uskontokin elää ajan mukana.”

    No onneksi ei todellakaan ole, mutta mikä ajassa ollut/oleva teki kirkosta sisäsiistin? Ettei olisi ollut juuri valistus ja sen vaatimukset ja saavutukset, joita kirkko pitkään ja ankarasti vastusti.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.