Harvoin olen sanaton – nyt olen

Siis oikeasti, sanokaas minulle tyhmälle mitä tämä arkkipiispa tässä oikeasti sanoo ja kenelle. Kyse on toki piispainkokouksesta missä hän tämän sanoo mutta tarkoittaako tämä suomeksi, että tehkää mitä haluatte.

Yleensä en kirjoittele uudelleen enkä tulkitse vaan luen mielipiteen niin kuten se on kirjoitettu mutta nyt olen ymmälläni. Olen toki hyvin yksinkertainen enkä muutoinkaan ymmärrä mitä suvaitsevaisto tarkoittaa sillä, että kirkkoon mahtuu mutta älkää meitä mielipiteillänne häiritkö.

No jospa se on niin, että kirkolla ei ole enää sanottavaa.

tuomo

Arkkipiispa Kari Mäkiseltä painava kannanotto: ”Kirkolla on vastuu palvella myös samaa sukupuolta olevia aviopareja”

Sukupuolineutraali avioliittolaki on ajanut kirkon puntaroimaan kirkkohäistä luopumisen vaikutuksia. Kirkko ei aio vihkiä homopareja.

Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo, että avioliittolain muutos on ”iloa ja helpotusta tuova askel pitkällä tiellä pois häpeän, arkuuden ja kätkeytymisen maailmasta”.
Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo, että avioliittolain muutos on ”iloa ja helpotusta tuova askel pitkällä tiellä pois häpeän, arkuuden ja kätkeytymisen maailmasta”. (KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ)
MITÄ tapahtuu, jos evankelisluterilainen kirkko luopuu vihkimisoikeudesta? Ainakin se, että ketään ei enää vihittäisi luterilaisessa kirkossa. Sen sijaan pappi voisi esimerkiksi siunata maistraatissa solmitun avioliiton tai rukoilla avioliiton puolesta.

Miten muutos vaikuttaisi esimerkiksi avioliiton merkitykseen tai vaikkapa rippikoulun suosioon? Rippikoulun käyminen kun antaa oikeuden kirkolliseen vihkimiseen.

Kirkko aikoo nyt selvittää vihkimisoikeudesta luopumisen vaikutukset. Piispainkokous keskustelee tällä viikolla siitä, miten selvitys laaditaan. Yksi todennäköinen vaihtoehto on, että piispat perustavat työryhmän tekemään selvityksen. Piispat kokoontuvat Helsingissä keskiviikkona ja torstaina.

Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen painottaa, että piispainkokous ei päätä sitä, onko kirkolla vihkimisoikeus vai ei. Siihen piispoilla ei olisi edes valtuuksia.

”Päätös ei ole loppukädessä edes kirkolliskokouksen käsissä, vaan eduskunnan käsissä, sillä pappien vihkioikeus perustuu avioliittolakiin”, Komulainen sanoo.

VIHKIMISOIKEUDESTA luopuminen liittyy maaliskuussa voimaan astuvaan sukupuolineutraaliin avioliittolakiin. Kirkkoa on repinyt jo pitkään kiista siitä, pitäisikö kirkon vihkiä maaliskuusta alkaen homopareja.

Piispojen mukaan avioliittolain muutos ei muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona.

Arkkipiispa Kari Mäkinen korosti piispainkokouksen avauspuheessa tänään, että kirkon on kannettava vastuunsa palvella myös samaa sukupuolta olevien hääjuhlan yhteydessä. Esimerkiksi kirkon ristiriidat eivät saa olla tärkeässä juhlassa etusijalla.

”Omasta puolestani haluan vedota, ettei kenenkään avioliittoa asetettaisi kirkkopoliittisen demonstraation tai kamppailun välikappaleeksi. Papin tehtävä on palvella ihmisiä, ei omia tai muiden kirkkopoliittisia päämääriä.”

”Toivon, että keidenkään avioliitto ei joudu kirkkopoliittisen kamppailun jalkoihin myöskään siten, että siihen liittyvästä juhlasta muiden toimesta tehdään oikeus- tai kanteluprosesseja”, Mäkinen sanoi.

Uuden avioliittolain aiheuttamista muutoksista kirkossa ei ole vielä mitään varmuutta. Ajatus, että kaikki säilyy kirkossa ennallaan, on Mäkisen mukaan epärealistinen. Hänen mukaansa kukaan ei voi nyt sanoa, mitä muutoksesta lopulta seuraa.

”Nyt tarvitaan turvallinen julkinen tila, jossa kaikki voivat hengittää vapaasti ja jossa voidaan käydä rauhallisesti sitä keskustelua, joka avioliittokäsityksestä on käytävä”, Mäkinen esitti.

ESIMERKIKSI Porvoon piispan Björn Vikströmin mukaan vihkimisoikeudesta luopuminen voisi helpottaa kirkon sisäisiä kiistoja. Avioliiton siunaaminen kirkossa vastaa muodollisesti paljolti vihkimistä, joten kirkollisen juhlan haluava pari voisi saada sellaisen jatkossakin.

Sukupuolineutraali avioliittolaki on ajanut kirkon miettimään kirkkohäistä luopumista.
Sukupuolineutraali avioliittolaki on ajanut kirkon miettimään kirkkohäistä luopumista.(KUVA: VESA MOILANEN)

Uuden lain voimaantulon vuoksi kirkolliskokous pyysi piispainkokoukselta viime vuonna selontekoa seurakuntien ja papiston tueksi.

Piispainkokouksen viimesyksyisen selonteon mukaan kirkko ei tarjoa samaa sukupuolta oleville pareille kirkollista vihkimistä eikä kirkollista siunaamista. Piispat perustelivat kantaansa voimassa olevalla kirkkojärjestyksellä ja -käsikirjalla, joissa kirkon avioliittokäsitys määritellään.

LOKAKUUSSA valmistuneen oikeudellisen selvityksen mukaan uusi avioliittolaki ei muuta kirkon oikeutta päättää itse vihkimiskäytännöistään. Neljä asiantuntijaa teki selvityksen Kirkkohallituksen toimeksiannosta.

Papin vihkimän homoparin avioliiton laillisuus on mietityttänyt kirkon sisällä. Selvityksen mukaan jos pappi vihkii samaa sukupuolta olevan parin vastoin kirkon linjaa, avioliitto on kuitenkin oikeudellisesti pätevä.

Useat papit ovat ilmoittaneet aikovansa vihkiä homopareja kirkossa maaliskuusta alkaen. Jos pappi vihkii homoparin kirkon linjan vastaisesti, tapaus käsitellään tuomiokapitulissa.

Marraskuussa kokoontunut kirkolliskokous jatkoi asian käsittelyä ja halusi selvityksen siitä, onko kirkon aiheellista luopua avioliittoon. Samalla selvityksessä pitää arvioida myös sekä vihkimisoikeuden säilyttämisen että siitä luopumisen myönteiset ja kielteiset vaikutukset.

”Käytännössä siis tarkoitus on selvittää vaikutuksia, jotta kirkolliskokous voi tehdä myöhemmin mahdollisen päätöksen”, Komulainen selvittää.

Fakta

Siviilivihkimisen suosio kasvaa

 Siviilivihkimisen suosio on kasvanut tasaisesti verrattuna kirkkohäihin. Toissa vuonna maistraateissa suoritettiin 12 750 siviilivihkimistä, kun taas kirkollisen vihkimisen oli 24 708. Toissa vuonna tilastoitiin 318 parisuhteen rekisteröintiä. Niistä 97 oli mies- ja 221 naisparia.

 Maistraatit voivat vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon maaliskuun alusta alkaen. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävä pari voi silloin muuttaa parisuhteensa avioliitoksi.

 Evankelisluterilainen kirkko ei ole ainoa yhteisö, jolla on vihkimisoikeus. Suomessa on yli 60 uskonnollista yhteisöä, jolle on myönnetty vihkimisoikeus.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

23 kommenttia artikkeliin ”Harvoin olen sanaton – nyt olen”

  1. Tuolla jo facebookin puolella kysellään, että missä on se sivu, jossa voi erota kirkosta. Kyllä tässä niin käy, että tämä arkkipiispa ajaa kirkon alas tässä maassa.

  2. Joku antropologi, vaan en nyt muista nimeä, sanoi, että ihmissuvun elämä on suurelta osalta sosiaalista shakkipeliä. Näyttää siltä, että kirkko osaltaan on alkanut pelata sitä. Se näyttää nyt valtaavan oman tilansa vähän joka paikassa,
    Yksi asia minua tässä keskustelussa mietityttää. Suomessa on monia muitakin yhteisöjä, joilla on vihkioikeus. (juutalaiset seurakunnat, babtistit, Islamkeskus, ortodoksit, katoliset, bahai-yhdyskunta, vapaakirkko ym.) Missä viipyy näiden muiden kannanotto uuteen avioliittolakiin? Ja mistä kertoo se, että keskustelua käydään vain luterilaisen kirkon piirissä?
    Kirkokin osalta keskustelu pöyrii lähinnä Helsinginseudun ja Ruuhkasuomen piirissä. Herätysliikkeiden tai yleensä muun Suomen kannanotot eivät ainakaan saa tilaa julkisuudessa. Niillä saattaa silti olla ihan oma milipiteensä asiasta.

  3. Niillä Ulla on mielipide mutta se lienee jossakin mielessä väärä. Me olemme ajetut marginaaliin siitä syystä, että nämä ajatukset vaikkapa tämän arkkipiispan kanssa eivät oikein kohtaa. On meilläkin toki tällä tavalla ajattelevia mutta valtaosalla ajattelu on aivan muuta.

  4. Aivan, Tuomo, juuri tuota tarkoitin. Samat ryhmät, jotka puolustavat äänekkäästi monikulttuurista ja moniarvoista yhteiskuntaa, vaikenevat kuoliaaksi tai haluavat tukahduttaa niiden äänen, jotka eivät jaa heidän mielipiteitään. Eikä näin vain kirkon piirissä. Sama koskee nykyisin julkista keskustelua yleensäkin.

    Asian vierestä tai sitä sivuten: http://www.iltamakasiini.fi/blogi/475039-kun-kirkosta-tuli-sirkus

  5. Tuo Anniina Koiviston teksti on aivan mainio ja olisi ratkaisu sekä sisällöllisesti että muutoinkin.
    On todella hankala puhua kohta evl-kirkosta kun kukaan ei oikeasti tiedä mikä se on. Kirkon oppi ja opetus on levällään kuin ladon ovi.

  6. Kirkon taholta tuodaan esille se että pitää palvella kaikkia ihmisiä oli heidän toimintansa Raamatun sanan mukaista taikka sitten ei. Minusta tässä unohdetaan se että kirkon pitäisi palvella Jumalaa kaiken luojaa, jos tähän pyrittäisiin niin se palvelisi myös kaikkia ihmisiä.

    Minusta kirkon tehtävä on julistaa Jumalan sanaa joka antaa suunnan jota kohti kaikki olemme kulkemassa. Jeesus sanoo, rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi, tämä on suurin käsky, on syytä miettiä sitä mitä tämä tarkoittaa.

  7. Kalevi, asia on niin että Kristusta julistamalla kirkko hoitaisi kaikkia, siis kaikkia. Tämmöistä arkkipiispallista horinaa kun taas julistaa niin pitää jokaiselle erikseen julistaa ihan ikiomaa ja omanlaistaan viestiä. Miten näin yksinkertainen asia voikaan olla näin vaikea.

  8. Joo, …

    Eihän tämä kirkon kurssi oikein öljymäkeä kohti ole. On sen huomannut kirkkokansakin, joka vähä kerrallaan hylkää eksyneet oppaansa ja ottaa itse kantaakseen vastuun kulustansa hengellisellä tiellä. Siis vähän siihen tyyliin, että huomaavat itse joutuvansa oman ristinsä kantamaan – jos tällainen vertaus sallitaan. En minä siitä niin kovin huolissani ole. Jos paimenen kellossa on oikea ääni, se kutsuu luokseen, jos ääni on säröllä, se karkoittaa. Näin on hyvä.

  9. Jos kirkko päättää luopua vihkioikeudestaan, niin se olisi yksi askel kohti apostolisten juurien etsintää. Ellen väärin muista, niin katolinen kirkko otti yhteiskunnalta vihkimisseremoniat pitkin hampain 500 -luvulla. Luther toi ne mukanaan eikä luopunut katolisesta perinteestä tässä asiassa.

    Kari Mäkinen on oikealla tiellä. Rohkea, kun tietää, mikä kiihko asiasta nousee fundamentalistien joukosta. He haluavat pitää yllä rekvisiittaa, jota ei ollut apostolissa seurakunnissa. En ymmärrä miksi? Vai onko tässä kyseessä sama ilmiö kuin juutalaisuudessa, kun muotomenot korvaavat sisällön ja siten peittävät alkuperäisen idean? Oli silloinkin hirveä kiihko ja uskonnollisten partojen päristely, kun Jeesus uskalsi kyseenalaistaa isien perinnäissääntöjen muotomenoja.

  10. Olen kallistunut myös vihkioikeuden luopumisen puolelle jossakin vaiheessa mutta ottanut pari askelta takaisin. Kyse ei ole vain oikeudesta vaan myös velvollisuudesta muista lähtökohdista kuin avioliittolain pohjalta. Enkä ole millään muotoa fundamentalisti. Minä todella vihaan tuota tapaa lokeroida mielipiteiden perusteella ihmisiä johonkin ryhmään. Ei ole mitään joukkoa joka olisi kaikesta samaa mieltä. Jopa usko on henkilökohtainen.
    Kirkko on hallintorakennelma ennen kaikkea ja sen viranomaistoiminnot eivät ole hengellisessä ristiriidassa kunhan opista pidetään kiinni. Niin kauan kuin tällaista epäselvää puhetta arkkipiispa päästää niin tässä asiassa ollaan hakoteilla eikä katse ole Ristille missään tulokulmassa vaan kauaksi siitä.

    Erkki Hurtig laittoi fb-kommenttiin tämän tekstin, jota julistamalla kirkko olisi taas kirkko. Kun yhteiskunnallisestikin tämä julistus kattaisi enemmän kuin muutaman prostentin ihan oikeasti, niin meillä tehtäisiin paljon vähemmän virheellisiä ja jopa vääriä valintoja.

    Matt 25
    ”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. 32 Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. 33 Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. 34 Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. 35 Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. 36 Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.’

  11. Niin.. Onhan se aika iso kustannus, jos homojen takia kaikkien pitää luopua kirkkohäistä. Tavoite saavutettu sitten siltä osin perinteiden tuhoamisessa.

  12. Miksi kirkon pitäisi luopua vihkioikeudesta? Kirkolla on teologinen solmu vain siksi, ettei se ole pysynyt apostolisessa kontekstissa, vaan on integroitunut maallisten vallanpitäjien kanssa. Toisaalta en väitä, että siinäkään on mitään pahaa.

    Mat. 25 on paradoksi, joka näyttää kääntyvän juuri niitä vastaan, jotka sitä esittelevät teologiaansa tukemaan. Huomionarvoista on se, että lampaat ovat jääneet maan päälle Jeesuksen tullessa takaisin, vaikka heidät apostolien mukaan olisi pitänyt temmata Herraa vastaan pilvissä. Miksi lampaita ei ole temmattu Herraa vastaan, jos heidän asemansa on herätyskristillisyyden mukainen?

    Tuomo: ”Enkä ole millään muotoa fundamentalisti.”

    Minä olen omasta mielestäni. Tunnen itseni sivulliseksi, kun kukaan ei kutsu tai hauku fundamentaliksi. Voisin olla ylpeä. Ehkä on hyvä, ettei kutsuta. Voisi sekin vähä nousta kaaliin..

  13. Ei ole kiva Tapio, kuulua sellaiseen porukkaan josta ei ole mitään tietoa mitä kaikkea siinä joutuu ”allekirjoittamaan”.

    En ymmärrä tulkintaasi liitettynä herätyskrsitillisyyteen.

  14. Minulla on se hyvä puoli, etten kuulu mihinkään porukkaan, lukuun ottamatta sitä, että liittymällä takaisin luterilaiseen kirkkoon olen nimikristitty, koska en kirkossa ole käynyt muuten kuin joululauluja laulamassa. Kannatan evl. kirkkoa sen yhteiskunnallisen panoksen takia, lähinnä siis liittyen agendaan, jonka keulakuvaksi on Mäkinen henkilöitynyt.

    Herätyskristillisyydessä uskotaan kirjoituksen lupaukseen, että saapuessaan ottamaan vallan maan kuninkailta Jeesus sitä ennen tempaa omansa pilviin. Ymmärtääkseni liberaalit eivät tähän usko. Jos siis herätyskristilliset, lampaat, ovat jääneet maan päälle Jeesuksen tullessa takaisin ja heidät erotetlaan vuohista, niin miksi he ovat jääneet maan päälle eivätkä olekaan temmattu Jeesusta vastaan pilvissä?

    Tahdon vain osoittaa, että herätyskristilliset eivät omista sen enempää oikeaa oppia kuin liberaalit. Kristillinen pelastusoppi ja siitä johdetut monet muut opit eivät ole sama oppi kuin mikä apostoleilla oli. Älkää siis tuomitko tai erotelko muita ulos, ettei teitä eroteltaisi vuohien aitaukseen. Vuohet ovat reviiriuskollisia ja puskevat lampaita ulos aitauksestaan. Sopii hyvin kirkkoihin ja herätysliikkeisiin, jotka ovat laatineet tiukkoja sääntöjä siitä, millä ehdoilla pääsee heidän aitaukseensa.

    Annen gradun hienoimpia huomioita on (en tiedä, onko hän itse sitä huomannut) Korinttin seurakunnan aidattomuus. Kaikki mahtuivat sisään, kun vain tunnustivat Jeesuksen nimen, huusivat avuksi Sitten alkoi aitojen pystyttäminen. Oli riitoja vesikasteista, laista, jne. Nyt eletään tuhansien kristillisten aitauksien saaristossa. Tulee tunne, että lampaat harhailevat näiden aitauksien välisessä ahtaassa tilassa, laaksoissa ja vuoren rinteillä. He pitävät itseään vuohina, mikä käy ilmi vertauksesta. Vuohet taas näkevät itsensä lampaina. Kumpikin ryhmä on shokissa, toinen postiivisesti, toinen kauhukseen.

    Kysyn jälleen kerran, mistä kohtaa kansojen tuomio profetiassa löytyvät valitut, Herraa vastaan pilviin temmattavat? Lapsenmielisille helppo ratkaista.

  15. Nyt täytyy sanoa, että käsityksesi herätyskristillisyydestä on toinen kuin minulla kokemus. Valta on sekä joka täyttää sen ”oikean” paikan. Se on tapa hallita toisen ajattelua ja toimintaa. Sitä se arkkippispakin tässä yrittää. Herätysliikkeissä myös ”kaverin” pelko on osa liikettä. Mikään siihen ei hengellisessä kodissa pakota.
    Korintin seurakunta lienee sitten enemmän kristillinen kuin yksikään kirkko.

  16. En oikein Tapio ymmärrä tuota tempaus-kappalettasi tai sen kysymyksen tarkoitusta. Eihän se tempaus ole vielä tapahtunut.
    Korintin ”aidattomuus” ei ole mikään minun keksintöni. Pidin sitä niin itsestään selvänä kait, että en huomannut edes viitata viisainpiin. Sinun pitäisi Tapio lukea Dunnin kirja ”unity and diversity”. Oli kurssikirja, mutta taitaa olla vaan englanniksi kylläkin. Se oli aika pysäyttävä kokemus lukea. Kaikkea en niellyt, mutta perusjuoni kyllä on vastaansanomaton. Ilmeisesti aikalailla sama kuin Tapion. Siinä on enemmän dogmaa kun mulla on vain hiusmuotia. 🙂
    https://www.amazon.com/Unity-Diversity-New-Testament-Christianity/dp/0334029988

  17. Tempaus ei ole vielä tapahtunut eikä kukaan ole siten voinut pelastua. Näin, koska ainoastaan Jeesus pelastaa. Kirkoilla tmv. ei ole tässä asiassa osaa eikä arpaa, vaikka ne lupaavatkin taivaspaikan oman aitauksensa asukeille.

    Kun ajatellaan Korintin seurakuntaa, niin apostoli koetti kaikin mahdollisin keinoin pitää sen koossa, mitä Annen gradu alleviivaa (vaikka sitä ei sanota ääneen). Hän koetti pitää seurakunnan yhtenäisenä huolimatta voimakkaista sisäisistä ristiriidoista, jotta Jeesuksen tullessa takaisin seurakunta olisi eheä. Seurakuntia ahdistettiin niin juutalaisten kuin pakanoiden toimesta, joten pelastus tästä kurimuksesta olisi ollut enemmän kuin toivottavaa.

    Vaan mitä tapahtui? Seurakunnat alkoivat hajota ja jopa koko Aasia luopui apostolisesta opista. Viimeisistä kirjeistä löytää suoranaista epätoivoa, kun Paavali yrittää pitää seurakuntia pystyssä. Mikään ei nähtävästi auttanut. Sudet tulivat seurakuntiin, sanoma taivasten valtakunnasta hapantui ja linnut tekivät pesänsä luonnottomasti kasvaneeseen puuhun. Pesät tarkoittanevat jatkumoa, joka näkyy omassa ajassamme. Apostolinen oppi hävisi valtavan rihkamaröykkiön alle, vaikka se koko ajan on ollut kirjoituksista löydettävissä.

    Koska ei ole ketään oikeaoppista, niin ei kait ketään voi tuomita harhaan menneestä opista? Kritisoin ainoastaan sitä, että oikeampioppisena itseään pitävät liian helposti ryhtyvät tuomitsemaan toisin uskovia ja erottelemaan heitä ulos, kadotukseen, helvettiin. Koska ihmisellä ei ole oikeutta edes opinsa perusteella tuomita ketään kadotukseen, niin kenen osa on huomata tuomiopäivänä itsensä lampaana tai vuohena?

    Ei Kari Mäkisen oppi ole sen parempi tai huonompi kuin Tuomo Hirven tai minun. Mutta siitä voimme keskustella, kenen teot ovat oikeamielisempiä, ts. vanhurskaampia. Jumala kun ei ole vanhurskas, kuten kirkkoraamattu väittää, vaan oikeamielinen ja hän rakastaa oikeamielisiä, kansasta ja uskonnosta riippumatta. Siten voi myös ajatella niin, ettei ole järkevää lähteä vetämään sellaisia viivoja, joissa vain kristityt ovat oikeamielisiä, vanhurskaita, lampaita.

    Toistan kysymykseni. Missä ovat valitut, jotka eivät voi olla lampaita, kun kerran lampaita ei ole temmattu pilviin Herraa vastaan? Jos olisi temmattu, niin ei heitä enää tarvitsisi erotella vuohien joukosta. Valitut ovat oikeastaan arvottuja ja jos on arvottu valituksi, niin miten valittu voi olla sen erikoisempi kuin ei-valittu, koska arpomisen perusteella esiin nostettu ei voi esittää ansioita? Ansioluetto saattaa olla tavanomaista tyhjempi ja mitättömämpi, kuten on aina niiden kohdalla, jotka ovat maailmassa halveksittuja ja joita ei minään pidetä.

  18. No minä nyt ajattelen tätä Kari Mäkisen ”oppia” lähinnä kirkon hierarkiselta ja kirkkojärjestykselliseltä kannalta. Kun pappisvala vai lupausko nykyisin jotakin sanotaan ja vannotaan niin olettaisin, että se oikeasti jotain tarkottaa. Jos arkkipiispa saa ladella mitä haluaa kirkon nimissä niin onhan se käsittämätöntä, että kirkolliskokous päättää kirkon opista ja jarjestyksestä mutta arkkipiispa siitä viis veisaa puhumattakaan papeista,

    Kirkon ykseys on tärkeä asia. Teemu Laajasalon kovalle pyrkimykselle Helsingissäkin sitä ylläpitää nostan hattua. Kyllä kirkkoon kaikki mahtuu ja Paavalin Korintti siitä onkin mainio kuvaus.

    Tuo tempaus asia menee kyllä minulta sinun selityksenä pahasti yli hilseen.

  19. Minulla ei ole vakaata mielipidettä, tai edes pätevyyttä ottaa kantaa siihen pitäsikö kirkon vihkiä samaa sukupuolta olevat parit. Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että kirkkoon kohdistuu yhä suurempia paineita, paitsi kirkon sisältä, ennen muuta poliitikkojen ja ns. ”eliitin” taholta. Enempää vihervasemmisto kuin feministitkään eivät kuitenkaan ole vaatimassa esim. islamilaisia yhteisöjä, katolisia tai ortodokseja muuttamaan käytäntöjään uudeen avioliittolin mukaiseksi, mikä kertoo paljon suomalaisen yhteiskunnan nykytilasta.

  20. ”Toistan kysymykseni. Missä ovat valitut, jotka eivät voi olla lampaita, kun kerran lampaita ei ole temmattu pilviin Herraa vastaan? Jos olisi temmattu, niin ei heitä enää tarvitsisi erotella vuohien joukosta.”
    Tapio Tuomaala

    Raamatussa kyllä kerrotaan ylöstempaamisesta, mutta se tapahtuu vasta aikojen lopulla. Tulee seitsemän vuoden jakso joista kolme ja puoli vuotta ovat aikaa jolloin ilmestyy maailman pelastaja jota suurin osa ihmisistä kumartaa koska hän tuntuu ratkaisevan kaikki ongelmat, mutta seuraavana jaksona hän näyttää karvansa, jos joku ei kumarra hänen kuvaansa niin hänet tapetaan, näin Raamattu kertoo.

    Valitut elävät ja kuolleet temmataan pois ennen näitä aikoja pois tästä maailmasta, mutta vasta lopullisessa tuomiossa erotellaan vuohet ja lampaat.

    Raamattu on siitä ihmeellinen kirja että se pitää lukea useamman kerran ennen kuin sitä alkaa ymmärtää, siitä seuraa sitten se uskooko siihen vai ei. Usko on keskeisellä sijalla näissä asioissa, ei voi olla osa uskova jolloin valitsee vain itselleen sopivat paikat ja kuvittelee tämän riittävän.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.