Pääsiäinen on vasta nyt ohi, nimittäin ortodoksit viettivät sitä juuri vastikään. Niin Venäjällä kuin Ukrainassakin. Pääsiäisenä muistellaan omia syntejä ja niiden lunastusta, verellä puhtaaksi pesua. Putin Venäjällä pääsiäismessuissa muistelee muiden syntejä. Hänhän itse ei ole syntinen. Hän on slaavilaisen maailman vapahtaja ja Venäjän kunnian palauttaja.
Minun syntieni tähden ei kukaan kuollut, ei ketään kidutettu, ei ruoskittu, ei kiusattu, ei joutunut kärsimään, ei verta vuodatettu. Minun syntini eivät vie ketään turmioon, kiipeliin eikä kadotukseen. Minun syntieni tähden ei kenenkään tarvitse huolehtia, ei murehtia, ei itkeä, ei uhrautua. Ei edes itseni.
Minun syntini ovat olemattomat. Itse asiassa niitä ei ole. Olen synnittömäksi syntynyt ja synnittömänä olen elänyt ja tulen omat lopun ajatkin elämään. Uskova elää ja vihtoo syntiensä saunassa. Uskova toruu minua, jos julistaudun synnittömäksi. Tai hymähtää tietävästi. Minulle onkin naureskeltu, kun näin olen tehnyt. Kotimaa24-palstalla vuosia sitten.
Tosiasia yksi on, että jokainen meistä syntyy synnittömänä. Perisynnin ovat aikoinaan keksineet arrogantit ja vastuuttomat miehet. Tosiasia kaksi on se, että uskon kehittelijät aikoinaan keksivät synnin. Ja mitä ilmeisimmin pelottelun ja vallan välineeksi. Synti ei ole muuta kuin käsite, jolla herkkäuskoisia on voitu hallita ja pitää ruodussa. Synti on ollut aikoinaan myös kätevä väline hankkia kirkolle rahaa ja rikkauksia. On myyty rahaa vastaan vapautusta synneistä, ainakin lyhennystä syntien vuoksi kiirastuleen joutumisen kestoon.
Kun uskova puhuu synnistä, minä puhun ihmisen ikävistä piirteistä, luonteen laadusta ja toisia haittaavasta käytöksestä ja toisia sortavista päätöksistä.
Venäjällä Moskovan patriarkka Kirill ei tee syntiä tukiessaan Putinin roistoreissua Ukrainassa. Hänkään ei ole syntinen. Hän on kanssarikollinen, pahimman laadun rikollinen – sotarikollinen.
Me syyllistymme elämämme aikana ikäviin tekoihin ja huonoihin päätöksiin, joko itseämme, lähimmäisiämme tai koko yhteisöä haittaaviin päätöksiin ja tekoihin. Monesti pahuuksia tehdään hyvässä uskossa siihen, että se paha teko on itse asiassa hyvä teko, se on välttämättömyys tai on muuten kokonaisedullista.
Mutta syntejä ne eivät ole muille kuin niille, jotka uskovat kauhean rangaistuksen odottavan tuolla puolen, jos ei tekojaan kadu ja pyydä anteeksi ja usko Jeesukseen, joka on jumala, joka päätti syntyä ihmisenä itse maailmaan, kidututtaa itsensä hengiltä, ”verellä pestä kaikki synnit” ja sitten palata elävänä takaisin taivaaseen, jossa tämä itseoikeutetusti jakaa luotujaan valittuihin ja hylkiöihin, eli joko ikuisiin karkeloihin tai ikuiseen kidutukseen.
”Totisesti, totisesti minä sanon teille, joka uskoo minuun, sillä on iankaikkinen elämä” -Joh.6:47.
Ei kiitos. Pitäkää syntinne te, jotka niihin ovat fiksoituneet ja niistä motivaatiota saatte. Minä elän synnittömänä aina siihen asti, kunnes alkuaineeni palautuvat ikuiseen kiertoon.
—
Mietin, minkä kuvan tekisin tähän blogikirjoitukseen. Nopeasti nettietsinnällä tuli näytölle tämä Jonathan Edwardsin kirjanen, jonka kannen pihistin kuvaksi vähän tuunaten.
”Taivas vai Helvetti! Kristus on aukaissut armon oven ja Hän odottaa itkien että ihmiset ottaisivat Hänen kutsunsa vastaan. Jonathan Edwards esittää selkeän kuvan ahdingosta joka on jokaisella syntisellä ja penseällä kristityllä.” -Kuvaus kirjan sisällöstä.
Tätä kirjasta myy muuten ”Ilon Polku” -niminen nettikauppa. -Ilon polku! Onhan se iloista lukea Jumalan vihasta, jolta ei voi välttyä, mikäli syntisenä kurjana ei ota ARMOA vastaan. Tällaista se on se ehdollinen rakkaus – jos et tee niin kuin MINÄ sanon ja et MINUUN usko, saat kärsiä ylitsevuotavasta vihani maljasta!
Kristinusko on pelotuksen uskonto. Otaksun, että suurinta osaa uskovista uskoonsa motivoi pelko. Pelko siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, jos ei usko Vapahtajaan. Jos ei ole uskossa kuoleman jälkeiseen rangaistukseen – tai vaihtoehtoisesti palkintoon, jos uskoo ja kuuluu valittuihin.
Uskovalla on seuralaisenaan jatkuva epäilyksen sekainen pelko. Mitä, jos aikojen lopussa kuuluukin vuohiin? Ei pääsekään karitsan häihin? Toisaalta jos se mihin uskoo, onkin silkkaa pötyä? Mitä jos ei olekaan sitä ”viimeistä tuomiota”? Kaikki päättyykin ei mihinkään?
Minulla tuota riesaa ei ole. Olen noin 13 vuoden ei-hällävälistisyyteni aikana joskus pohtinut, että mitä jos minä itse olenkin väärässä? Mutta nopeasti palannut maan pinnalle ja tajunnut ajatukseni naurettavuuden.
Jonathan Edwardsin tai kirjan markkinoijan mukaan Jeesus siis ”itkee” odottaessaan, että kurjat syntiset ottavat hänet todesta niin, ettei tämän tarvitse viskata uskomatonta kunnotonta ikuisesti tulijärveen… Voi taivas!
by 
Historia on täynnä sijaiskuolemia. Suomessakin viime sodassa meni yli 90 000 jotka kuolivat jotta loput saisivat elää halunsa mukaan ja onnistuttiinhan siinä kohtalaisen hyvin.
Koska israelilaiset olivat Jumalan valittu kansa, niin olihan se päivänselvää että sieltä nousi Messias, Maailman Pelastaja . Koska maailma oli synnin turmelema, niin se täytyi jollain lailla pelastaa.
Hyvin juutalainen ajatus vieläkin. Heillä on käsite Olam Tikun joka tarkoittaa maailman parantamista. Siihen tulee jokaisen oikeauskoisen osallistua.
Jeesus provosoi oman uhrikuolemansa maailman syntien takia ja jälkimailma pitää muistoa siitä hengissä uskonnon muodossa.Miljoonille se on ollut lohduttava , toivoa herättävä ja ylläpitävä metateoria. Hyvä niille jotka siitä saavat voimia ja virvoitusta. Eihän heidän uskonsa nykypäivinä ketään vahingoita.
Tuli mieleeni, että oliko Jeesus ehkä poliittisesti niin naivi että hänen pidätyksensä tuli hänelle itsellekin yllätyksenä? Ylipapit katsoivat että on parempi että yksi kuolee kansan puolesta kun että koko kansa tuhoutuu ja Jeesuksesta tuli myös poliittinen sijaisuhri.
Hullut fundamentalistit saivat aikaan kapinan n 40 tämän tapahtuman jälkeen ja sen seurauksena melkein kaksituhatta vuotinen maanpako. Nyt ne riitelevät taas ja sille ei loppua näy eikä myöskään messiasta.
”Tuli mieleeni, että oliko Jeesus ehkä poliittisesti niin naivi että hänen pidätyksensä tuli hänelle itsellekin yllätyksenä? Ylipapit katsoivat että on parempi että yksi kuolee kansan puolesta kun että koko kansa tuhoutuu ja Jeesuksesta tuli myös poliittinen sijaisuhri.”
Ei liene tullut yllätyksenä,sillä Jeesus toteutti ennalta laadittua suunnitelmaa toteuttaakseen Vt:n ennustukset ja antautui tahallaan kyllä uhriksi juuri vastuuntuntoisten ylipappien käsityksen mukaisesti,sillä Rooman Sejanus oli saanut käskyn hävittää kaikki juutalaiset ellei kapinointi lopu. Esikuvana Jeesuksella liene ollut paitsi Vt.n eräät ’messiaat’ myös legenda eräästä prinssistä,joka uhraamalla itsensä taistelussa pelasti siten kansansa. Suunnitelmaan kului myös Jeesuksen h engen pelastaminen lahjonna ja ajan lääketieten avulla. Arimatilainen oli rikas mies ja essealaiset tunsivat mirhan ja aloen lääkinnällisen käytön.
Näistä kommenteista saa sen käsityksen, että Jeesus on tavallinen ihminen heikkouksineen. Unohdetaan se, että hän on Jumalan poika, jota ei ole luotu vaan hänen kauttaan on luotu kaikki mitä luotu on.
Kaikki, mitä hän puhui ja teki sai Isältään ja noudatti myös Pääsiäisen tapahtumissa Isänsä tahtoa. Hänen kuolemansa merkitys on se, että jokaisella on mahdollisuus sovittaa pahat tekonsa, koska Jeesus sovitti ne ristinkuolemallaan.
Jeesus on meidän kuninkaamme, jolla on valta jokaisen elämään. Vielä ei ole se aika, jolloin ihminen tuhoaa itsensä, mutta kovaa vauhtia se aika lähestyy. Maailma varustautuu pelon vallassa viimeiseen taisteluun, jonka jälkeen ei paluuta ole rauhanomaiseen elämään.
Venäjän karhu on herännyt ja se raivaa tietänsä Lähi-Itää kohti niin kuin Raamatussa on ennustettu. Odotetaan vain sitä, että Iran saa ydinaseensa valmiiksi, niin se tulee varmasti sitä käyttämään koettaen hävittää juutalaiset, mutta Raamatun ennustusten mukaan se ei siinä onnistu kokonaan, mutta suurta tuhoa se se saa aikaan.
Kirjaviisaus ei auta silloin kun vedämme viimeisen henkäyksen, ratkaisu on jokaisen tehtävä jo elinaikanaan, mahdollisuus on kysymys on vain siitä tartummeko siihen. Muuta mahdollisuutta ei ole, kuin elämämme jatkuminen Jeesukseen luottaen tapahtui meille mitä tahansa, niin olemme voittajan puolella.
VT:n luomiskertomukset eivät kerro mitään Jessen kautta luomisesta. Miksei? No, sama se. Ilmoitan vain tässä sen, että millään Jeesuksella ei ole mitään valtaa omaan elämääni. Se valta on aivan muissa käsissä, tässä maailmassa ja sen tapahtumissa ja myös omissa käsissäni. Jos jollain Jeesuksella tuo valta itseeni olisi, tulkoon sitten itse sen minulle kertomaan. Se olisi reilu peli. En halua toisen käden tietoa näin olennaisista seikoista.
Muuten, Venäjä ei marssi enää oikein minnekään. Se alkaa nyt tuoda Ukrainan onnettomaan sotaan 40-luvulla tehtyjä tankkeja, kun uudemmat alkavat olla tuhottu. Venäjän karhu on raihnainen ja rampa, ja huonosti talviunensa viettänyt. Sen asemahti alkaa olla menneen talven lumia.
Iran ei ydinasettaan todennäköisesti valmiiksi saa. Mutta jos saa, niin ei se sitä tule käyttämään. Ydinaseet ovat sikäli turhia, ettei niitä yksikään maa rohkene alkaa käyttämään. Tiedossa on, että jos ryhdytään ydinasekilpasille, ei voittajia julisteta. Yhdenkään ydinasevaltion johtaja ei saa ohjuksia yksinään liikkeelle, eikä näiden maiden sotilasjohto lähde niin hulluun hommaan.
Valitan , olen perustellisesti erimieltä tässä asiassa Ykin kanssa. Onko Yki säästynyt syyllisyyden ja häpeäntunnoilta ? Eikö hän, vastoin parempaa tietoaan ole joskus pihistänyt pienenä rahaa ja vanhempana toisten ajatuksia ominaan? Eikö eroottisuus ole koskaan herättynyt toiveajatuksia joita sitten häpeää? Tai päissään on puhunut ja ryhännyt toisten kanssa jostain mitättömästä asiasta. ja saanut katua jälkeenpäin? Entä kateus ja mustasukkaisuus jne?
Me olemme viettiemme vaikutuksen alaisena ja rikomme hienoja arvojamme ja normejamme niiden pakottamina. Primitiivinen minämme vaatii omansa jossain muodossa. Jos emme opi kehittämään uusia kanaaleja niiden tyydyttämiseksi, niin niillä on taipumus itse löytää korvikkeita. Psyykkisten sairauksien ja neuroosien oireet, samoin useat fyysiset symptoomit ovat tyydyttämättömien viettien metafooreja. Joillekin se on tervelullut rankaisu synneistä, joillekin se on syyttömästi kärsimistä ja seurausta ympäristön synneistä.
Ei ole Yki säästynyt syyllisyyden ja häpeän tunteilta. Itse asiassa Yki on elämänsä aikana syyllistynyt kaikkiin tuohon listauksessa mainittuihin. Paitsi mustasukkaisuuteen. Tosin toisten ajatuksia tahallani omina pitämistä olen oppinut välttämään jo kauan sitten. Eli pyrin toisten ajatuksia esittäessäni aina mainitsemaan lähteen.
Tekstissäni on kyse käsitteestä. Eli synti. Käsite on uskonnollinen ja kuuluu kirjanuskontojen piiriin. Minä olen uskonnoton. Synti ei kuulu minuun, vaikka en nuhteeton olekaan.
Ja todellakin, minun vuokseni ei ketään ole kidutettu eikä teloitettu. Onneksi olen kyennyt elämään myös niin, ettei kukaan ole joutunut ikävyyksiin tai kärsimään aiheuttamanani.
Vielä pari sitaattia synnistä:
”Suurin osa ihmisistä katuu syntejään kiittämällä Jumalaa siitä, etteivät ole yhtä syntisiä kuin naapurinsa”. -Josh Billings
”Mikään ei tee ihmistä niin turhamaiseksi kuin se, että häntä sanotaan syntiseksi”. -Oscar Wilde
”Synti on maantieteellistä.” -Bertrand Russell
”Muista, että jos et tee syntiä, Jeesus kuoli turhaan.” -Ricky Gervais
”Oli uskontoa tai ei, niin hyvät ihmiset tekevät hyviä asioita ja pahat ihmiset pahoja asioita. Mutta se, että hyvät ihmiset tekevät pahoja asioita – siihen tarvitaan uskontoa.” -Steven Weinberg