Kesähellle vaivaa myös ajattelua

Palatessani pikku tauon jälkeen kädenvääntöön, huomaan harmikseni, että kesähelle on saanut aikaan myös ajattelun hyytymisen. Vain pari vääntöä politiikasta ja Ykin ansiokas ateismin ylistys.

Odotin kiihkeästi ateismin puoltajien tuovan esiin uutta ja virkistävää ateismin apologiaa, mutta pettymyksen katkera kalkki karahti hampaisiini. Näitä vanhoja 100-200 vuotta puhkikulutettuja fraaseja kristinuskon hirveyksistä ja Jeesuksen olemattomuudesta. Viimeisen 100 vuoden aikana ei ole tullut ateistien todisteluissa muuta uutta kuin neuvostoliittolaisen kosmonautin Juri Gagarinin vastaansanomaton todistelu, kun hän pomppasi raketilla ilmakehän yläpuolelle: ”Ei taivaasta löytynyt mitään jumalaa”. Toinen loistava Jumalan olemattomuuden todistelu oli ateismin arkkiprofeetan Richard Dawkinsin loistava oivallus kirjassaan ”Climbing Mount Improbable: Jumalaa ei voi olla, koska tämä ei olisi voinut luoda niin rumaa kalaa kuin kampela.”

Kun Elisabeth Rehn kilpaili presidentin virasta Ahtisaaren kanssa, hän todennäköisesti hävisi kisan väittäessään, että Jeesusta ei ole koskaan ollut olemassakaan. Historiantutkijat joutuivat vaivautuneina ojentamaan rouvaa tämän tietämättömyydestä. Jos Yki (tai joku muu vapaa ajattelija) pyrkisi samanlaiseen kisaan, ehkä kannattaisi välttää samanlaiseen ansaan putoamista.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

27 kommenttia artikkeliin ”Kesähellle vaivaa myös ajattelua”

  1. Kari ei kyllä ymmärrä ateismia eikä ateisteja. Ihmiset ovat yleensä ateisteja siksi että heillä ei ole jumala-kokemusta . Ei sellaista voi noin vain itselleen taikoa.

    Toiseksi , älyllisesti suuntautuneet ateisti saavat niin huonoja perusteluja jumalan olemassaololle.

    Kolmanneksi, valtaosa nykyihmisistä kasvaa ja vaikuttaa ei uskonnollisessa kulttuurissa. Tämä on tärkeätä ymmärtää , koska esimerkiksi raamatun lukeminen kylmiltään herättää ehkä uteliaisuutta mutta tuskin antaa sitä kaivattua jumala-yhteyttä. Ilman taustakulttuuria uskonnollinen kieli on käsittämätöntä ja vieroittavaa.

    Kun lukee ja katselee uskonnollisia ohjelmia , esimerkiksi nojatuolijumalanpalveluksia, miten herttaisia ne ovatkin, niin ne tuskin auttavat herättämään kunnioitusta maailmankaikkeuden Luojaa kohtaan.

    On perusteellisesti väärin vaatia ateisteja todistamaan että Jumalaa ei ole. Heillähän ei ole jumalaa , sen enempää todistuksia ei tarvita, vaikka objektiivisia todistuksia kyllä riittäisi.

    Mistä lie johtuu ,että ateistien ja uskottomien määrä sivistysmaissa kasvaa mutta uskovien määrä vähenee?

  2. ”Jeesusta ei ole koskaan ollut olemassakaan.”

    Jaa, …

    Monenlaisia Jeesuksia Lähi-Idässä varmaankin on ollut. Mielenkiintoinen kysymys todellakin on pohdittavaksi, mitä tästä Jeesuksesta jää jäljelle, jos myytistä poistetaan kristinuskon jeesusmyyttiin lisäämät valheet. Onko tällainen olento ollut ylipäätään olemassa ja tunnistaisiko tästä alkujeesuksesta montakaan kristinuskolle tunnusomaista Jeesuksen piirrettä.

  3. ”Näitä vanhoja 100-200 vuotta puhkikulutettuja fraaseja…”

    Kristinuskon fraasit ovat 2000 vuotta vanhoja eikä sen yksikään uskonvarainen hokema ole kyennyt 2000 vuodessa osoittautuman absolut varmasti todeksi.

  4. Keskustelun kiinnostus näköjään vaatii sen, että joku uskoo Jeesuksen olevan todellinen, muuten ainakin täällä plogimetsässä keskustelu sammuu. Mistähän tämä johtuu, onko se sitä, mitä suurempi joukko uskoo Jeesuksen olevan epätodellinen kuviteltu henkilö, niin asia muuttuu yhä enemmän totuuden mukaiseksi.

    On mielenkiintoista seurata sitä, kuinka ilolla otetaan vastaan kehitys, jossa sivistysmaissa kristinuskoon uskovien määrä vähenee. Olikohan syynä kasvatus, koska jo ihan pienestä pitäen lapsille annettu opetus, että ei ole mitään Jumalaa, vaan kaikki on saanut alkunsa sattuman oikusta.

  5. Hmm. Mikä logiikka vaatii, että perusolettamus on että ei ole Jumalaa?

    Ateismin logiikka vaatii että ei saa olla Jumalaa.

    Kristinuskon logiikka on että Jumala on.

    Kuka päättää kumpi on tosi?

  6. Ei lapsia ilkeydestä kristittyjä kohtaan kasvateta uskonnottomiksi. Heidän vanhempansa ovat jo niitä jos uskonnollisuutta ajatellaan perinteellisessä mielessä. Mutta siitä huolimatta nämä kansakunnat ovat mitä suurimmassa määrin Jeesuksen eettisyyden mukaisia yhteiskuntia.

    Merkillinen paradoksi on se, että pohjoismaiset hyvinvointivaltiot , joiden perusasenne kansalaisiaan kohtaan on yhteisvastuu, ovat puutteistaan huolimatta, kaikkein lähimpinä kristillisen yhteiskunnan ihannetta mitä maailmanhistoriassa toistaiseksi on onnistuttu saamaan aikaan. Paradoksi koostuu siitä ,että samaan aikaan uskonnollisuuden julkinen harjoittaminen kutistuu ja on siirtynyt yksikyisuskonnollisuudeksi niille jotka sellaista tarvitsevat.

  7. Kalevi, et taida tietää kouluopetuksesta mitään. Siellä opetetaan biologiaa, mutta ei tuputeta evoluutiota. Todetaan asiat niin kuin vertaisarvioitu tiede on selvittänyt. Pitäisikö opettaa toisin? Ja sitten kouluissa opetetaan uskontoa ev-lut-lähtökohdasta ja Raamatun mukaan. Olen ollut opettajan kanssa naimisissa 32 vuotta ja nähnyt vuosien mittaan useita uskonnon oppikirjoja. Niissä on lähtökohtana poikkeuksetta se, että oli Jeesus, joka toimi kuten UT kertoo. Vaikka peruskoulun opetussuunnitelmassa kerrotaan, ettei opetus ole tunnustuksellista, niin opetusmateriaali sitä on.

    Uskominen muuten vähenee aina sitä mukaa kuin hyvinvointi ja tasa-arvoisuus lisääntyy. Kristinusko ja uskonnot ylipäätään lisääntyy siellä, missä olot on epävakaita, on köyhyyttä ja tietämättömyyttä.

  8. Muuten, todennäköisesti Jeesus todellakin oli olemassa. Kysymys on siitä , että kuka hän oli?

    Luulen ,että on oikeutettua ajatella kahdenlaista Jeesusta. Ensiksi se historiallinen opettaja jolla oli joukko opetuslapsia jotka säilyttivät kertomuksia hänen opetuksistaan ja muusta toiminnasta. Sitä persoonaa on vaikea tislata UTn teksteistä esiin UTn myöhäisemmistä teksteistä. Mutta hänen henkensä mukaiset opetukset ovat selviä ja heijastelevat hänen persoonaansa, vaikka saammekin tyytyä jälkipolvien opetusten muotoiluihin. Tällaisen persoonan olemassaoloon ei ole mitenkään vaikea uskoa.

    Toinen kuva on Ut n evankeliumien ja kirjeiden tulkinta ja usko siitä kuka hän oli ja mitä hänen persoonansa merkitsee maailmalle, Jeesus-maailman pelastaja. Se mikä on meidän ongelmamme on se ,että uskoako tähän vai ei? Järjetöntähän sellainen usko olisi jollei niin monella olisi jonkinlaista suhdetta ja Jeesus-kokemusta.

  9. Tästä keskustelusta on tullut iankaikkista kissahännänvetoa siitä mikä on todistettu mikä uskonvaraista,

    Uskonto ei ole vain joukko hassuja uskomuksia, jotka tiede haastaa. Se on olennainen osa kulttuuria. Marvin Harrisin näkemyksen mukaan sekä kulttuuri että uskonto ovat vahvasti sidoksissa valtarakenteisiin, väestöpaineeseen ja luonnonoloihin. Yhteiskunnan muutokset ja elämisenehdot vaikuttavat myös uskontoon. Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa uskonnon sisältö on sen mukaan toisenlainen kuin teollistuneessa lännessä. Patriarkkaalinen heimoyhteisö on luonut toisenlaisen uskonnon kuin yksilöllisyyttä korostava. Etc. Miksei uskonto olisi muutoksessa samalla tavoin kuin kulttuurikin. Tai mitä feminismin nousu vaikuttaa uskontoihin??

    Uskonto on paljon enemmän kuin joukko oppeja ja uskomuksia, Se on myös yhteisöjen ja yhteiskuntien sideaine. Voi ihan oikeasti kysyä olisivatko esim. juutalaiset kansana säilyneet ilman yhteistä uskontoa – täysin riippumatta siitä ovatko juutalaisuuden uskomukset tosia vai epätosia.

    Toisinuskovat eivät kuulu meihin. Pahimmillaan he ovat vihollisia. Se näkyy kaikkialla maailmalla. Valtioiden sisäiset konfliktit ovat enimmäkseen eri uskontojen edustajien välisiä. Uskonnonvapaus siinä mielessä kuin me sen käsitämme harmoonisena yhdessärakentamisena uskonnosta riippumatta ei näytä toimivan muualla kuin idealistien toiveissa.

    Pascal Boyer puhuu luopuruuden hinnasta ylläpitävänä voimana uskonnollisissa yhteisöisä. Se on suunnattu nimenomaan yhteisön jäsenille. Islamin piirissä luopuruuden hinta on henki, monien muiden kohdalla se on yhteisön, jopa perheen ulkopuolelle joutuminen.

    Mikä on uskonnon merkitys yksittäiselle ihmiselle, miten se kantaa tai kahlitsee, on toinen kysymys, eikä sen vähempiarvoinen. Tiede ei tule tässä suhteessa avuksi. Se ei edes pyri ratkaisemaan ihmisyyden ongelmaa.

  10. Logiikan perusopetus on näköjään mennyt ohi itse kullakin.

    En saanut vastausta kysymykseeni, vaan, kuten tavallista, vastataan siihen mitä ei kysytä ja kysytään odottamatta vastausta.

    Logiikkaa?

  11. ”Muuten, todennäköisesti Jeesus todellakin oli olemassa. Kysymys on siitä , että kuka hän oli?”

    Tuo on kysymys jota olen omalta osaltani pohtinut ja tutkinut yli 50-vuotta ja päätynyt paradoksiin, molempiin -olemiseen ja ei-olemiseen- löytyy sangen hyviä perusteita.
    Minun on täytynyt päätyä kompromisiin, historiallinen Jeesus on ollut olemassa (luultavimmin essealainen vanhurskauden opettaja more zaddig) mutta evankeliumien Jeesus on sekoitus tästä historiallisesta Jeesuksesta sekä metaforisesta aurinko-sankarista Salomonin ja mysteeriuskontojen tapaan. Golgatha -kertomus sisältää aivan liian paljon astronomista ja geometrista ja gematrista symboliikkaa ja informatiota jotta se voisi olla vain puhtaasti historiallinen kuvaus.
    Historiallinen Jeesus on myös minusta ollut paljon paljon poliittisempi hahmo kuin teologia ja kristologia on suostunut ymmärtämään myöntämisestä puhumattakaan. Tästä roolista ja paljosta muusta antaa erinomaisen kuvan mm. suomalaisen Tapio Laineen hieno teos: ”Kuka hän oli”. Lukekaa se ihmeessä.

  12. ”Muuten, todennäköisesti Jeesus todellakin oli olemassa. Kysymys on siitä , että kuka hän oli?”

    Tuo on kysymys jota olen omalta osaltani pohtinut ja tutkinut 50 vuotta ja päätynyt paradoksiin, molempiin -olemiseen ja ei-olemiseen- löyty sangen hyviä perusteita.
    Minun on täytynyt päätyä kompromisiin,historiallinen Jeesus on ollut olemassa (luultavimmin essealainen vanhurskauden opettaja) mutta evankeliumien Jeesus on sekoitus tästä historiallisesta Jeesuksesta sekä aurinko-sankarista Salomonin ja mysteeriuskontojen tapaan. Golgatha -kertomus sisältää aivan liian paljon astronomista ja geometrista ja gematrista symboliikkaa ja informatiota jotta se voisi olla vain puhtaasti historiallinen kuvaus.
    Historialinen Jeesus on myös minusta ollut paljon paljon poliittisempi hahmo kuin teologia ja kristologia on suostunut ymmärtämään myöntämisestä puhumattakaan. Tästä roolista ja paljosta muusta antaa erinomaisen kuvan mm. suomalaisen Tapio Laineen hieno teos: ”Kuka hän oli”. Lukekaa se ihmeessä.

  13. No, vastaukset tai pikemmin niiden puute osoittaa vain että ateismi on henkilökohtainen mielipide, jolla ei ole sen suurempaa totuusarvoa kuin esim. lause ”kuu on juustoa”.

  14. ”Kalevi, et taida tietää kouluopetuksesta mitään. Siellä opetetaan biologiaa, mutta ei tuputeta evoluutiota. Todetaan asiat niin kuin vertaisarvioitu tiede on selvittänyt. Pitäisikö opettaa toisin?”

    Jotain kumminkin tiedän. Lapsia kasvatetaan ymmärtämään tätä maailmaa ja elämää yleensä. Kasvatusta on sekin, kun ei kerrota tai sitten kerrotaan, kun he kyselevät eri asioita. Lapsi on luonnostaan utelias ja täyttää maailmankuvaansa kyselemällä vanhemmilta eri asioita.

    Jos Pohjois-Suomessa pikkulapselle ei kerrota, mikä on suomen pääkaupunki, niin ei hän koskaan tule sitä tietämään. Tai jos, hänelle kerrotaan, että Suomen pääkaupunki on Turku, niin hän uskoo sen. Näin yksinkertaista opetus on. Olemalla hiljaa määrätyistä asioista ohjataan lapsen kehitystä. Opetus lähtee jo kotona, koska lapsi seuraa tarkasti sitä, mitä vanhemmat puhuvat ja tekevät.

    Kannattaa käydä opetushallituksen sivuilla, niin siellä löytyy se aineisto, kuinka lapsia ja nuoria opetetaan.

    https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/biologia-7-9/elama-ja-evoluutio

  15. Sitä paitsi ei ateismia eli uskon puutetta tarvitse todistella. Ainakaan minä en sitä sen kummemmin todistele enkä uskonnottomuuttani puolustele kuin mitä nyt täällä jo 125 kirjoituksen myuötä olen jo tehnyt. Eikä Juri Gagarinin lausahdus ollut mitään todistelua vaan retorinen huomautus. Hikarit tuollaisen todesta ottaa…

    Tohtorikoulutettava Roosa Haimila on tutkinut ateistien ja uskonnottomien uskomista tai mitä arvostavat. Ja aika lailla samanlaisia asioita kuin uskovat. Ei meissä mitään muuta eroa uskoviin ole kuin se uskon puute.

    Ateistit arvostavat mm. perhettä, vapautta, myötätuntoa ja tiedettä. Havaittiin (eräässä toisessa tutkimuksessakin) etteivät ateistit juuri poikkea arvoiltaan muusta väestöstä.

    ”Toisinaan uskonnottomuudesta ja ateismista puhuminen peittääkin sen, että uskonnottomien ja uskonnollisten maailmankuvissa ja arvoissa on paljon päällekkäisyyttä. Aiempien tutkimusten mukaan erityisesti hyväntahtoisuusarvot yhdistävät ihmisiä uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta.”

    https://katsomukset.fi/2020/06/03/mihin-uskonnottomat-ateistit-uskovat/?fbclid=IwAR32CzPkioQ1sq2MhknPvgSVswCyd12apvud1dJAhH09BuYCXHW3iPDR7c4

  16. Minkään ’ei oleminen’ ei voi olla mikään lähtökohta ellei jonkun olevuutta ole väitetty e n s i n. Tämä on logiikkaa Kukkanen.

    Jumalan ei olevuus ei siis voi olla lähtökohta ihmiselle, joka ei ole koskaan kuullutkaan sanaa jumala…
    A-teismi on siis Kukkanen s e u r a u s, ei syy.

  17. T.P. Laineen ”Kuka hän oli?” lähti tilaukseen. Toisia suositeltavia ovat myös Reza Aslanin ”Kapinallinen. Jeesus Nasaretilaisen aika ja elämä”, Jonas Gardellin ”Jeesuksesta” ja elokuvaohjaaja Paul Verhoevenin ”Jeesus Nasaretilainen”. Kaikki aiheeseen pitkään perehtyneitä. Aslan uskotososiologian tohtori. Jessestä lienee kirjoitettu suunnilleen kaikki mitä vaan voi – ja kaikki siitä lähtökohdasta, ettei historiallisia tietoja juuri ole… Mutta mielenkiintoisia näkökulmia.

  18. Jep. Verhoeven mulla muistaakseni on,mutta nuo kaksi muuta jäljitän kun ehdin.

  19. ”A-teismi on siis Kukkanen s e u r a u s, ei syy.”
    Aamen. Ensin siis on oltava teismi, jotta voisi olla sen vastakohta, a-teismi.

    Logiikka haltuun!

  20. Siis oivalsit ja deletoit siis aiemmasta viestistäsi tämän:

    ”Hmm. Mikä logiikka vaatii, että perusolettamus on että ei ole Jumalaa?”

    Kun siis ateismi ei voi olla perusolettamus. Se on vain kanta teistiseen perusolettamukseen.

  21. Juuri näin. Mikä ongelma?

    Siis millä logiikalla voidaan sanoa, että ei voi olla jotakin, jos ei ole olemassa sitä minkä vastakohta on (ateismin olettamus ateismi) olemassa?

  22. Juju oli anakronistisesti asiassa käyttämäsi käsite ’perusolettamus’.

  23. Juju oli anakronistisesti ja väärässä kohdassa asiassa käyttämäsi käsite ’perusolettamus’.

    Ja siksi toiseksi ei oikeasti tarvitse olla olemassa esim. Jumalaa jotta hänet voitaisiin kieltää. Kielto kohdistuu v ä i t t e e s e e n eikä olioon, josta ei voida mitään oikeasti tietää. Mutta väitteen on oltava ensin. Se on perusolettama; ei siis a-teismi.

  24. Loistavaa sofismia.

    Jos ateismin logiikka on tuota tasoa, ei hyvältä näytä. Normaalilogiikka lienee silti yleisesti hyväksyttyä (paitsi ateismissa).

  25. Se ei ollut Kari sofismia vaan juuri sitä yksinkertaista logiikkaa jota peräänkuulutit huomaamatta että esiintoit itse propositiosi epäloogisesti.
    Ja sekös sinua reaktiostasi päätellen nyt harmittaa.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.