Hetkessä on ikuisuus

Täällä Auringonnousun maassa Kauko-Idässä muuttuva ja muuttumaton, ajallinen ja ajaton ovat yksi polaarinen todellisuus, jossa alku on loppu, ja loppu on alku.

Japanin alkuperäisen uskonnon shintoon perusajatus: ”virtaaminen” (nagare) eli muutos voi olla sempiternaalisen (loputtoman) pitkä tai lyhyt, mutta ei koskaan nolla, siis muuttuva aika on kesto t > 0. Toisin sanoen Auringon (jumalattaren, Amaterasu o-oomikami) nousun ja laskun diurnaalisessa eli 24 tunnin rytmissä tapahtuu aina jotakin: iloista tai surullista – jonkin aikaa.

Kaiken ”virtaaminen” on siis diurnaalista kestoa tulevasta menneeseen ja (eikä ”tai”, niin kuin lännessä) menneestä tulevaan, aikaisemmasta myöhempään ja myöhemmästä aikaisempaan, alusta loppuun ja lopusta alkuun.

Oman elämämme temporaalisessa kestossa muutos näyttää ikään kuin virtaavan sekä eteen että taaksepäin samanaikaisesti. Sillä ei ole niin väliä, onko tulevaisuus jo ollut, ja menneisyys pian tuleva, vai päinvastoin, koska itse muutoksen virta pysyy muuttumattomana, ajattomana ja ikuisena. Koko todellisuus on jatkuvasti dynaamisessa ja polaarisessa tasapainossa.

Idän maailmankuvassa keskeisintä on kuitenkin sen ikuinen variaabeli (永遠, eien). Se ei ole loputonta kestoa, vaan pelkkä nolla, ajattomuus.  Siis ikuinen aika on T = 0. Sanan kiinalaiset kanji-merkit kertovat, että ikuisuudessa kaksi virtaa onkin vain yksi: ajaton ja universaali harmonia.

Ikuisuus on ajaton. Kahden virran yhtymisen ”nollakohtana” se on ikään kuin todellisuuden ”kiinteä piste”, josta katsoen oivaltaa, että vaikka kaikki muutos näyttää tapahtuvan lokaalisesti peräkkäin, koko äärettömän todellisuuden ikuisuudessa tapahtuminen on absoluuttisen samanaikaista.

Kuohuva ja vain vähän aikaa juokseva elämänvirta syntymästä vanhuuden siniseen iltaan asti,  on ajattoman ikuisuuden hetki.

 

一年万年, Ichinenmannen:

Hetkessä on ikuisuus.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

6 kommenttia artikkeliin ”Hetkessä on ikuisuus”

  1. Nuo idän uskonnot ovat filosofisia enemmän kuin varsinaisia uskontoja. En löydä oikein yhtymäkohtaa suomenkielen uskonto käsitteeseen. Hyvin mielenkiintoinen silti tuo ajatus virtaamisesta. Meillähän aika on sinänsä ainut oikeasti merkittävä määre.

  2. Tervetuloa Blogimetsään Atso! Mielenkiintoista tekstiä. Onko tämä nyt tavallaan lähellä jotain platonilaisuuttakin? Tauno J. aikoinaan täällä puhui usein tuosta ”virtaamisesta” tai kaiken virtaamisesta viitaten muistaakseni platonilaisuuteen. Tässä on varmaan vähän eri sävyjä kyllä.

  3. En nyt ole ihan varma mutta eikös Platon ollut se joka yhteiskunnan edun hyväksi halusi tukahduttaa kaikki taiteet? Mikäli oikein muistan niin tämä herra olisi saanut jättää filosofiansa puolitiehen vaikka kovin suurella mielenkiinnolla aikanaan hänen ajatusmaailmaansa tutustuin mutta siitä on jo aikaa.

  4. Ehkä se virtaamisjuttu oli jonkun muun kuin Platonin. Taiteista en tiedä.

  5. Hetkessä ei voi olla ikuisuus. Jos olisi niin, Ikuisuudessa hetki kestää ikuisuuden. Seuraavaan hetkeen ei voi koskaan päästä. Ikuisuudessa ei ole alkua, ei alun alkua, ei loppua, ei lopun loppua. Ikuisuus on olemattomuutta. Ikuisuudessa ei koskaan tapahdu mitään.

    Aika ei koskaan virtaa taaksepäin. Aika on tapahtumien välistä etäisyyttä siten, että aikaisempi tapahtuma on aina syynä seuraavaan tapahtumaa. Ei voi olla niin, että nykyinen tapahtuma olisi syynä aikaisempaan tapahtumaan.

  6. Kiitoksia kommenteista…
    Bonny, kyllä hetkessä voi olla ikuisuus eli hetki on ajaton. Koko maailmankaikkeus on ajaton ja on olemassa nyt. Nyt-hetki on ainoa reaalinen todellisuus. Ajan kesto mitattuna nyt-hetkestä ei ole reaalinen, vaan skalaarinen ”aikalappu” ja kuuluu samaan skalaariseen joukkoon kuin ”hintalappu”, ”lämpömittarin lukema” jne.

    Aijan virtaamisen kokemus on, kuten sanot, asymmetrinen eli yksisuuntainen, koska kausaliteetti on asymmetrinen makromaailmassa. Mikromaailmassa, kvanttitasolla, jossa mieli (mind) tekee valintojaan, kausaliteetti on kuitenkin symmetrinen: syy-seuraussuhde voi olla yhtähyvin seuraus-syysuhde. Siksi teemme usein valintoja, joiden luulimme olevan oikeita, mutta ne osoittautuivatkin vääriksi. Todellisuus ei siis ole deterministinen, vaan indeterministinen.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.