Artificial intelligence about religion

(Tekoäly uskonnosta II)

Tein 26.2. ChatGPT -tekoälytestin kysymällä tältä muutaman kysymyksen uskonnollisuudesta. Julkaisin sen täällä. Päätin tuolloin toteuttaa saman myöhemmin, mutta lontoon kielellä. Yhtä lukuun ottamatta samat kysymykset englanniksi. Vastaukset tässä myös suomeksi googlekääntäjän suoritteena.

Kysyin myös englanniksi, kuka on Yki Räikkälä. Suomeksi kysyttynä 26.2. se tiesi tämän olleen menestynyt rallikuski ja kuollut jo 13 vuotta sitten. Mutta nyt ChatGPT ei tiennyt. Pahoitteli vain, ettei löytänyt tietoja tämän nimisestä henkilöstä. Olen kyllä varsin nobody, mutta nettihaulla eräitäkin osumia kyllä tulee. ChatGPT ei siis taida käyttää nettiä. Eräs tuntemani henkilö, filosofian tohtori, kysyi myös itsestään samaa, eikä GPT tiennyt mitään. Tekoäly lieneekin vielä varsin tietokantarajoittunut.

Tekoäly ei vielä ole mitään varsinaista älyä edustavaa, varsinkin kun se on teknologia, joka ei kykene omaperäiseen toimintaan eikä itse varsinaisesti luo mitään, vaan syntesoi olemassa olevasta informaatiosta eli tietokannasta tekstiä tai kuvia. Tekoälysovellukset ovat siis tulleet ja tulevat yleistymään. Mielenkiintoista on, miten uutta teknologiaa sitten tullaan käyttämään – ja miten se vielä tulee kehittymään. Entä miten erotella se, mikä on inhimillisesti tuotettua ja mikä AI-teelmää? Eettistä keskustelua tullaan tekoälystä vielä käymään.

Tässä kuvituksena yllä oleva kuva on tekoälysovellus DALL-E:n jälkeä. Toinen alhaalla oleva on Images.ai:lla luotu. Syötin sanat ”religion, faith, atheism” ja molemmat työstivät parin kolmen minuutin mietinnällä nuo kuvat. Eivät ole niin järin omaperäisiä. Tekoäly ei ole omaperäistä.

Mutta itse testiin:

Q: How religious are Finns?

A:  Finland is a predominantly Lutheran Christian country, with around 69% of the population being members of the Evangelical Lutheran Church of Finland. However, the degree of religiosity among Finns can vary widely. While many Finns identify as members of the Lutheran Church, not all of them are actively practicing their faith.

According to a survey conducted in 2019 by the Finnish National Church Council, around 27% of Finns attend religious services once a month or more often. The same survey found that around 22% of Finns said that they never attend religious services, while the remaining 51% attend services less frequently than once a month.

In general, it can be said that Finland is a relatively secular country, and religion does not play as central a role in people’s lives as it does in some other countries. However, religion and religious institutions still play an important cultural and historical role in Finnish society.

Q:How many in the church are not in the faith?

A:  It’s difficult to estimate how many people in the church may not have a strong faith or belief in the religion they belong to, as people’s beliefs and level of commitment can vary widely. Some people may attend religious services out of habit or tradition, while others may be more actively engaged in their faith.

It’s worth noting that belonging to a religious institution, such as a church, does not necessarily mean that a person has a strong faith or belief in that religion. Some people may identify with a particular religion for cultural or social reasons, while others may have a more personal and spiritual connection to their faith.

It’s also worth noting that people’s beliefs and level of commitment can change over time. Some people may become more or less religious as they go through different stages of life or have different life experiences.

In general, it’s difficult to estimate how many people in a particular religious institution may not have a strong faith or belief in the religion they belong to, as people’s beliefs and level of commitment can be complex and varied.

Q: Why does someone not believe in God?

A:  There are many different reasons why someone might not believe in God. Here are a few possible reasons:

1.    Lack of evidence: Some people may feel that there is not enough evidence to support the existence of God, and therefore they do not believe.

2.    Personal experiences: Some people may have had negative experiences with religion or religious institutions that have led them to question or reject the idea of God.

3.    Philosophical or intellectual reasons: Some people may have philosophical or intellectual objections to the concept of God, such as the problem of evil or the lack of a coherent definition of God.

4.    Scientific worldview: Some people may believe that a scientific worldview is incompatible with the concept of God, and therefore they do not believe.

5    Upbringing and cultural context: Some people may have been raised in a secular or non-religious household or culture, and therefore do not have a belief in God.

It’s worth noting that these are just a few possible reasons why someone might not believe in God, and that each person’s beliefs and experiences are unique and complex.

Q: Why do many believe in god?

A: Belief in God or a higher power is a complex and personal matter that can be influenced by a variety of factors such as culture, upbringing, personal experiences, and philosophical and spiritual beliefs. Here are some possible reasons why many people believe in God:

1.  Upbringing and Culture: Many people are raised in families or communities that instill a belief in God from a young age. This belief can be reinforced by religious rituals, teachings, and practices throughout their lives.

2.  Personal Experience: Some people believe in God because they have had personal experiences that they interpret as evidence of a divine presence in their lives. These experiences can include feelings of awe and wonder, feelings of love and connection, and even experiences of miracles.

3.  Desire for Meaning and Purpose: Belief in God can provide people with a sense of meaning and purpose in life. It can give them a framework for understanding their place in the world and for making sense of the challenges they face.

4.  Comfort and Security: Belief in God can provide people with a sense of comfort and security, especially in times of crisis or uncertainty. It can provide a source of hope and strength during difficult times.

5.  Philosophical and Spiritual Beliefs: Some people believe in God based on their philosophical or spiritual beliefs. For example, they may believe that the universe was created by an intelligent being or that there is a spiritual force that connects all living things.

It’s important to note that while many people believe in God, there are also many who do not. Belief in God is a personal choice that is shaped by a variety of factors, and it is up to each individual to decide what they believe based on their own experiences and understanding of the world.

Q: Did Jesus ascend to heaven?

A:  According to the New Testament of the Christian Bible, Jesus Christ did ascend to heaven. The event is commonly referred to as the Ascension of Jesus and is described in the Gospels of Mark, Luke, and John, as well as the Acts of the Apostles.

In the account in the book of Acts, Jesus was with his disciples on the Mount of Olives when he was taken up into the clouds, and disappeared from their sight. Before his ascension, Jesus told his disciples that he would send them the Holy Spirit, which happened on the day of Pentecost, 10 days after the Ascension.

The Ascension of Jesus is an important event in Christian theology, as it marks the end of Jesus’ earthly ministry and the beginning of his reign in heaven as the Son of God. It is also seen as a symbol of hope for Christians, who believe that they too will one day ascend to heaven to be with God.

—————

Kun tässä nyt on kyse tekoälystä, annoin erään tekoälysovelluksen eli googlekääntäjän kääntää tekstin oman rallienglantini sijaan. Tietty laiskuutenikin vuoksi. Googlekääntäjä myös yksi tekoälysovellus. Hyvin tuo toimi. Ei kovin paljon virheitä tai kankeita lauserakenteita, kuten näissä tavallisesti on ollut. Suora konekäännös ilman mitään korjailuja:

K: Kuinka uskonnollisia suomalaiset ovat?

V: Suomi on pääosin luterilainen kristitty maa, jossa noin 69 % väestöstä kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Suomalaisten uskonnollisuuden aste voi kuitenkin vaihdella suuresti. Vaikka monet suomalaiset tunnustautuvat luterilaisen kirkon jäseniksi, kaikki eivät harjoita uskoaan aktiivisesti.

Kirkkoneuvoston vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan noin 27 prosenttia suomalaisista käy jumalanpalveluksissa kerran kuukaudessa tai useammin. Saman tutkimuksen mukaan noin 22 % suomalaisista ilmoitti, ettei he käy koskaan jumalanpalveluksissa, kun taas loput 51 % käy jumalanpalveluksissa harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

Yleisesti voidaan sanoa, että Suomi on suhteellisen maallinen maa, eikä uskonnolla ole niin keskeistä roolia ihmisten elämässä kuin joissain muissa maissa. Uskonnolla ja uskonnollisilla instituutioilla on kuitenkin edelleen tärkeä kulttuurihistoriallinen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.

K: Kuinka moni seurakunnassa ei ole uskossa?

V: On vaikea arvioida, kuinka monella kirkon jäsenellä ei ehkä ole vahvaa uskoa tai uskoa siihen uskontoon, johon he kuuluvat, koska ihmisten uskomukset ja sitoutumisen taso voivat vaihdella suuresti. Jotkut ihmiset voivat osallistua jumalanpalvelukseen tottumuksesta tai perinteestä, kun taas toiset voivat olla aktiivisemmin mukana uskossaan.

On syytä huomata, että kuuluminen uskonnolliseen instituutioon, kuten kirkkoon, ei välttämättä tarkoita, että henkilöllä on vahva usko tai usko siihen uskontoon. Jotkut ihmiset voivat samaistua tiettyyn uskontoon kulttuurisista tai sosiaalisista syistä, kun taas toisilla voi olla henkilökohtaisempi ja henkisempi yhteys uskoonsa.

On myös syytä huomata, että ihmisten uskomukset ja sitoutumisen taso voivat muuttua ajan myötä. Jotkut ihmiset voivat tulla enemmän tai vähemmän uskonnollisiksi, kun he käyvät läpi eri elämänvaiheita tai heillä on erilaisia elämänkokemuksia.

Yleisesti ottaen on vaikea arvioida, kuinka monella tietyssä uskonnollisessa instituutiossa olevilla ihmisillä ei ehkä ole vahvaa uskoa tai uskoa uskontoonsa, johon he kuuluvat, koska ihmisten uskomukset ja sitoutumisen taso voivat olla monimutkaisia ja erilaisia.

K: Miksi joku ei usko Jumalaan?

V: On monia eri syitä, miksi joku ei ehkä usko Jumalaan. Tässä on muutamia mahdollisia syitä:

1. Todisteiden puute: Jotkut ihmiset saattavat tuntea, ettei ole tarpeeksi todisteita tukemaan Jumalan olemassaoloa, ja siksi he eivät usko.

2. Henkilökohtaiset kokemukset: Joillakin ihmisillä on saattanut olla negatiivisia kokemuksia uskonnosta tai uskonnollisista instituutioista, jotka ovat saaneet heidät kyseenalaistamaan tai hylkäämään ajatuksen Jumalasta.

3. Filosofiset tai älylliset syyt: Joillakin ihmisillä voi olla filosofisia tai älyllisiä vastaväitteitä Jumalan käsitettä kohtaan, kuten pahuuden ongelma tai johdonmukaisen Jumalan määritelmän puute.

4. Tieteellinen maailmankuva: Jotkut ihmiset saattavat uskoa, että tieteellinen maailmankatsomus on ristiriidassa jumalakäsityksen kanssa, ja siksi he eivät usko.

5 Kasvatus- ja kulttuuriympäristö: Jotkut ihmiset ovat saattaneet kasvaa maallisessa tai ei-uskonnollisessa kotitaloudessa tai kulttuurissa, eivätkä he siksi usko Jumalaan.

On syytä huomata, että nämä ovat vain muutamia mahdollisia syitä siihen, miksi joku ei ehkä usko Jumalaan, ja että jokaisen ihmisen uskomukset ja kokemukset ovat ainutlaatuisia ja monimutkaisia.

K: Miksi monet uskovat Jumalaan?

V: Usko Jumalaan tai korkeampaan voimaan on monimutkainen ja henkilökohtainen asia, johon voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten kulttuuri, kasvatus, henkilökohtaiset kokemukset sekä filosofiset ja hengelliset uskomukset.Tässä on joitain mahdollisia syitä, miksi monet ihmiset uskovat Jumalaan:

1. Kasvatus ja kulttuuri: Monet ihmiset ovat kasvaneet perheissä tai yhteisöissä, jotka juurruttavat uskoa Jumalaan pienestä pitäen.Tätä uskoa voivat vahvistaa uskonnolliset rituaalit, opetukset ja käytännöt koko heidän elämänsä ajan.

2. Henkilökohtainen kokemus: Jotkut ihmiset uskovat Jumalaan, koska heillä on ollut henkilökohtaisia kokemuksia, jotka he tulkitsevat todisteeksi jumalallisesta läsnäolosta elämässään.Nämä kokemukset voivat sisältää kunnioituksen ja ihmetyksen tunteita, rakkauden ja yhteyden tunteita ja jopa ihmeiden kokemuksia.

3. Tarkoituksen ja tarkoituksen halu: Usko Jumalaan voi tarjota ihmisille merkityksen ja tarkoituksen tunteen elämässä.Se voi antaa heille puitteet ymmärtää paikkansa maailmassa ja ymmärtää kohtaamiaan haasteita.

4. Mukavuus ja turvallisuus: Usko Jumalaan voi tarjota ihmisille mukavuuden ja turvallisuuden tunteen, erityisesti kriisin tai epävarmuuden aikoina.Se voi tarjota toivoa ja voimaa vaikeina aikoina.

5. Filosofiset ja hengelliset uskomukset: Jotkut ihmiset uskovat Jumalaan filosofisten tai hengellisten uskomustensa perusteella.He saattavat esimerkiksi uskoa, että maailmankaikkeuden on luonut älykäs olento tai että on olemassa henkinen voima, joka yhdistää kaiken elävän. On tärkeää huomata, että vaikka monet ihmiset uskovat Jumalaan, on myös monia, jotka eivät usko.Usko Jumalaan on henkilökohtainen valinta, jota muokkaavat monet tekijät, ja jokainen voi itse päättää, mihin uskoo omien kokemustensa ja maailmanymmärryksensä perusteella.

K: Nousiko Jeesus taivaaseen?

V: Kristillisen Raamatun Uuden testamentin mukaan Jeesus Kristus nousi taivaaseen. Tapahtumaa kutsutaan yleisesti Jeesuksen taivaaseenastumisena, ja se kuvataan Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeissa sekä Apostolien teoissa.

Apostolien tekojen kirjan kertomuksessa Jeesus oli opetuslastensa kanssa Öljymäellä, kun hänet nostettiin pilviin ja katosi heidän näkyvistään. Ennen taivaaseenastumistaan Jeesus kertoi opetuslapsilleen lähettävänsä heille Pyhän Hengen, mikä tapahtui helluntaipäivänä, 10 päivää taivaaseenastumisen jälkeen.

Jeesuksen taivaaseenastuminen on tärkeä tapahtuma kristillisessä teologiassa, koska se merkitsee Jeesuksen maanpäällisen palvelutyön loppua ja hänen taivaallisen hallituskautensa alkamista Jumalan Poikana. Se nähdään myös toivon symbolina kristityille, jotka uskovat, että hekin jonakin päivänä nousevat taivaaseen ollakseen Jumalan kanssa.

— — —

Edellisestä testistä on kolme viikkoa ja testi oli nyt Suomen toisella kielellä, englannilla, joten tietokantakin lienee eri. Ehkä. Mutta jos, niin suomenkielisestä tietokannasta GPT poimi rohkeasti termin uskonnoton, mutta lontoonkielinen tietokanta ei ilmeisesti termiä ainakaan nyt tarjonnut. Samoin suomenkielinen tietokanta tarjoili GPT:n käyttöön tiedon, että noin puolet luterilaisen kirkon jäsenistä ei ole aktiivisesti uskovaisia. Kysymykseen ”Nousiko Jeesus taivaaseen” englanninkielinen chatGPT antoi varsin ympäripyöreän vastauksen, mutta suomenkielinen muistutti, että kyseessä on kristinuskon uskonkysymys, eikä sitä voida todistaa tieteellisesti.

Tuntuu siltä, että suomenkielistä tietokantaa käyttäessään ChatGPT on rohkeampi kuin englanninkielisenä. Mutta yhteneväisyyksiä näissä kahdessa eri aikoina tehdyissä testeissä on, joten eivät nämä liene kaksi tyyten eri tietokantaa, tai sitten ChatGPT osaa etsiä samakaltaisuuksia eri tietokannoista. Nimittäin kysymyksiin ”Miksi joku ei usko Jumalaan?”ja ”Miksi monet uskovat jumalaan” ChatGPT antoi varsin samankaltaiset vastaukset viikkojenkin erolla ja eri kielillä.

Tekoäly tulee kuitenkin ja informaatiotulva lisääntyy. Ja lisääntyy myös mediakritiikin tarve. On sääli, jos vähän kaikkeen tietoon tulee suhtauduttua vähintään epäluuloisesti, jos tai kun ei voi olla varma, onko kyse inhimillisesti vaiko tekoälyllä aikaan saadusta tiedosta – oli sitten kyse tieteellisestä, taloudellisesta, maallisesta tai uskonnollisesta tekstistä… Tekoäly sinänsä ei tuone ongelmia, mutta sitä hyödyntävät ihmiset kyllä voivat tuottaa ikävyyksiä. Näin aina kaikessa teknologiassa. On silti muistettava, että teknologia on tuonut paljon kehitystä ja asioiden parannuksia. Näin tulee tekemään tekoälykin.

by