Maailmankaikkeuden alku

”Sir Roger Penrose voitti tänä vuonna Nobelin fysiikanpalkinnon mittavasta työstään mustien aukkojen löytämisessä.”

Ennen alkuräjähdystä oli ”jotain” kirjoittaa Roger Penrose. Alkuräjähdys ei ollut kaiken alku. Sitä ennen oli olemassa jotain, sanoo Penrose. Universumimme laajenee ja laajenee. Teoriani mukaan kaikki massa häviää lopulta ja siitä tulee joskus tulevaisuudessa uusi alkuräjähdys. Tämä taas tuo uutta mietittävää alkuräjähdys teoriaan. Tähän tiede ei ole aikaisemmin ottanut kantaa.

Penrosen teoria tuntuu maalaisjärjellä ajatellen, että jostain alkuräjähdyksen materian on täytynyt tulla. Se saa tiedemiehet tunnustamaan, kuinka vähän tiedämme. Mistä se kaikkein ensimmäinen alkuräjähdys tuli ja mistä kaikki sai alkunsa?

Pietari:3:10 Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.  Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

22 kommenttia artikkeliin ”Maailmankaikkeuden alku”

  1. Mitä enemmän ihminen tietää, sitä enemmän tulee kysymyksiä, joita se ei tiedä.

  2. Siksipä tiede onkin niin mielenkiintoista, kun tieto lisää kysymyksiä. Uskonnoissa ei ole mitään mielenkiintoista, kun kaikki on niissä jo selitetty ja ilmoitettu…

    Joo. Tekniikan maailmasta jo muutama päivä sitten luin tästä. ”Sir Roger sanoo haastattelussa, että avaruudesta on havaittavissa merkkejä tällaisista ”kuolleista” mustista aukoista, jotka ovat vanhempia kuin nykyinen maailmankaikkeus. Ne olisivat siis peräisin ajalta ennen alkuräjähdystä ja nykyisen maailmankaikkeuden syntyä noin 13,7 miljardia vuotta sitten.”

    Niinpä niin. Ja taas löytyi jumalalle aukko missä lymyillä! Ja tieteen saavutusten avulla. Niin ne ajat muuttuu. Muutama vuosisata sitten kirkko oli näreissään ”jumalattomasta” tieteen harjoittamisesta ja taivaan tarkkailijoita vaadittiin kieltämään kerettiläiset havaintonsa ja päätelmänsä. Nyt sen sijaan tieteen tulokset otetaan käyttöön ”todistamaan” jumalasta… O tempora, o mores!

    Mutta niin, jos tuo havainto oikeasti pitää paikkansa, voi se olla merkki siitä mitä uumoiltu on jo pitkään, että nimittäin ei olisi vain tämä universumi, vaan multiversumi, jossa syntyy ja kuolee lukemattomia universumeita kuin sieniä syksyisin.

  3. ”Mutta niin, jos tuo havainto oikeasti pitää paikkansa, voi se olla merkki siitä mitä uumoiltu on jo pitkään, että nimittäin ei olisi vain tämä universumi, vaan multiversumi, jossa syntyy ja kuolee lukemattomia universumeita kuin sieniä syksyisin.”

    Edelleen jää kysymys vaivaamaan, mistä kaikki alkoi, vai ilmestyikö vain tyhjästä??

    ”Uskonnoissa ei ole mitään mielenkiintoista, kun kaikki on niissä jo selitetty ja ilmoitettu…”

    Ei puhuta uskonnoista yleensä, vaan kristinuskosta. Vanhassa testamentissa en ainakaan muista Pietarin ennustuksen mukaista tietoa. Juutalaisuus ei tunnusta uutta testamenttia, joten he elävät vanhan testamentin mukaan.

  4. Godelin teorian yksi korollaari toteaa, että tieteellinen teoria voi olla joko sisäisesti ristiriidaton tai empiirisesti kattava.

    Teologian tarjoama selitys maailmojen synnystä kuuluu luonteeltaan kategoriaan sisäisesti ristiriidaton. Se on yksinkertainen ja selittää asiat näppärästi. Toki systemaattista teologiaa voi harjoittaa myös taitamattomasti, jolloin teologinen maailmankuva ei ole sisäisesti ristiriidaton, eikä empiirisesti kattava.

    Yhden pamauksen alkuräjähdysteoria kuuluu täysin samaan kategoriaan luomisteorian kanssa. Teoria ei pyrikään selittämään alkuräjähdyksen alkuperää, vaan tyytyy toteamaan kaiken alkaneen alkuräjähdyksestä ja elämän syntyneen sattumalta. Jo kouluaikoina hämmästelin sellaista selitystä, että tieteellisen tiedon rajat ovat myös maailmankaikkeuden olemuksen rajat.

    Sir Roger Penrosen ajatus syklisestä maailmankaikkeudesta sentään tunnustaa sen, ettei maailmankaikkeus alkanut alkuräjähdyksestä. Yhtään luomiskertomusta lähemmäs pääsevää kattavaa selitystä maailmojen syntymälle ei tämäkään teoria tarjoa. Kunhan toteaa, että maailmankaikkeudessa on muutama kummallinen möykky, jotka eivät selity yhden pamauksen alkuräjähdysteorialla.

    Tässä suhteessa on varsin perusteetonta käydä tiede vastaan uskonto hiekkalaatikkoväittelyä maailmojen synnystä. Siinä mielessä luomisuskoiset ovat hieman tiedeuskoisia edellä, että tunnistavat luomisuskon uskon asiaksi. Tieteen nimeen julistavat eivät edes oivalla, ettei tieteen tarjoama maailmankuva ole lainkaan luomisoppia edistyneempi.

    Toki aidot tieteentekijät tässä suhteessa tekevät poikkeuksen ymmärtämällä puhuvansa pelkästään omista uskomuksistaan.

  5. ”Siinä mielessä luomisuskoiset ovat hieman tiedeuskoisia edellä, että tunnistavat luomisuskon uskon asiaksi. Tieteen nimeen julistavat eivät edes oivalla, ettei tieteen tarjoama maailmankuva ole lainkaan luomisoppia edistyneempi.”

    Tästä olen samaa mieltä, että usko ja tiede eivät ole ristiaidassa keskenään, koska ne ovat eri asioita, silloin tiede pitää olla erillään uskosta. Uskova ihminen on samalla viivalla uskomattoman kanssa tehdessään tiedettä. Jos Pietari uskoi, että kaikki lopussa palaa ja häviää, se ei ole tiedettä, vaan se on uskoa.

    Raamatussa sanotaan, että kaikki mitä luotu on, on luotu Jeesuksen kautta ja Jeesukseen, niin se on kokonaan uskon asia, eikö tiedettä. Tieteen tulokset pitää ensin todistaa oikeaksi, ennen kuin se on tiedettä. Kun nyt puhutaan alkuräjähdyksestä, niin siinä on olemassa teoria toisensa jälkeen, mitä ei ole todistettu oikeaksi, niin silloin se ole vielä ole tiedettä. Tieteen avulla kyllä pyritään asiaa selvittämään, mutta sitä ei koskaan täysin voitu todistaa oikeaksi.
    Mitä on olemattomuus tai ikuisuus, se on vaikea kysymys, siihenkään ei näytä olevan yksiselitteistä vastausta. Minusta kysymyksen asettelu, mitä on ikuisuus vie harhaan, koska ei ole mitään, ei tapahdu mitään, mikään ei muutu, eikä ole mitään, mikä voisi muuttua.

  6. Alkuräjähdyksestä, big bangista tai miten sitä sitten kutsutanakin, on kyllä niin paljon mitattavia merkkejä, että se tapahtuma on kyllä todennettu. Eri asia on sitten se, oliko sitä ennen jotain muuta. Mielenkiinnolla odottelen, jos vielä elonpäivieni aikana saadaan tästä jotain uutta tietoa.

    Sittan katson kyllä varsin erikoiseksi ajatuksen, että tieteen tarjoama maailmankuva ei olisi luomisoppia edistyneempi. Tiede on selvittänyt ja aukaissut valtaisan määrän universumin ihmeitä ja saloja. Mikään luomisoppi ei tietenkään voi lähteä viivalle tässä asiassa. Onhan nuo vähän kaikissa kulttuureissa kehitetyt luomiskertomukset wanhoja kuin taivas, jos sanaa voi tässä käyttää… Siis kyllä on niin, että tieteen tarjoama näkemys maailmasta on valovuosia luomisopin tarjoamaa selitystä edellä.

    Tiede ja usko eivät tietenkään voi olla ristiriidassa keskenään, kun ovat kaksi tyyten eri asiaa. Vaikka piispat, jotka julkaisi tuossa vuosi sitten puheenvuoron ”tiedeiden arvosta ja tehtävästä Jumalan luomakunnassa”. He ovat sitä mieltä, että tiede ja usko toimivat eri tasoilla, mutta puhuvat samasta todellisuudesta. Siksi niiden tulisi käydä vuoropuhelua. Tämä on aivan lööperiä. Miten tiede ja usko voisivat käydä vuoropuhelua? Kun toinen puhuu mitattavissta ilmiöistä, aineesta ja hiukkasista, toinen hengistä, joista ei ole mitään havaintoa… Uskonto ja tiede eivät puhu samasta todellisuudesta, vaikka piispat, Jari Jolkkonen etunenässä, näin uskovatkin.

    Tiedeusko on sitten taas sellaista höttöä, jota on vaikea määritellä. Kuka on tiedeuskovainen? Ja miksi sitä on? Minulle tiede edustaa välinettä, jolla saadaan asioita selville ja sen mukaan voidaan päättää miten menetellään, miten ajatellaan, miten ratkaistaan ongelmia. Minä en katso olevan tiedeuskovainen, vaikka uskon tieteen avulla selvitettävän vaikeita ongelmia. Mutta en minä tiedettä tarvitse jokapäiväiseen elämääni – vaikka tiede on tehnyt elämästäni paljon mukavampaa ja helpomaa kuin mitä se oli vaikka 300 vuotta sitten. Tiede määrittelee itse asiassa meidän jokaisen, pipin, papin, uskovan, ateistin ja ignoistin elämää verrattomasti paljon enemmän kuin mikään uskonto. Tai luomisoppi.

  7. ”Tiede määrittelee itse asiassa meidän jokaisen, pipin, papin, uskovan, ateistin ja ignoistin elämää verrattomasti paljon enemmän kuin mikään uskonto.”

    Mitä tiede osaa sanoa esimerkiksi seuraavista asioista:

    – Miten maailmankaikkeus on syntynyt?
    – Miten elämä on syntynyt?
    – Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
    – Miten ihmisen tulisi suhtautua toisiin ihmisiin?
    – Miksi ilmastonmuutoksesta pitäisi olla huolissaan?

    Tiede kyllä toimii hyvin pieniin yksityiskohtiin liittyvässä nysväksessä, kuten elektronin lentorata tai omenan putoaminen puusta. Suuriin ja merkityksellisiin asioihin tieteellä ei ole juurikaan sanomista.

  8. Tutkijat tekevät tiedettä silloin, kun saavat tuloksia. Esimerkiksi koronaan rokotteen kehittäminen on lääketiedettä, jos se onnistuu, mutta jos ei, niin se ei ole vielä tiedettä.

    Joillekin tuntuu sana ”tiede” olevan jotain ihmeellistä, jota he kunnioittavat, mutta se vain tietoa esiintyvistä kysymyksistä.

  9. Mitä uskonto osaa sanoa esimerkiksi seuraavista asioista, joista tieteellä on kuitenkin jo varsin pitkällä olevaa tietoutta? Koskee kaikkia kohtia:

    – Miten maailmankaikkeus on syntynyt?
    – Miten elämä on syntynyt?
    – Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
    – Miten ihmisen tulisi suhtautua toisiin ihmisiin?
    – Miksi ilmastonmuutoksesta pitäisi olla huolissaan?

    Mitä uskonto osaa sanoa tuosta neljännestä kohdasta mitään sellaista, mikä ei olisi syntynyt jo kauan enne kirjanuskontojen lanseerausta?

    Mitä uskonto osaa sanoa tuosta viimeisestä yhtään mitään sellaista, mitä tieteen parissa jo ei olisi sanottu?

    Mitä tulee nysväykseen, on melkoisen arroganttia sanoa tiedettä nysväykseksi. Koko nykyihmisen elinymäristö on täynnä tieteen aikaan saamia asioita. Koko nykyihmisen terveys ja pidentynyt elinikä on tieteen ja eritoten tieteen aikaan saannosta. Tietysti voidaan sanoa, että tiede on sitten syynä myös väestöräjähdykseenkin pidentyneen eliniän myötä. Mutta not. Väestöräjähdys ja sen myötä tulleet ongelmat ovat uskontoperäisiä.

    Minulla ei ole mitään syytä olla kunnioittamatta tiedettä. Jos myös pidän sitä ihmeellisenä, ei siinä ole mitään hävettävää eikä kainosteltavaa. Tiede on ihmeitä täynnä. Uskonto vain ihmeteltäviä juttuja…

  10. ”Mitä uskonto osaa sanoa tuosta viimeisestä yhtään mitään sellaista, mitä tieteen parissa jo ei olisi sanottu?”

    Uskonnossa asetetaan ihmisen tehtäväksi maapallosta suojeleminen. Tiede kyllä osaa sanoa, että ilmasto muuttuu. Tiede myös osaa kuvailla erilaisia seurauksia ilmaston muuttumisesta. Siihen tiede ei osaa vastata lainkaan MIKSI ilmastonmuutokselle pitäisi tehdä jotain.

  11. Ennen uskontoja ihmiset elivät lähinnä metsästys- ja keräilytaloudessa. Ei ollut ogelmia luonnon kestävyyden suhteen. Maanviljelys, ryöstöviljely ja sitä kautta maaperän köyhtyminen alkoivat yhtä jalkaa uskontojen esiasteiden kehittelyn myötä. En tiedä, mitä uskonnot ovat tuoneet maapallon suojelemisen suhteen. Mitä kirjanuskonnot luonnonsuojelemisesta? Sitähän ovat enimmäkseen ajaneet eri luonnonsuojelujärjestöt.

    Tiede ei ole osanut vain sanoa, että ilmasto muuttuu, vaan myös syyt, miksi se muuttuu. Tosin kaikkea ei edelleenkään tiedetä. Mutta tieteen keinoin voidaan kyllä tehdä skenaarioita siitä, mitä tulee tapahtumaan tietyn kehityksen seurauksena. Yksikään uskonto ei liene kykenevän samaan.

    Tieteen tehtävänä ei olekaan sanoa, että pitäisi tehdä jotain, vaan osoittaa mitä tapahtuu. Päätökset kuuluvat johtajille. Siitähän nuo korkeita liksoja kuittaavat. Yksikään uskonto ei ole sanonut juuta eikä jaata ilmaston muuttumiseen. Eipä tietenkään, kun ei niiden kehittelijät tienneet muuta kuin että nyt sataa ja nyt on kuivaa ja nyt vähän tuulee ja talvisin on vähän viileämpää.

  12. Mitä tiede sanoo maailman alusta ja lopusta, taitaa olla aika monta vastausta, joista jokainen voi valita mieleisensä.

  13. Mitä tiede sanoo maailman alusta ja lopusta, taitaa olla aika monta vastausta, joista jokainen voi valita mieleisensä.

    Näimpä, ja mitä Raamattu sanoo mailman alusta, sitä ei varmasti tiedä kukaan, sillä ko Genesiksen alkulause voidaan kääntää monen monin eri ja eri tavoin ja merkityksin, joista jokainen fundamentalisti tai liberaali voi valita mieleisensä ja joista jokainen voi olla ’oikea’ sillä alun perin ilman sana ja lausevälejä yhteen kirjoitetun konsonanttijonon varmaa merkitystä ei siis tiedä kukaan. Mm seuraava käännös voi olla mahdollinen: Esiin vedettiin kuusi, esiin vedettiin liikkuvat voimat, tulivedet ja tämä maa. Bereshit voidaan näet myös lukea

    Bra shit esiin vedettiin kuusi. (Ei puu vaan numero 6)

  14. ”Mitä tiede sanoo maailman alusta ja lopusta, taitaa olla aika monta vastausta, joista jokainen voi valita mieleisensä.”

    Tieteellä ei ole aavistustakaan maailman alusta, eikä lopusta. Tässä suhteessa uskonojen vastaus: ”Jumala loi maailman” on itse asiassa täysin tieteen perusdogmien mukainen. Kaikista selityksistä se on yksinkertaisin, eikä parempaakaan selitystä ole tarjolla.

  15. ”Jumala loi maailman” ei kylläkään ole tieteen perusdogmien mukainen, ellei sitten sanamuodossa. Lause pitää myös todistaa. SE on tieteen perusdogmien mukaista.

    Tieteellä ON aavistus maailman alusta JA myös lopusta. Tarkkaa tietoa ei luonnollisestikaan ole. Muutenhan ihminen olisi superihmeellinen olento, jonka tietoviisaus olisi ylimaallista, itse jumala…

    Tieteellä on aavistus maailman alusta sikäli, että on kyetty selvittämään tapahtumat sekunnin osien päähän alkuräjähdyksen pisteestä. Eli tuntemamme maailman alusta. Mutta jos olikin niin, että sitä ennen olikin jo jotain muuta, siitä ei ole vielä muuta kuin, hmm, aavistus eli ne Hawkingin pisteet.

  16. ”Tieteellä ON aavistus maailman alusta JA myös lopusta.”

    Voisitko kertoa, mikä on tieteen aavistus maailman alusta?

    Tiede ei sinällään voi todistaa mitään, vaan pelkästään falsifioida vääriä teorioita. ”Jumala loi maailman” on täysin käypä teoria, jota ei voida falsifioida.

  17. Big bang. Havaintoihin ja fysiikan lakeihin perustuva tietous, joka on vähän enemmän kuin aavistus.

    Aavistus maailman lopusta perustuu sitten niinikään fysiikan lakeihin ja niistä tehtyihin laskelmiin. Meillä ei ole mitään hätää. Tätä laajenemisvaihetta kestää vielä monta miljardia vuotta. Ehtii tekemään keskeneräiset asiat.

    Jos lausetta ei voi falsifioida, ei se silloin täytä tieteen määritelmiä. Tuo lause ”Jumala loi maailman” on pelkkä abstraktio. Abstraktio ei käy teoriasta.

  18. Alkuräjähdys on ehkä ollut olemassa, mutta se ei ole maailmankaikkeuden alku. Nuo kolme yli-ikäistä mustaa aukko faksifioivat teorian alkuräjähdyksestä maailmankaikkeuden alkuna.

    Tieteessä ontologia pohtii sitä, mikä on olevaista. Jumalan olevaisuudesta ei ole pienintäkään epäilystä. Kirkot ovat täynnänsä kuvia Jumalasta, eivät ne kuvat ole tyhjästä syntyneet.

    Kaikki teoriat ovat abstraktioita. Koko matematiikka on pelkkää abstraktiota.

  19. Kukaan ei ole väittänytkään, että kaiken alku olisi ollut tuo big bang. Teoria tai teoretisointi multiversumista on jo vuosikymmeniä vanha.

    Kaikenlaisia hienoja selityksiä ja termejä on keksitty perustelemaan jonkun olemassa olo. Varsinkin jumalan. ”Ontologinen jumalatodistus”… Tieteessä ei pohdita ontologiaa, siinä tutkitaan ja mitataan tosiolevaa. Jumalaa ei voi mitata eikä tutkia. Se siitä olevaisuudesta.

    Kirkoissa ja uskonnoissa (missä se sallitaan) todellakin on jumalia väärällään, mutta mistä ne lähtee? Päästä. Ihmisen päästä, sieltä missä ne jumalat sijaitsevat.

    Matematiikassa voi esiintyä abstraktioita, mutta kuitenkin matematiikka on täsmällisyyden tiedettä, ei abstraktiota. Luontoa voi määritellä (tieteessä) vain matematiikalla. Luonnossa ei ole mitään abstraktia, ellei sitten ihmisen aivoituksissa.

    Jos tuolla jossain on joku toinen sivilisaatio, olisi meillä näiden kanssa vain yksi yhteinen kommunikaation kieli – matematiikka. Sen lait pätevät samoin kuin fysiikan lait joka puolella tunnettua universumia.

  20. ”Tieteessä ei pohdita ontologiaa, siinä tutkitaan ja mitataan tosiolevaa.”

    Tottakai tietessä tutkitaan ontologiaa. Kaiken tieteellisen työskentelyn lähtökohta on sisäistää tutkittavan ilmiön ontologinen olemus. Koko tutkimusasetelma on seurannaista tutkittavan ilmiön ontologisesta olemuksesta.

    Postmodernin tiedekäsityksen mukaan jopa ihmisen sukupuoli on kokemuksellinen, eikä suinkaan empiristisen tiedekäsityksen mukainen käsin kosketeltava tai mikroskoopilla kromosoluja lajittelemalla määriteltävä asia.

    Tuo käsite ”tosioleva” on aika jännä. Sivistyssanakirjan mukaan se viittaa Platonin ideaoppiin, jolla puolestaan on linkki Jumalaan. ”Tosiolevan” tutkiminen olisi näin ollen lähinnä systemaattista teologiaa.

  21. Tieteessä tot maar tutkitaan sitä mikä on ja sen olemusta sikäli kuin se mitattavissa ja havainnoitavissa on. Ontologia taas menee enemmän filosofian puolelle. Sama se silti minulle, jos vaikka sitten sanotaan tieteen tutkivan mitattavan ontologista olemusta.

    Postmoderneihin käsityksiin, sukupuoliin, niiden käsityksiin, määrittelyihin, kokemuksiin, musta-tuntuu-juttuihin etc. en jaksa ottaa kantaa. Siihen keskusteluun ei loppua saa.

    Enkä jaksa vääntää ”tosiolevastakaan”, ainakaan nyt…

  22. ”Ontologia taas menee enemmän filosofian puolelle.”

    Ontologia on tieteen filosofian peruskäsitteitä. Kukaan ei kiellä sanomasta, että tiede tutkii mitattavan ontologista olemusta. Parempi on kuitenkin todeta, että ontologia jäsentää tieteen tekemistä. Tiede voi olla mitattavan mittaamista, mutta tiede voi olla myös ajateltavissa olevan ajattelemista.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.