Suhtautuminen sairauteen

Ilja Janitskin on julkisesti ilmoittanut sairastavansa syöpää. Kenellekään ei pidä toivoa tätä tautia ja toivottavasti Ilja löytää hyvän hoidon. Kristillisestä näkökulmasta katsottuna, mikä lienee sallittua tässä blogistossa, huomio helposti kiinnittyy vahvaan sielunvihollisen nimen toistoon ja omien voimien korostamiseen. Mitäpä mieltä tästä?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

13 kommenttia artikkeliin ”Suhtautuminen sairauteen

  1. Ihan karismaatikoille tyypillistä kieltä. Perkele aiheuttaa sairauden ja voittoon uskotaan. Ilman suurta uskoivaisuuttakin ihmiset haluavat uskoa voittavansa sairauden ja se usko ja toivo tiettävästi auttaa voittamisessa.

    Juha toki mieluummin näkee vääräoppisen kuolleena. Minusta aika halpamaista – noin ihan henkilökohtaisesti. Toivottavasti Janitskin selviää.

    Muuten erikoista, että Juha seuraat noin tarkkaan Janitskinin toimia. Minä kun luulin , että minä seuraan tarkkaan, mutta en tuota huomannut. Toivottavasti saa jossain hoitoa. Suomeen on hankala tulla kun täällä varmaan hoidon sijaan vainotaan. Mistä muuten löysit tuon sivun? Onko faikki kun en löydä mistään?

  2. Tuo viittauksesi karismaattisuuteen pitää varmaan paikkaansa. Ja tietenkin ihmisen tuleekin uskoa siihen, että pystyy vaikuttamaan oman terveytensä palaamiseen. Senverran oikeaoppista minussa kyllä on, että pidän perkeleeen ja saatanan manaamista kääntymistä juuri tuhovoimien puoleen.

    Tuota väitettäsi siitä, että toivoisin jonkun kuolemaa, en ymmärrä. Ehkä se kertoo enemmänkin sinun
    sielusi maisemasta, Anne. Siitä, mitä haluat nähdä ja kuulla maailman ilmiöiden sinulle puhuvan.

    Saattaa olla feikkisivu, mistä minä kaiken valheen ja vääristelyn keskellä varma voin mistään olla.

  3. Kristillinen näkökulma sairauksiin avautuu varmaankin parhaiten etsimällä ymmärrystä kirkkoisä Augustinuksen opetuksista: ”Jumala tunnetaan parhaiten olemalla häntä tuntematta.”

    Ihminen on siinä määrin toivoton syntinen, että Jumala ilmaisee vain oikeamielisyyttään rankaisemalla ihmisiä sairauksilla. Mitä julmempi sairaus, sitä suurempi oikemielisyys. Armollisuuttaan kristittyjen Jumala ilmaisee siten, etteivät sentään aivan kaikki kohtaa kauheita sairauksia.

    Mitä tulee kiroilemiseen tai kiroilematta jättämiseen, syntien joukossa se ei ole omahyväistä kristillisyyttä kummempi synti. Jumala on jo aikojen alussa päättänyt, keistä Hän tekee kelvollisia kristittyjä ja ketkä Hän jättää sielunvihollisen hoteisiin. Oma aasemaansa Jumalan edessä ei voi siis omien tekojen/tekemättä jättämisten kautta nostaa yhtään ylemmäs kuin mihin asemaan Jumala on itse nähnyt hyväksi ihmisen asettaa.

    Näin näkisin, että Janitski on Jumalan silmien edessä mieluisampi kohdattava kuin omavanhurskas, joka suureen ääneen julistaa kristillisyyttään. Toki Jumala saa aivan itse ratkaista sen, keitä hän haluaa pelastaa ja keiden turhille toiveille Hän vain nauraa.

  4. Tauno: ”Ihminen on siinä määrin toivoton syntinen, että Jumala ilmaisee vain oikeamielisyyttään rankaisemalla ihmisiä sairauksilla.”

    Hyvin on katoliset opit omaksuttu Augustinusta lukemalla. Toivoton syntinen tarkoittaisi apostolien kielenkäytössä ”toivottomasti harhaan mennyt, vaikka on koettanut parhaansa mukaan osua maaliin”. Miksi siitä pitäisi rangaista, jos ihminen tosissaan etsii, mutta ei löydä työkaluluja rakentamiseen. Va onko Taunon lohkaisi satiiria? Saattaa olla ja jos on. en tosikkona kykene sitä tunnistamaan.

    Tauno jaksaa fanittaa katolista oppia: ”Jumala on jo aikojen alussa päättänyt, keistä Hän tekee kelvollisia kristittyjä ja ketkä Hän jättää sielunvihollisen hoteisiin.”

    Tästä näkee, miten tehokkaasti katolisluterilaisen opin avulla Jumalasta tehdään epäoikeudenmukainen. Vaan kun Jumala on oikeamielinen (kirkon mukaan vanhurskas, hoh-hoijaa) ja siten, jos opissa Jumalan oikeamielisyys ei näy, niin se oppi on Taunon maalaamasta sielunvihollisesta 🙂

    Oikeastaan sielunvihollinen pitäisi kääntää sielunystäväksi. Noin niin kuin tunnemaailman perusteella.

    Tauno se vasta profeetta on, kun pystyy sanomaan, mille asioille Jumala nauraa:”Toki Jumala saa aivan itse ratkaista sen, keitä hän haluaa pelastaa ja keiden turhille toiveille Hän vain nauraa.”

    Mutta vakavasti. Koettakaa nyt hyvä ihme päästä eroon katolisesta pelastusopista, joka on hapattanut koko kristillisyyden. Tauno tuo tämän hapantumisen niin loistavasti esiin, etten pysty vastustamaan kommentoinnin kiusausta.

    ”Mitä tulee kiroilemiseen tai kiroilematta jättämiseen, syntien joukossa se ei ole omahyväistä kristillisyyttä kummempi synti.”

    Tästä olemme samaa mieltä. Ei tätä Pietarin syntiluettelossa mainita:

    ”Mutta hän kielsi uudestaan. Ja vähän sen jälkeen lähellä seisovat taas sanoivat Pietarille: ”Totisesti, sinä olet yksi niistä, sillä olethan sinä galilealainenkin.”
    Mutta hän rupesi sadattelemaan itseänsä ja vannomaan: ”En tunne sitä miestä, josta te puhutte.”

    Sadattelu -sanan voi kääntää myös kiroiluksi.

    .

  5. Sen verran Tapiota rohkenen oikaista, että perustan edellisen kommenttini nimenomaisesti luterilaiseen oppiin. Luther oli aikoinaan Augustiinuksen suuri fanittaja. Katolilainen oppi on hieman toisenlainen.

  6. En nyt oikein tiedä onko tässä kyse suhtautumisesta sairauteen vain suhtautumisesta Ilja Janitskinin sairauteen…………

    Olin vastavalmistunut luokanopettaja ja pari vuotta työssä pienessä koulussa ennen kuin lähdin sitten jatkamaan lukujani. Kahdeksanvuotias oppilaani valitteli vatsakipujaan ja oli sitten kolme päivää poissa ennen kuin aloin kysellä vanhemmilta asiasta. Kävi selville, että pojan uskovainen isä ei suostunut viemään lasta lääkäriin, koska ”Sairaus on Jumalan muistutus ja Hän parantaa kenet tahtoo”. Kun kuumeinen poika oli jo puolitajuton, toimitti äiti viimein hänet isältä salaa sairaalaan. – Puhjennut umpisuoli. Minä, kokematon kakara. Nykysisulla olisin jo hakenut virkavallan apuun ..

    Pari kertaa myöhemmin olen vammaisen tai kroonisesti sairaan lapsen kohdalla törmännyt siihen, että perheen ulkopuolisten toimesta sairaus selitetään, ei niinkään lapsen, vaan vanhempien väärän elämän ja syntien seurauksena. Jumala on lähettänyt sairauden jotta ihmiset kääntyisivät ..jne.

    En tiedä oikeasta teologiasta mitään, mutta.. Jumalan, uskonnon ja potillaan syntien sekoittamisessa sairauteen on jotakin hyvin surullista. Ja jostakin syystä tuntuu usein, että hurskaan hulestumisen lisäksi on mukana melkoinen annos hurskasta vahingoniloa.

  7. Eikö Ilja käytä omassa subkulttuurissaan käytettävää arkikieltä? Me ulkopuoliset voimme pyytä tulkkia paikalle jos emme ymmärrä tuon kielenkäytön vivahteita.

    Että hän näin julkisesti kertoo mistä on kyse , niin sehän on kauhistuksen parahdus. Jos ei ole lukenut kirjoja, niin yleensä adjektiiveja on aktiivikielessä vähän ja pitää turvautua fraasinomaisiin voimasanoihin.

    Jos hän joutuu vuodepotilaaksi niin hän voisi lukea kirjan ja rikastuttaa sanavarastoaan.

  8. ”Sen verran Tapiota rohkenen oikaista, että perustan edellisen kommenttini nimenomaisesti luterilaiseen oppiin.”

    Pitää paikkansa ja nyt tuli jälleen kerran todistettua, miten lähellä katolinen ja luterilainen oppi on toisiaan. Katolisuuden vuoteesta ovat karismaattiset opitkin.

    Reformaatio on edelleen kesken. Taitaa kesken jäädäkin. Kun ihmiset tuomitaan tekojen mukaan, myös uskovaiset, niin mihin reformaatiota tarvitaisiin? Näin on hyvä. Ihmset ovat samalla viivalla kautta historian, kaikissa kansoissa ja kielissä ja uskonnoissa.

    Katsokaas, kun Jumala on oikeudenmukainen jokaista ihmistä kohtaan. Kirkkojen alistamisagendan perusteella on ymmärrettävää, että oikeamielisyys vaihdettiin vanhurskaus -sanaan. Ja kas kummaa, kansa ei pystynyt enää ymmärtämään Jumalan oikeamielisyyttä. Tietämätöntä kansaa on helppo hallita. Tämän tietävät hallitsijat, piispat ja poliitikot ja rikkaat, jotka turmelevat maan.

    .

  9. Ovatko kaikki syövät jotenkin harvinaisempia uskovilla kuin ei uskovilla?

    Mitä rakastavan kaikkivaltiaan Jumalan oikeudenmukaisuutta palvelee vastasyntyneen lapsen sairastuminen esim. tuskallistakin tuskallisempaan luusyöpään?

  10. ”Mitä rakastavan kaikkivaltiaan Jumalan oikeudenmukaisuutta palvelee vastasyntyneen lapsen sairastuminen esim. tuskallistakin tuskallisempaan luusyöpään?”

    Katsos Seppo kun perisynti. Tuo pieni lapsi siis on perintönsä kautta syypää siihen, että Eeva otti hedelmän puusta. Tästä syystä tuo lapsi on syntinen ja ansainnut julman kohtalonsa. Tätä voi olla vaikea oivaltaa, kun emme enää oikein ajattele lasten olevan vastuussa vanhempiensa teoista.

  11. Perisynnistä on väännetty liikaakin. Riittää, kun tietää, että kyseessä on Augustinuksen oppi, joka johtaa teologisiin umpikujiin suhteessa Ut:n ilmoitukseen, minkä Tauno toi hyvin esiin. Kirkkojen ja herätysliikkeiden opit johtavat monessa kohdin syntiin, ts. harhaan menoon, väärälle tielle.

    Perisynnistä on aika vaikea peruuttaa terveempään oppiin, kun ihminen tuppaa rakastumaan valheeseen ja varsinkin silloin, kun kokee olevansa pelastettu ja katselee muita vääräuskoisina hukkuvina. Sellaiset ihmiset ovat ylpeitä, superylpeitä.

    .

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.