”Kansalaisten työvoima on valtakunnan erityisessä suojeluksessa”. -Vuoden 1919 hallitusmuoden 6 § pykälä.
Vuosien 1995 ja 2000 perustuslakiuudistuksissa tuo muuttui hieman. Lähinnä tavoitesäännökseksi. Muoto ”Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta” antaa tulkinnan vapauksia siitä, miten ja ketkä suojelevat. Vaikkapa EK ja Palta, kuten olemme vaikka Postin kohdalla havainneet.
Nyt kristinusko on valtiovallan erityisessä huomassa. Valtiopäivät ja itsenäisyyspäivän vietot avataan valtiollisella juhlajumalanpalveluksella, joihin puhemiehistö, ministerit ja tasavallan presidentti osallistuvat. Kristinuskoko uhattuna maassamme? Noup.
Nyt presidentti ja valtiovallan edeskäyvät saivat kuulla alttarilta liturgi Maria Repo-Rostedtin julistamana, että ”yhdessä saame kantaa vastuuta siitä, että elämä olisi hyvää kaikille, mutta tiedämme, ettei näin tapahdu. Olemme kaikki siihen syyllisiä. Sekä yhteiskunta että me yksilöinä olemme tähän osaltamme syyllisiä”. Hyvä näin. Voin yhtyä tähän. Mutta sitten jatko: ”Saamme jättää syyllisyytemme Jumalalle”. Hienoa. Aivan kuten moraalissakin, voimme ulkoistaa syyllisyytemmenkin Jumalalle. Näin siis valtiovallan päättäjien ja tasavallan presidentin läsnäollessa.
Hanna Kosonen luki Mooseksen 5. kirjan kahdeksannesta luvusta. Siinä varoitettiin Jumalan tahdon ja käskyjen tottelematta jättämisestä. Samoissa Mooseksen kirjoissa myös ilmoitetaan Jumalan käsky kivittää homot ja avionrikkojat sekä surmaamaan vanhempiaan kunnioittamattomat lapset.
Valtiovallan edustajien ja paikalla olleen eliitiin oli hyvä kuulla myös: ”…Älkää siis kuvitelko, että olette omin voimin ja omilla kyvyillänne hankkineet itsellenne tämän vaurauden. Tämä on Jumalan sana”. Niin, Suomen vauraus on yhdessä aikaansaatu, eikä niin, että vain jotkut kyvykkäät yritysjohtajat ja muut karkeasuolatusti palkatut olisivat yksinään sen saaneet. Siinä tarvitaan KOKO yhteiskunta. Siihen kuuluu työn tekijät, tavaroiden ostajat eli ns. markkinat, infra, koulutus, terveydenhuolto ja kaikki muu. Kulttuuriministeri kuuluu Keskustaan, joka edellisellä hallituskaudella kiitettävästi Kokoomuksen avustama pyrki purkamaan suunnilleen koko sosiaaliturvan. Kun nimittäin ei ole varaa, kuten edeskäypämme jaksavat aina muistuttaa ja suuri osa kansastakin saatu uskomaan tämä. Jeesuksen opetuksille ihokkaan antamisesta ei yleensä ole korvia lotkautettu, vaikka joka valtiopäivien avajaisten ja itsenäisyyspäivien jumalanpalveluksissa Herran huoneessa onkin istuttu kuuliaisen ja nöyrän näköisinä. Paitsi kun on noustu tunnustamaan yhteinen uskomme. Myös kolehdinkantajat keräävät hyvät kasat kymppejä ja viisikymppisiä. Viimeksimainittuja varsinkin, jos on toivo kamerassa näkymisestä.
Ja kun hartaanaolo ja absoluutio on suoritettu, aukeaa meille syntisille taivas: Linnan kristallikruunut, lihapadat ja ilmainen väkevä ja puhdistava booli. Tämä siis eliitille ja sitten TV:n välityksellä meille korporaatioiden johtamille kaiken tämän mahdollistajille, kansalaisille. -Kiitos Herra, kun lahjas meille toit!
Lopuksi lainaan tässä Pälvi Uusitalon vuoden takaisesta fb-kirjoituksesta osan:
”Elämme maassa jossa kansainväliset kaivosyhtiöt rellestävät aivan kuinka haluavat, elämme maassa josta metsät hakataan seurauksista välittämättä. Elämme maassa jossa asunnotkin, kodit, omistavat kansainväliset sijoittajat. Elämme maassa jossa ei enää ole ihmisiä – on ainoastaan veronmaksajia, kuluttajia ja työmuurahaisia, tuotannon tekijöitä. Loput ovat leipäjonoissa.”
by 
”Nyt kristinusko on valtiovallan erityisessä huomassa.” älä sano väärää todistusta, Yki.
Se on juuri päinvastoin, Suomi on Jumalan erityisessä huomassa, niin kauan kuin on. Mitä enemmän Jumalaa pilkataan ja toimitaan Hänen tahtoaan vastaan, sitä enemmän siunaus maamme päältä vähentyy.
Talvisodan aikana käytännöllisesti katsoen koko kansa rukoili Jumalan varjelusta (paitsi äärikommunistit ja muut ateistit). Tänä päivänä rukoilijoiden luku vähentyy sitä enemmän, mitä enemmän liitytään erilaisiin ylpeys-liikkeisiin.
Jos ei haluta elää Jumalan käskyjen mukaan (tottelevia lapsia ja uskollisia aviopuolisoja ei tarvitse kivittää) siunaus häipyy, mutta Jumalaa kirotaan.
Talvisodan aikana käytännöllisesti katsoen koko kansa rukoili Jumalan varjelusta.
Tottakai hukkuvat tarttuvat oljenkorsiin ja toimiihan rukous toki subjektiivsena plasebona.
Mutta miksi Jumala ei varjellut tuolloin noin kristillistä kansaa koko sodalta? Talvisodassa Suomen pelasti sen verran kuin pelasti suomalainen pienviljelijä-metsuri, hyvä upseeristo ja jo pelkällä olemassaolollaan Mannerheim.
Mitä perusteita Kari voit esittää sille, että Suomi olisi Jumalan erityisessä huomassa? Miten se näkyy? Ja miksi juuri Suomi olisi aivan erityisessä suojeluksessa?
Entä miten Jumalaa täällä pilkataan?
Jos esitetään, että kun täällä toimitaan Jumalan tahtoa vastaan, niin siunaus vähenee ja vielä enenevissä määrin suhteessa siihen tottelemattomuuteen, niin kysyn, onko oikein, että se siunauksen väheneminen kohdistuu kaikkiin? Eikö sen pitäisi mennä niin, että se siunauksen väheneminen kohdistuu vain niihin, jotka sitä Hänen tahtoaan vastaan kapinoivat? Vai onko tässä se sama periaate, millä Hän tuhosi ensin vedenpaisumuksessa koko ihmiskunnan ja sittemmin muutaman kansan ja kaupungin, kun niin syntistä menoa pitivät? Että antaa sitten kaikkien mennä?
Muuten olen samaa mieltä kuin Seppo tuosta talvisodan jutusta. Siitä olen vuosien varrella usein uskovilta kysynytkin, että miksei Hän varjellut Suomea ylipäätään niiltä sodilta. Se, miksi Suomi säilyi itsenäisenä, johtui paitsi Suomen kansan yhtenäisyydestä, myös erityisen paljon Stalinin typeristä toimista. Hänhän ei ollut mikään suuri sotapäällikkö eikä johtaja, vaan ainoastaan despoottinen hirmuvaltias.
Yki, luepa VT:sta Israelin kansan historiaa, niin saat vastauksen.
Miksi Suomi ei ole varjeltunut kokonaan sodilta? Mikä kansa on varjeltunut koko historian aikana?
Katsokaapa Baltian ja itä-Euroopan maiden kohtaloa 2. maailmansodassa ja sen jälkeen. Suomi oli ainoa joka välttyi ateistisen kommunismin ikeeltä. Stalin ei ollut mikään typerys, vaan puhdisti maataan muutaman kymmenen miljoonaa ihmistä häiritsemästä kommunismia, aivan ateismin sosiaalidarwinismin parhaiden perinteiden mukaan.
Ei nyt tyydytä vastaukset. VT on ihan mielenkiintoista saagaa, mutta jos siellä Jumala huseerasi, niin eihän siinä ole mitään järkeä eikä tolkkua. Mutta ei noilla tapahtumillakaan. Ne ovat kyllä kuin mistä tahansa fantasiaromaanista. Aikansa fantasiakirjoja nuo kirjoitukset taisi ollakin.
Mitä tulee Baltian ja muihin Itä-Euroopan maihin, niin kyse oli aivan tyyten erilaisista maiden strategisista positioista. Näiden maiden miehitys oli aikansa geopolitiikkaa. Voi miettiä, olisiko miehitystä tapahtunut ollenkaan, jos ei olisi ollut sitä mielipuolista toista diktaattoria, Hitleriä järjettömine toimineen.
Stalin olisi miehittänyt kyllä Suomenkin, mutta kun vastus oli liian kovaa ja materiaalihävikki niin rajua, päätti Stalin luopua suunnitelmasta. Stalin oli epäkäytännöllinen ja vainoharhainen. Hän tapatti parhaimman upseeristonsa ennen talvisotaa, mikä oli Suomen pelastus silloin. Sitten Suomi otti revanssin Natsi-Saksan rinnalla ja hyökkäsi itse ja aloitti jatkosodan. Eikä tyydytty menetettyjen alueiden takasinottamiseen, vaan ruvettiin puuhaamaan suur-Suomea. Neuvostoliitto olisi pistänyt Suomen polvilleen siinä sodassa, ellei Stalinin mielenkiinto olisi suunnannut enemmän Saksan polvilleen lyömiseen. Suomen sijainti ei ollut niin tärkeä kuin Saksaa lähempänä olleet maat. Ja kun rauhanehtoina saatiin jälleen rajaa Leningradista kyllin pitkälle, saaria ja Porkkalan aluetta vuokralle, jotka siis olivat Stalinin pääasiallisia strategisia tavoitteita, ei ollut järkeä tuhlata paukkuja hankalaan Suomeen. Stalin itse totesi aikoinaan, ettei hän ole nähnyt niin itsepäistä kansaa kuin suomalaiset. Hän taisi nähdä, ettei miehitysaika ja alueen hallitseminen olisi ollut helppo nakki. Eikä halpa makkara.
Jaa että muutaman kymmenen miljoonaa? Ehkä 10 on lähempänä totuutta, historioitsijoiden arvion mukaan. Mutta liioittelu on meidän ihmisten halpa hupi ja ominaisuus. Ateistinen sosiaalidarwnismi? Heh heh. Itse asiassa tuota sosiaalidarwinismia toteutti Ruotsi aivan ensimmäisenä täällä päin maailmaa. Eugeniikka oli tekniikka. Suomessakin siitä oltiin innostuneita. Täälläkin tehtiin runsaasti naisten pakkosterilisaatioita eri syistä – yhteisenä syynä se, ettei nämä pääsisi lisääntymään ja levittämään huonoa perimää. Saksa otti nuo aatteet melkein suoraan Ruotsista. Nyt on muuten puhuttu siitä, että pitäisikö Ruotsiin palauttaa muutama sata suomalaista pääkalloa, joita kerättiin ja säilytettiin eugenistisista syistä.
”Sitten Suomi otti revanssin Natsi-Saksan rinnalla ja hyökkäsi itse ja aloitti jatkosodan.”
Mistä tämä tieto on, käsittääkseni Suomi yritti kaikkensa välttyäkseen sodalta.
Talvisodalta, kyllä. Epäonnistuen pahasti. Itse Mannerheim suositteli myöntymään aluevaatimuksiin, jolla ehkä oltaisiin vältytty sotimiselta. Sitä emme voi nyt tietää.
Mutta kun Natsi-Saksa päätti hyökätä Neukkuihin, lähti Suomi mukaan. Ja siis hyökkäsi, vaikka propagandassa väitettiinkin tuolloin Neuvostoliiton taas hyökänneen.
Raamattu on sentään aivan eri tasolla totuudessa kun verrataan vaikka Darwinin ja Dawkinsin ym. fantasioihin.
”Suomi mukaan. Ja siis hyökkäsi,” Todellisuudessa NL pommitti Suomen aluetta ensin ja sitten vasta lähti hyökkäys (jatkosota, siis lähdettiin ottamaan takasin ryöstetyt alueet).
Näinhän kyllä on, että NL pommitti Suomen aluetta jo 22.6., mutta syystä, että Hitler oli ilmoittanut radiopuheessaan, että Suomi taistelee yhdessä Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliitossa oltiin tiedetty näistä suunnitelmista jo tätä ennen. Jos NL nyt pommittikin Suomea ensin, aloitti Suomi maahyökkäyksen. Yhdessä rintamassa Saksan kanssa.
Talvisota oli pyhä sota ja me voitettiin se. Toista on jatkosota.
Eihän se enää mikään salaisuus ole ,että Saksan ja Suomen pääesikunnat olivat jo talvella -41 sopineet yhteistoiminnasta. Lapissa neljännes miljoonaa saksalaista sotilasta ja Suomi oli liikekannalle pannut armeijansa. Totta kai Neuvostoliitto uskoi että Suomi on Saksan liittolainen ja valmis sotimaan heitä vastaan. Ja niin syntyi Herrojen Sota.
Talvisota jätti jälkeensä pahan katkeruuden ja kansallisen masennuksen Karjalan menetyksen myötä. Saksalaiset lupasivat auttaa sen takaisinsaamisessa ja suomalaiset olivat todella halukkaita yhteistyöhön. Tämähän on vanhaa yleistietoa.
Mielenkiintoista on ,että suomalaiset eivät koskaan ole pyytäneet Venäjältä anteeksi osallistumisestaan tuohon hyökkäykseen .
Peukutan Markun kommenttia. Toden totta, vaikka periaatteessa talvisodan katastrofi oli suunnilleen päivistä kiinni ja se teknisesti hävittiin, se kyllä voitettiin 6 – 0. Mutta silti se oli katastrofi inhimillisesti. Kummallakin osapuolella. Ruumiita ja tuhoja tuli aivan tuhottomasti. Ei siinä juuri kunniaa ole, vaikka pieni maa puolustautui suurta vastaan. Tihutöitä tehtiin puolin ja toisin. Ei siis kunniallisuutta, mutta oikeutettu puolustautuminen arroganttia hyökkäystä vastaan. Ja kunnia-ulottuvuuden haluan väistyvän talvisodan muistelusta siksi, että kaikki sodat käydään kunnian tähden ja kunniaa ansaitakseen. Olen pasifisti, joka hyväksyy puolustautumisen pakkotilanteessa. Mutta sotiminen ei sinänsä ole yhtään kunniallista. Se on vain kauheaa.
Mitä tarkoittaa jatko? Normaalin puhetavan mukaan jatketaan jotakin, siis mitä?
NL ryösti Suomelta Karjalan ja Sallan. Niitä lähdettiin valloittamaan takaisin. Eikö ryöstäjältä voisi ottaa takaisin ryöstetty omaisuus?
Tietysti jatkosota oli seurausta talvisodasta. Itäraja on vuosituhannen aikana muuttunut vähän väliä ja kyllä sangen usein sodan aloitteentekijänä on ollut Ruotsi välineneenään suomalaiset.
Suomalaiset ovat muuten puolestaan ryöstäneet tämän maan paljolti lappalaisilta, joten olisiko heillä oikeus vaatia maansa takaisin?