Jos oikein olen ymmärtänyt, on Jeesus ideaali. Hän edustaa korkeinta mahdollista siveellisyyttä, hyvyyttä, täydellisyyttä ja samalla vaatimattomuutta. Ja täydellisintä rakkautta, mitä vain voi kuvitella maailmaan ja maailman ulkopuolellekin.
”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” ”Rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa toivomatta saavanne mitään takaisin, niin palkkanne on oleva suuri, ja te tulette korkeimman lapsiksi, sillä hän on lempeä kiittämättömille ja pahoille.” ”Antakaa anteeksi, niin teillekin annetaan anteeksi.” ”Älkää tehkö pahalle vastarintaa, vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin.”
Lienee niin, ettei kristityt kykene noudattamaan läheskään kaikkia Jeesuksen neuvoja. Varsinkin se toisen poskenkin kääntäminen toista litsaria varten taitaa olla hankaluus vähän kaikille.
Mutta se Jeesuksen rakkaudellisuus. Raamattua lukemalla tulee mieleen se, että ”älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon!”
Opetuslapsia käännyttämään lähettäessään hän opastaa:
”Kun tulette johonkin kaupunkiin tai kylään, ottakaa selvää, kuka siellä on käyntinne arvoinen, ja jääkää asumaan hänen luokseen lähtöönne saakka.
Kun menette taloon, toivottakaa talon väelle rauhaa. Jos talo on sen arvoinen, saakoon se toivottamanne rauhan, mutta jos se ei ansaitse sitä, palatkoon toivotus teille takaisin.
Jos teitä jossakin talossa tai kaupungissa ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa pöly jaloistanne.
Totisesti: Sodoman ja Gomorran maa pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin se kaupunki.” (Matt. 10:11-15)
Jeesuksen rakkaudellisia sanoja:
”Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark. 16:16)
”Te käärmeet, te kyykäärmeen sikiöt, kuinka te pääsisittekään helvetin tuomiota pakoon?” (Matt: 23:33)
”Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” (Matt. 19:41)
Laittomuuden tekemisestä oikeusvaltioissa saa sentään oikeuskäsittelyn ja syyllisenä tietyn sanktion, jolla on määrätty pituus.
Jos ei kykene ottamaan sanaa vastaan, eikä uskomaan, joutuu ikuiseen hammasten kiristykseen. Varsinaista rakkauden evankeliumia. Jos otetaan vaikka aviopari, josta toinen on uskossa, mutta toinen ei. Ei yksinkertaisesti kristinoppi uppoa. Ei kykene uskomaan. Jos pitää paikkansa tuo rajan takainen, niin toinen on siis ikuisessa onnessa toisen ollessa ikuisesti tulijärvessä parkumassa. Näinkö?
Takavuosina eräs uskovainen tyttö totesikin, että hänen päästessään taivaaseen, mutta uskomattoman perheensä joutuessa kadotukseen, nämä ikään kuin lakkaavat milloinkaan olleensakaan olemassa. Kuulin tämän itse eräässä radio-ohjelmassa.
Kerran Jeesus sanoi: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”. Mutta sitten toisaalla:
”Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni.” (Luuk. 19:27)
Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. (Matt. 10:34)
Lähimmäisiensä rakastamisesta Jeesus oli varsin äkeissään ja mustasukkainen:
”Sillä minä olen tullut nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.
Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias”. (Matt. 10:35-38)
”Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisartaan, vieläpä omaa sieluaankin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.” (Luuk. 14:26)
Jeesuksen mukaan perhesiteistä luopuminen on kannattava juttu, saa monin verroin enemmän sitten joskus. Eikä pidä vain luopua, vaan oikein vihata. Vaimoaankin. Se jäi epäselväksi, saiko vaimo vihata miestään. Mutta sitten toisaalta hän toteaa: ”Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.” Sekaisinhan tässä menee. Mikä on rakkautta ja mikä ei?
Jeesus on niin omankunniankipeä, että JOKAINEN, joka ei HÄNEN usko, ansaitsee IKUISEN tulijärven. Ikuisen kidutuksen. USA:n kuolemansellit ovat eristyssellejä, joissa joutuu olemaan kolmekymmentäkin vuotta odottamassa teloitustaan jopa 23 tuntia vuorokaudessa. Se on laillista kidutusta, mutta silläkin on määräaikansa. USA:ssa kuolemantuomiota kannattavat enimmäkseen kristityt, evankelikaalit ym. Heistä on varmaan mukava ajatella, että kidutus jatkuu tuonpuoleisessa ikuisuuksiin.
by 
Joo Yki, …
Jeesuksen teologinen maailmankuva on aidosti mielenkiintoinen pohdinnan aihe.
Sen kaltainen ajatus minulla tulee mieleen, että Jeesus olisi ajatellut voivansa rikkoa tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen raja-aidan ja liittyä Jumalan olemukseen saavuttavalla riittävän korkean henkisen tilan. Minusta tässä on ainakin hieman buddhalaista ajattelua takana.
Jeesus myös tuntui ajattelevan Platonin tavoin, että kuoleman jälkeen ihminen päätyy tuomiolle, jossa Platonin mukaan vaihtoehtoina on joko tuhat vuotta kärsimystä’ tai tuhat vuotta taivaallista iloa. Sen jälkeen – Platonin mukaan – sielu palaa uuteen elämään. Myös Jeesuksella oli käsitys paluustaan maan päälle.
Ongelmallista on tietenkin se, kuinka luotettavia ja autenttisia ovat evankeliumin kertomukset Jeesuksesta.
Ongelmallista uskovalle kristitylle on koko Raamattu. Jos myöntää tekstien monin paikoin olevan selvästikin tuulesta temmattuja, muualta lainattuja tai silkkaa magiaa, niin silloin on pakko pohtia, mikä siellä sitten paikkansa pitää. Vapahtajia ja messiaita on ollut useita ennen kerrottua Jeesustakin…
Jeesuksen teoista ja sanoista ei kirjattu tämän ”maallisen vaelluksen” aikana yhtään mitään, vaan suullisesti eteenpäin kulkenut eli paljolti siinä muuttunut ja värittynyt tarina kirjattiin ylös ja kopioitiin monesti vasta vuosikymmeniä jälkeenpäin. Luotettavuus on samaa luokkaa kuin naapurivaltiomme näkemykset ja juorut muista (länsi-) maista.
Evankeliumit ovat aikansa uuden ideologian propagandajulistuksia. Jeesuksen historiallisuus vähän epämääräistä. Edes aikansa tunnetut opettajat ja kirjailijat, kuten Philodemus, Meleager, Menippu ja Theodorus eivät tienneet koko Jeesuksesta mitään, vaikka asustelivat samoilla seuduilla.