Ihmiskunta – ei kovin hyvä todistus älyllisestä toiminnasta

”Ihmiskunta ei oikeastaan edes ole kovin hyvä todistus älyllisestä toiminnasta.”

-Stephen Hawking kirjassaan ”Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa ”. Tämä on paitsi älyllinen havainto meistä ihmisistä, myös varsin syvällinen teologinen miete…

Mitäs jos ”älykäs suunnittelija”, jolla eufemismilla kreationistit kiertävät sanan Jumala käytön, onkin tehnyt tämän kaiken? Siis tämä epä-älyllinen toimija eli ihminen mukaanlukien? Siis ihminen, joka taas kristittyjen mielestä on Jumalan luomistyön keskiössä ja kaikkein olennaisin koko maailmankaikkeudessa, tietysti jumalan jälkeen.

Hawkingin ajatus ihmiskunnasta huonona esimerkkinä älyllisestä toiminnasta on varsin oikeaan osuva kyllä, kun katsoo tätä menoa sotineen, sortamisineen, saastumisineen, ilmastonmuutoksesta piittaamattomuuksineen, muovimerineen jne. Ihmistä pidetään luomakunnan älykkäimpänä olentona, mutta mikään muu laji tuntemassamme universumissa ei tuhoa elinympäristöään ja lajitovereitaan niin tehokkaasti ja järjestelmällisesti.

Toisaalta tuon Hawkingin mietteen voi käsittää myös näinkin: Ihmiskunta ei ole kovin hyvä todiste älykkään suunnittelijan taidokkuudesta.

Tässä oletus siis olisi, että on olemassa se ylimaallinen luoja ja kaiken alulle saattaja, mutta sellaisena aika käsi…

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Yksi kommentti artikkeliin ”Ihmiskunta – ei kovin hyvä todistus älyllisestä toiminnasta

  1. Tuohon Ykin lausumaan selitykseksi:
    ” Siis tämä epä-älyllinen toimija eli ihminen mukaanlukien? Siis ihminen, joka taas kristittyjen mielestä on Jumalan luomistyön keskiössä ja kaikkein olennaisin koko maailmankaikkeudessa, tietysti jumalan jälkeen.”
    Sopii, ainakin minun mielestäni, mm. tämä ” Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,
    tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.” (2. Tess.2:2)
    Ja tämähän on Suomen kielessäni tuttu ilmaus ”perkele”.
    Perkeleen teot, ihmisen houkuttelu alistamaan koko luomakunnan pelkästään oman itsensä valtaan saastumisesta tai elinpiirin, myös vähempiosaisten, ihmisten osasta välittämättä.
    Tuossahan on se paradoksi, mitä toinen ihminen toiselle tekee, ja samalla myös ympäristölleen.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.