KEVÄTTEOLOGINEN PÄIVITTELY 1. Usko ja järki

Järkevä ottaa poikkeustila-Suomessa viranomaisten ohjeet tosissaan. Järkevä seuraa aikaansa ja tiedotusvälineitä. Kun onnettomuus, katastrofi, epidemia tai pandemia uhkaa terveyttä ja henkeä, ei siinä auta loitsu eikä rukous. Eikä Herran tiedotuskanavastakaan ole sanottavasti apua. Harva sitä kuulee ja kuka kuulee, kuulee mitä kuulee. Nyt koronakeväänäkin monet veisaavat viis maallisten auktoriteettien ohjeista ja neuvoista, vaan sen sijaan turvaavat Herraan ja virren päälle veisaavat. Sitten ollaan turvassa, koska näin on luvattu (tosin yhä vain harvemmat).

Nyt on käsillä aika, jolloin meidän kristittyjen tulee hiljentyä Golgatan tapahtumien ja ylösnousemuksen ihmeen äärellä. Eräs pappi sanoi aikoinaan, että ”kyllä me kaikki tiedämme, että ylösnousemus on mahdottomuus, mutta me uskomme kuitenkin siihen.” Niin, ylösnousemus ei sovi arkikokemukseen eikä järkeen. On uskottava.

Uskovien kristittyjen ylin kirjallinen auktoriteetti, Raamattu, kertoo järjestä näin:

”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.” (sananl. 3:5)

”Onhan kirjoitettu: ´Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi´. Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?” (1. Kor 1:19 – 20)

”Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas. Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: `Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa`; ja vielä: `Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi`.” (1. Kor 3:18 – 20)

”sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.”  (2. Kor. 5:7)

”Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.” (Mark. 10:15).

Roomalainen kirjoittaja Celcus totesi aikanaan, että ”älä kysele, usko ainoastaan, ja uskosi on pelastava sinut.”

Niin, ei pitäisi kysellä turhia ja olemattomia, kuten minä teen, vaan pitää uskoa. Kaikki lutviutuu kyllä sitten. Mutta mitä lapset itse asiassa tekevät? Kyselevät. Kyselevät kyselemistään. Minähän sen tiedän, neljä lasta kasvattaneena. Ja kyselevät siksi, että oppisivat, tietäisivät asioita. Mitä oppiminen ja tiedon lisääntyminen ilmaisee? Järkeä. Terve järki kaipaa lisää tietoa. Haluaa oppia. Mutta järki on maailmasta. Pirun kuiskutusta.

Martti Lutherin kertomaa: ”Järki on pirun morsian”. ”Järjeltä on taitettava niskat, kun kysymyksessä ovat hengelliset asiat”.

”Joskin ihmisellä on järki, on kuitenkin röyhkeää pyytää sitä etuoikeutta, että kaikessa voisi ymmärtää taivaan ja maan Luojan työt. Oikein ymmärrämme asemamme, jos häntä palvomme jättäen avoimet kysymykset Hänen vastattavakseen.” -Piispa Gulin, Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori ja Tampereen piispa 1945 – 66.

Minun ei tarvitsisi kirjoittaa mitään omista käsityksistäni. Voisin vain lainailla Raamattua ja uskon miesten kertomisia, niin tarkoitus tulisi selväksi. Paradoksin ilmiselvyys. Et voi olla uskossa, jos ajattelet järjellä. Pitää olla järkeä ainakin sen verran, että voi uskoa.

Voin kuitenkin ihmetellä, miksi Herra on kaikesta päätellen antanut meille järjen. Miksi on teologian tohtoreita? Miksi on Herran omia, jotka osaavat ajatella järjellään? Miksi on niin älykkäitä Herran omia, että nämä ymmärtävät evoluutiosta niin paljon, että tietävät sen humpuukiksi? Eikö siihen tarvita järkeä? Entä sitten tunnetut suomalaiset evoluutiodenialistit tohtori Matti Leisola ja lääkäri Pekka Reinikainen, yliopistokoulutetut? Eiväthän tällaiset kaiken edellä olevan perustella voi päästä taivaaseen! Elleivät elä sitten niin vanhoiksi, että dementia on ajanut nämä aivan lastenkaltaisiksi. Sellaisten aspergertyyppisten, jotka eivät esitä kysymyksiä kuten tavalliset lapset.

Keskiajalta lähtien Jeesus kuvattiin tauluihin parrakkaana ja pitkähiuksisena ”viisaan opettajan” hahmossa. Sitä ennen tämä taisi olla pääasiassa siloposkinen. Ja viisaaksi hänet kuvataan evankeliumeissakin. Mutta jos viisaus ja järki on syntiä ja este taivaaseen pääsyssä, niin asettiko Jumala poikansa erityisasemaan? Eikö tämän pitänyt tulla ihmiseksi ihmisten keskelle?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

6 kommenttia artikkeliin ”KEVÄTTEOLOGINEN PÄIVITTELY 1. Usko ja järki”

  1. Ja ensimmäinen kommentti menee Martti Lutherille, uskonpuhdistajalle ja Jumalan verihurtalle:
    ”On todella niin, että järki on kaikkien asioiden asia ja pää, kaikista tämän elämän asioista paras – jotain jumalallista. Se on kaikkien tieteiden keksijätär ja johtajatar, juridiikan, lääketieteen, ja minkä tahansa, missä vain ihmisillä tässä elämässä on viisautta, voimaa tai kunniaa.” (Martti Luther, Disputatio de homine)

  2. Todella upeaa pohdintaa, Yki, olet täsmälleen oikeassa siinä, että ihminen ennenkaikkea uskoo. Ateistikin uskoo ettei ole Jumalaa.

  3. Kari sitten komeasti ohitti kaikki Ykin järki/usko/Raamattu pohdinnat/esimerkit, eikä vastannut yhteenkään kysymykseen. Liian vaikeita?

  4. ”Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä. Käsitettä käytetään kuvaamaan myös tietoisen mielen terveyttä ja harkintakykyä sekä järkevää, järkiperäistä ajattelua, järjellisyyttä.”
    Wikipedia

    Usko on uskomista sellaiseen, jota ei voi järjen avulla selittää. Tämä tulee esille esimerkiksi kaiken aineellisen syntymisestä, jos ei järjellä sitä ei voi selittää, niin silloin tulee usko mukaan, eli uskoo sen, mitä ei ymmärrä.

    Tällä hetkellä tuntuu olevan niin, että ihmiset uskovat siihen, mitä jotkut toiset uskovat, vaikka hekään eivät pysty järkensä avulla selittämään jotain ilmiötä, mutta siitä huolimatta levittävät sitä totuutena. Mitä enemmän ihminen on koulua käynyt, sitä enemmän häntä uskotaan, vain sen takia, koska hänet uskotaan koulutuksen tekevän uskottavaksi.

    Koulutus kyllä lisää tietoa, mutta on asioita, joita koulutus antaa totuutena, jotka ovat uskonvaraisia. Totuutena pidetään päättelyä, vaikka ei ole varmuutta asiasta. Tämä johtaa siihen, että on samasta asiasta monta totuutta, josta jo järki sanoo, ettei se voi pitää paikkaansa.

  5. Seppo, tietysti Jumala on antanut ihmiselle järjen. Etkö sitten usko siihen?

  6. Järki on vähän kuin raha. Kumpaankin sopivat Jeesuksen sanat ”jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan” (Luuk 12: 48) ja toisaalta ”jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on” (Mark. 4:25). Lamppua ei ole tarkoitus laittaa vakan alle. Jumalan rakastaminen ”kaikesta ymmärryksestä” ei minun mielestäni tarkoita sitä, että ymmärrys annetaan pois, vaan että sitä käytetään parhaan kyvyn mukaan. Viimeisenä päivänä ihmistä eivät kuitenkaan auta raha eikä järki, ja uskon että tämä oli se asia, jota Paavali halusi tolkuttaa päättelyä rakastaville kreikkalaisille.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.