Haaveillako vai ei Suomen kristikunnassa

Kuten monet varmaankin tietävät olen ollut innokas ”kristillisen tasa-arvon” edistäjä. On ollut ihan tolkuttoman vaikea motivoitua näiltä tiimoilta viime vuosina. Suomessa on ihan eri suuntaisiakin ongelmia niin paljon, että ei ehdi edes ajatella.

Silti pikkuruinen yhdistyksemme seisoo omalla paikallaan puolustamassa Raamatun lukemista sukupuolten tasa-arvoon kutsuvana Jumalan sanana. Yhdistyksemme sinnikkäät ihmiset jaksavat uskoa. Usko on sen näkemistä mitä ei vielä ole, vai miten se Paavali sanoikaan. Äh… ei se noin varmaan mennyt mutta sinne päin.

Sanomamme on pysynyt koko ajan samana, mutta konteksti sille muuttuu hurjaa vauhtia. Nyt jo puhe siitä, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi on sen sortin vihapuhetta, että tuon raamatunkohdan siteeraaminen oli osasyy häädölle seurakunnan tiloista viime vuonna. Sateenkaariväkeä pelkääväisellä seurakunnan henkilöstöllä taisi mennä vain hetki jos toinen oivaltaa, mikä turvallisuusuhka olimme miehille, jotka eivät koe itseään miehiksi. Turvallinen tila vaarantui jo maksullisen ja siis sikäli suljetun konferenssimme vuoksi. Joka tapauksessa seurakunta rikkoi kanssamme tekemän sopimuksen aikamoisella ylimielisyydellä. Jos olisi viety käräjille, olisi ehkä voinut saada vahingonkorvauksia. En tiedä.

Tuolloinen konferenssi kuitenkin avasi yhdistyksellemme aivan uusi ovia. Ei ehkä vähiten sen tähden että paikalla oli vapaiden suuntien päätoimittajia ja toimittajia, jotka tekivät myös juttuja lehtiinsä asiasta. He olivat ilmeisen yllättyneitä havaitessaan että konferenssissa oli perinteistä uskoa, rukousta ja semmoista eikä vain jotain feminismiä. Esim. Suomen Vapaakirkon joka kotiin menevässä viikkolehdessä oli tämä juttu.

Konferenssimme jälkeen Kimmo Pohjalainen (jota haastattelimme tässä) tarjoutui järjestämään jotain vastaavaa Turkuun. Nyt sitten olemme sellaisessa tilanteessa, että olemme yhdessä Turun helluntaiseurakunnan kanssa järjestämässä päivän seminaarin 30.11.2019 heidän kirkossaan. Teemana on ”Yhdessä enemmän”. Tilaisuus on ilmainen. Tervetuloa vaan sinne kaikki. Paikalla on vetonaulana ja oikeastaan koko idean mahdollistajana Suomen Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, joka tulee kertomaan Vapaakirko prosessista naispastoriuden ja – johtajuuden hyväksymiseen. Odotan itse mielenkiinnolla mitä hän puhuu vakaumusten kunnioittamisesta tässä prosessissa. Siitä voisi olla luterilaisillakin ehkä opittavaa?

Helluntailaisilla näyttää olevan painetta saada myös naiset täysivaltaisiksi vanhemmiston jäseniksi. Usein naiset ovat jo mukana mutta heille ei vain anneta raamatullisista syistä samaa titteliä kuin miehille. Jostain syystä yhteistyö kanssamme palvelee helluntailaisia. Toki tarjouduimme heidän ehdollaan hommaa tekemäänkin. Silti olen varsin ihmeissäni jotenkin.

Seminaarin puhujat ja teemat näet etusivultamme tästä. He ovat helluntailiikkeen sisältä.

Jotkut vielä jaksavat luterilaisen kirkonkin sisällä uskoa kirkkoon. Ehkä se on yhtä vaikeaa kuin minun uskoa tämän oman asiamme eteenpäin menoon. Tai rooliimme siinä. Olisi niin helppo kirjoittaa kärjekkään kriittisiä puheenvuoroja, mutta jos samalla aikoo haaveilla paremmasta ja kuvitella olevansa osanen siinä prosessissa….niin mitäpä tehdä.. vaietako.. En tiedä. Varmaan viisas vaikenee, ja toimii vaan sinnikkäästi sen eteen mikä oikein on.

Yksi ajatus kyllä tuli mieleen tässä joku viikko sitten, kun mietin mitä jos Lutherin kirkko todella jakaantuu tai pirstaloituu kuten pastori Risto Auvinen ennakoi. Ensin kirkko varmaan jakautuisi liberaalit-konservatiivi -linjan mukaisesti. Jako menisi sen mukaan vihitäänkö avioliittoon samaa sukupuolta olevia.

Sitten konservatiivipuoli jakautuisi ainakin kertaalleen sen mukaan hyväksytäänkö naispapit. Jossain tässä kohtaa yhdistyksemme sanomallekin saattaisi olla kysyntää Lutherin seuraajienkin keskuudessa. Suorastaan hätkähdin tämän ajatuksen edessä. Tähänkö ollaan todella menossa. Onko Risto Auvisen ennuste todella totta? Tähän mennessä luterilaisia herätysliikeosastoja sanomamme ei ole kiinnostanut. Ja Lutherin kirkon virallinen linja tietysti on se, että asia on jo ratkaistu ja käsitelty ja siihen ei palata.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tässä seison enkä muuta voi, sanoi eräskin herra Luther.

Samaa voisi varmaan sanoa Blogimetsänkin roolista. Tässä seisomme jämäkästi sananvapauden puolella vaikka maailma ympärillämme muuttuu ja vapaus uskoa ja sanoa mielipiteensä on syyttäjien syynissä. Eihän se aina helppoa meillekään ole sietää keskuudessamme eri tavoin ajattelevia, ainakaan niin että heille jotain inhimillistä hyväksyntää saattaisi osoittaa samalla kun pitää itse kiinni omista ajatuksistaan ja arvoistaan. Ei sen helppoa tarvitsekaan olla.

PS.
Olen kovasti iloinen siitä, että Heikki Hilvo ja Pentti Tepsa ovat tulleet Blogimetsää rikastuttamaan. Tervetuloa molemmille!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

19 kommenttia artikkeliin ”Haaveillako vai ei Suomen kristikunnassa”

  1. Kaiken lähtökohta sanan- ja mielipiteenvapaudelle on ehdoton inhimillisen erilaisuuden sietäminen. Ajatukset eivät kuulu siihen kategoriaan joista kauhean paljon kannattaa ottaa pulttia taikka mieltänsä pahoittaa. Koko kirkollinen keskustelukin pitäisi olla enemmän ihmismäistä eikä niin kamalan ”pyhää”. Ei Jumala loukkaannu vääristäkään mielipiteistä vaan taluttelee siihen suuntaan mihin näkee tarpeelliseksi.

    En minä nimittäin oikeasti usko, että konservatiivit ja nämä vapaamielisemmät ”körttiläiset” mitenkään hirveän kaukana ovat toisistaan. Olen ilolla seurannu jos jonkinmoisia sananjulistajia Ylivieskankin kirkossa. Kunhan pysyvät siinä sanassaan ja uskossaan ihan juurta jaksain niin se tuntuu hyvältä vaikka olisin aivan muuta mieltä monessakin kohtaa.

    Niin kauan kuin Jumalan Sanaa varjellaan ja viljellään kaikki on hyvin mutta jos saarnan ydin on vaimonhakureissussa taikka saappaanheittokilpailussa, rikkinäisestä saappaasta puhumattakaan niin silloin mennään jo vitsin puolelle. Toki niitäkin kirkkoon mahtuu kunhan ovat hyviä.

  2. Kiitos Anne tervetulotoivotuksesta Blogimetsään.

    Raamatun tekstien lukija joutuu aina ottamaan huomioon tekstin syntyajankohdan soveltaessaan sitä nykyaikaan. Tämä lienee itsestään selvää, mutta se on aika ajoin sanottava myös ääneen. Tulkinnan vaikeus piilee siinä, että voi olla vaikeaa päästä sopimukseen siitä, mikä on ajatonta ja mikä aikasidonnaista. Toisaalta juuri tämän kaltaiset seikat tekevät tulkinnasta niin kiehtovaa.

    Raamatun lukijana en itse samastu vain Pyhän kirjan mieshahmoihin. Huomaan samastuvani myös Eevaan, Saaraan, Mirjamiin, Esteriin, Elisabetiin, Mariaan ja moniin muihin. Minulla on se kuva, että myös naiset samastuvat vaikkapa Pietariin. Vai miten on?

    Minusta olemme naisia ja miehiä sekä biologisesti että kulttuurisesti. Paljon enemmän olemme kuitenkin kaikki ihmisiä. Se on oikeastaan myös UT:n lopputulema, jopa Paavalilla.

    Suomen evankelis-luterilainen kirkko on vaikeasti tulkittava uskonyhteisö. Sen sisäiset ristiriidat eivät välttämättä ole nykyään suurempia kuin ne olivat vuosisata sitten. Kiistojen syytkin ovat osin samanlaisia: herätysliikkeiden erilaiset näkemykset sekä kirkon jäsenten erilaiset käsitykset perinteisen uskon ja nykyajan ilmiöiden suhteesta.

    Suomessa esimerkiksi herätysliikkeet jäivät pääosin kirkon sisälle. En oikeastaan nytkään usko kirkon hajoamiseen lähitulevaisuudessa. Ulkoisilla haasteillakin on lähinnä taipumus luoda yhteishenkeä kirkossa. Parina viimeisenä vuonna olen yllätyksekseni aistinut yhä enemmän hengellisyyden nousua kirkon väen parissa, yhteiskunnalliset ja muut sekulaarimmat teemat jäävät taka-alalle yhä useammin. Aatteellisia sotakirveitä haudataan. Mikä tähän on syynä? Ehkäpä uudenlainen tarve esiintyä yhteisen todistuksen antavana yhteisönä ulkopuolisille.

  3. ”Minulla on se kuva, että myös naiset samastuvat vaikkapa Pietariin. Vai miten on?”

    Kuten blogimetsäläiset hyvin tietävät olen- osana eksegeettistä metodiani tietenkin – samaistunut Paavaliin itseensä aika intensiivisesti. Jopa siinä määrin, että kun vaikkapa Tauno tai Markku, joiden psykologista silmää ja viisautta olen oppinut arvostamaan, haukkuivat Paavalia mieleltään häiriintyneeksi tms. otin tuollaiset lähinnä henkilökohtaisena loukkauksena.

    Nyt kun gradu on ollut arkistoituna jo kohta 2 vuotta, en koko ajan enää kuvittele olevani Paavali. En tiedä, onko se vaikuttanut positiivisesti vai ei, mutta kyllähän se vieläkin kummasti särähtää korvaan kun valtakunnansyyttäjä tai taloustoimittaja Teittinen uskovat ihan printtilehteen asti, että Paavali käski tappamaan homot. Paavali tuntuu kantavan harteillaan koko maailman synnit, eräänlainen Jeesus-inkarnaatio varmaan. En tuota nyt kuitenkaan ottanut sentään henkilökohtaisesti… heh.

    Totta totisesti, voihan se olla että islamin ja vihervasemmistolaisen vainon tuottama ulkoinen haaste yhdistää kirkkoa. Toivotaan niin. Ainakin nyt varmaan yksi jos toinen on joutunut kirkon sisälläkin miettimään, ollako Räsäsen puolella vai häntä vastaan. Ei tällaista nyt olisi ikinä uskonut Suomessa tapahtuvan.

  4. Anne, etkö todellakaan ollut tietoinen tämän tapaisesta kehityksestä. Tämä oli jo pitkään nähtävissä julkisessa puheenparressa. Keksittiin vihapuhe, rasismi ja aatu-kortti saa nyt levätä. Luotiin meetoo ja mitä vielä keksitäänkään. Suomessa nyt syyttäjälaitos on ottamassa myös tuomarin roolia kun tämän päivän lehtiä luen. Siellä valtakunnan- ja kihlakunnansyyttäjävirastosta käsketään poistamaan kirjoituksia ja kirjoja julkisuudesta. Historiaa vääristelemällä ei missään yhteisössä mikään kulje hyvään suuntaan. Ei myöskään yhteiskunnassa.

    Olen edelleen sitä mieltä, että ristiriidat eivät kirkkoakaan kaada eli erilaiset mielipiteet ja sananvapauteen liittyvät tulkinnat. Kirkon suurin uhka on sen sisällä eli opetuksessa ja opissa. Se ei ole pitäytynyt siinä mitä kutsutaan kirjoitetuksi Jumalan Sanaksi vaan on luonut uusia tulkintoja aivan eriskummallisin toteutuksin. Kun Pride kulkueita tuetaan ja marssitaan liperit kaulassa niin ihan loogisena päätelmänä silloin ollaan kirkon ylivoimaista enemmistön käsitystä julmasti vastaan. Kyllä se minulle sopii että näin toimitaan mutta ei pidä hyppiä seinille jos joku sanoo ääneen olevansa hämmentynyt ja toista mieltä, kuten nyt Päivi Räsänen. En edelleenkään ymmärrä miten jonkun tekstin lukeminen on inhimillisesti loukkaavaa jos sitä ei erityisesti osoiteta kenellään muutoin kuin tekona ja ilmiönä. On täysin eri asia kirota ihminen tekemisistään kuin sanoa että toimit väärin.

    Toki vaikka olen kirottu ties mihin alimpaan helvettiin niin joskus aina on kiva vähän parantaa ryhtiä. Eilen sain henkilökohtaisen puhelun erittäin korkeasti teologisesti oppineelta ja korkeassa asemassa kansankirkossa olleelta henkilöltä. Hän kiitti herättelystä ja monenmoisista kirjoituksistani. Jätän nimen sanomatta kun ei siitä sovittu mutta koko Suomi hänet tuntee enkä ole koskaan hänen kanssaan aiemmin minkäälaista mielipidettä vaihtanut. No ryhti on kyllä taas jo vähän rapistunut mutta eiköhän se siitä korjaannu.

  5. Mielenkiintoinen kehitys rakkaassa kotimaassamme. Kaikki vanha on hävitettävä, aivan Jeesuksen sanan mukaan ”uudeksi minä luon kaikki”. Vihervasemmisto ja islam ovat kovaa vauhtia luomassa Suomea uudeksi, ehkä ei aivan Jeesuksen tarkoittamalla tavalla.
    Koti, usko, isänmaa ovat kohta kiellettyjä sanoja, ja pian noiden puolestapuhujat pitää sulkea mielisairaalaan tai vankilaan, jotta edistys pääsisi edistymään ilman vanhoillisten jarrutusta.

  6. Kari: ”Kaikki vanha on hävitettävä…”
    ’Kaikki’ = tässä taas manipuloiva hyperbola.

  7. Mitä Seppo tarkoitat sanalla ’kaikki’ tässä yhteydessä?

    Tarkoitan sillä sinun vietsissäsi 22.11.2019 klo 15:21 käytämääsi sanaa … eli upea 180 asteinen häränpylly taas Kari kun kyse oli siis Sinun käytämästäsi sanasta ’kaikki’. Kysy siis itseltäsi mitä sanallasi tarkoitit…

  8. Jos et tiedä, katso nykysuomen sanakirjasta. Sanan merkitys ei ole mielipidekysymys.

  9. En kysynyt nykysuomen sanakirjasta, vaan mikä on sinun mielipiteesi sanasta ’kaikki’ liittyen Jeesuksen sanoihin: ”uudeksi minä luon kaikki”.

  10. Otin kantaa sinun viestisi alun sanaan kaikki: ”K a i k k i vanha on hävitettävä …missä ’kaikki’ viittasi sinulla nykysuomen kehitykseen eli ’vihervasemmisto’ olisi muka hävittämässä maassamme ’k a i k e n’ vanhan …ilmiselvä hyperbola.
    ’Kaikki’ sanan merkitys on minulle eri diskursseissaan sama kuin nykysuomen sanakirjan.

  11. Olemme siis yksimielisiä siitä, että ’kaikki’ tarkoittaa kaikki = mutta että se on sinun mielestäsi taas manipuloiva hyperbola.

  12. ”…mutta että se on sinun mielestäsi taas manipuloiva hyperbola.”

    Oletko lukihäiriöinen vain trolli vai leikitkö tyhmempää kuin olet vai yliälykästä?
    Hyperbola liittyi väitelauseeseesi, missä todettiin miten muka vihervasemmisto
    haluaa, että : ’kaikki vanha on hävitettävä.’ Väitteen teki hyperbolaksi lauseen aloitava sana ’kaikki’. Väite on siis valheellinen ja näin siksikin että juurikin vihervasemmisto haluaa paljon vanhaa, esim.vanhaa luontoa ja rakennuksia, säilyttää eikä hävittää.

  13. Vihervasemmisto ei halua säilyttää kaikkein vanhinta, minkä Jumala jo alussa antoi tehtäväksi ihmiselle: viljellä ja varjella maata VASTUUSSA JUMALALLE, eikä esim. evoluutiolle. Helsingissä eräs vihreiden kaupunginvaltuutettu haluaa repiä Malmin lentokentän ja luovuttaa alueen grydereille.

  14. Sanonta ’kaikkein vanhinta’ ei merkitse samaa kuin ’kaikki vanha.’

  15. Yksinkertaista suomen kielioppia, joka ei ole Kari minun laatimaani. Toistan: sana ’kaikki’ ei ole hyperbola mutta sanan ’kaikki’ avulla voi kylläkin luoda hyperbolan.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.