Syysteräteologisia mietteitä 11. Totuuden henki

Totuuden henki, johdata sinä meitä”. Tämä virsi syöpyi mieleeni jo vuosikymmeniä sitten alakoulun tunneilla. Silloin tunnustuksellista uskontoa sai ja piti opettaa ja aamunavaukset olivat aina uskonnollisia, kun niitä oli. Ehkä kerran viikossa. Kansalaiskoulussa kyllä oli joka aamu. Virsi veisattiin ja joku Raamatunlause mumistiin. Mutta johtajaopettaja oli tiukka uskovainen. Ja soitti harmoonia surkeasti.

Ev.lut. kirkon piispat kirkon piispat julkaisivat taannoin yhteisen puheenvuoron nimeltään Tieteiden lahja. Sen tarkoitus on tukea kirkon työntekijöitä ym. kirkon kanssa tekemisissä olevia, mutta sillä halutaan tavoittaa myös ”opiskelijoita, tutkijoita ja muita tieteen ja uskon suhdetta pohtivia”. Lainaus Kotimaa24:n uutisesta. Mutta motiivina tuolle lienee varsinaisesti se, että nuorissa on yhä enemmän penseyttä uskontoa kohtaan ja siis huoli siitä. Maallistuminen vie ja piispat vikisevät. Tiedebarometrin 2019 mukaan suomalaiset arvostavat tiedettä enemmän kuin koskaan. Samalla kirkon jäsenmäärä laskee jatkuvasti. Yksittäisiset tutkimuslaitokset Suomen Akatemiaa myöten nousevat luotettavuudessaan heittämällä ohi median, eduskunnan – ja kirkon. Suomalainen etsii siis totuutta enenevissä määrin tieteestä ja vähenevässä määrin kirkosta. Ns. vaihtoehtotiede eli homeopatiat ym. huuhaat ovat myös laskutrendissä.

Jutun väliotsikossa lukee, että Tiede ja kristinusko etsivät totuutta. Piispat näkevät tieteen arvon siinä, että se pyrkii kohti totuutta. Ja että kristinuskolla on sama päämäärä. Etsiä totuutta. Eräs tietämäni agnostikko mietti taannoin, että ”uskontoa ajaa sama voima kuin tiedettäkin: pyrkimys ymmärtää, löytää maailmasta järjestys”. Kyllä, tieteellä juuri on pyrkimys saada järjestys asioille ja ymmärtää ilmiöitä. Mutta uskonnossa se nyt ei ole näin. Vaikka piispat, pipit ja papit uskottelisivat kristinuskon tavoittelevan totuutta, niin ei kyllä. Miksi ihmeessä, kun se on jo tarjottu! Raamatussa. Jos piispa tai pappi tavoittelee vielä totuutta, niin mitä ihmettä hän vielä tarvitsee? Vai onko usko heikko?

Yle teki jutun tästä myös. Toimittaja aloitti räväkästi: ”Kristinusko vai tiedeusko?” Että nykyihminen valitsee jommankumman. Mutta ei kyllä näin. Kristinusko on uskon asia, mutta tiede ei. Tiedeusko sitten on jotain muuta epämääräistä. Vähän kuin usko homeopatian tehoon.

”Rohkaisemme kristittyjä näkemään tiedeinstituution hengellisen arvon osana ihmisen ikiaikaista pyrkimystä ymmärtää maailmaa ja tavoitella totuutta”. -Piispat.

Tiedettä tarvitaan piispojen mukaan siihen, ettei usko lipsahda taikauskon puolelle. Tämä on kyllä mielenkiintoinen näkemys. Tässä pitäisi määritellä se, mikä on taikauskoa. On varmasti taikauskoa se, että uskoo mustan kissan tien poikki menemisen tuovan huonoa onnea, jos ei sylkäise kolmasti olkansa yli. Tai että perjantai 13. päivä on onnettomuuksien päivä. Taikauskoa on, että uskoo yliluonnollisten voimien vaikuttavan arjen tapahtumiin. Mutta eikö kristinuskossa ole kyse samasta asiasta? Minusta on. Piispojen mielestä nähtävästi ei. Mutta kun he samassa yhteydessä puhuvat tieteestä ja sen autuaallisuudesta myös uskon kontekstissa, tulee mieleen se, että yhtä paljon kuin taikauskoa, voi tieteen avulla tutkia kristinuskon kohdetta ja sen voimia jokapäiväisessä elämässä. Tai vähän. Ilman tiedettä ja tiedonhankintaa usko muuttuisi ”subjektiivisiksi, henkilökohtaisiksi kokemuksiksi, joita ohjaavat yksityiset taipumukset, mieltymykset ja tunteet”. Mutta uskon kokemukset OVAT nimenomaan subjektiivisia, vaikka ovatkin yhteisöllisesti opitusta lähtöisin. Ja aivan varmasti herkkyys uskolle on persoonallisista taipumuksista ja mieltymyksistä lähtöisin. Paradoksaalisesti uskoon tarvitaan myös tietoa. Ilman tietoa kristinuskon järjestelmästä ei olisi yhteistä uskoa kristinuskon jumalaan. Johonkin muuhun kenties kyllä.

Piispat ajattelevat myös, että arvoja ei pitäisi rajata tieteelliseltä tarkastelulta. Onhan kyllä niin, että tieteessä kyllä tarkastellaan luonnonilmiöitä ja tarkasti mitattavia asioita, mutta tieteen tekijät voivat ottaa tiukastikin kantaa arvokysymyksiin. Einstein otti kantaa atomipommin pikaiseen käyttöön ottoon, kun luuli Natsi-Saksan saavan sen ensin valmiiksi. Sittemmin, kun tuli nähneeksi, mitä atomipommi sai aikaan, hän kampanjoi ydinaseriisunnan puolesta. Mutta tieteilijät ilmaisevat harvoin kantojaan arvokeskusteluissa ja niinpä usein sitten eri tavoin uskovat saavat tilaa enemmän – ja usein ristiriitaisia tilanteita aikaan saaden, kuten nyt syksyllä on nähty.

Sanotaan, että uskonto tarjoaa vastauksia ikuisiin kysymyksiin, joihin tiede ei edes tunne mielenkiintoa. Sanotaan myös, ettei tiede pysty korvaamaan uskontoa, koska uskonto tarjoaa vastauksia moraalikysymyksiin. Sikäli tässä on perää, että ihmisiä on askarruttanut ne ikuiset kysymykset niin kauan kuin on ollut jotain uskontoon viittaavaakaan eli ihmiselle on kehittynyt abstrakti ajattelukyky. On alkanut ymmärtää kykenevänsä hyvään ja pahaan ja alkanut sotia ja sortamaan muita. Mutta vaikka maailmassa on tuhansia uskontoja ja kristinusko on vaikuttanut pari tuhatta vuotta, ovat ne ikuiset kysymykset edelleen olemassa. Ilman kristinuskon niihin antamia vastauksia. Tiede voi hyvin niin kauan kuin on olemassa vastaamattomia kysymyksiä eivätkä uskonnot saa valtaa, kuten on näinä aikoina käynyt esim. islamilaisissa yhteiskunnissa. Tosin wahhabistinen Saudi-Arabia arvostaa tiedettä, tai ainakin sen suloisia saavutuksia, mitä rahalla saa.

Tiede ei korvaa uskontoa. Ne ovat täysin eri asioita. Ja uskonnot kyllä säilyvät niin kauan kuin ihminen on kuolevainen. Ja niin kauan kiistellään siitä, täydentävätkö uskonto ja tiede toisiaan.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

26 kommenttia artikkeliin ”Syysteräteologisia mietteitä 11. Totuuden henki”

  1. Luin valittuja osia piispojen kirjoituksesta. Turhaannuin. Olin odottanut parempaa ja terävämpää piispoilta. Ylimalkaisia lausuntoja ilman perusteluita. Piispat ottivat esimerkiksi evolution ja kosmologian ja väittivät , että niissä ei ole mitään ristiriitaa teologiaan nähden. Kyllä on .

    Oli aika omahyväistä väittää että vain ( kristillisellä)teologialla on oikeat arvot ja vain teologia voi antaa vastauksen ihmisen paikasta ja päämäärästä siinä. Heidän asenteensa teemaan on mielestäni ongelmallinen. Ensiksi todetaan että ristiriitoja on mutta sitten siloitellaan kaikki ristiriidat pois.

    Tieteen tehtävänä on tietojen kerääminen kaikesta. Tiedonhankinnan kohde on universum sen kaikissa merkityksissä. Kaikesta halutaan saada tietoa. Ei näin teologiassa. Pohjimmiltaan ollaan kiinni Raamatun antamissa vastauksissa ja keskustelussa muitten Raamattua tulkitsevien kanssa.

    Piispojen kirjoitusta kritisoidaan jo, toivottavasti lopulta syntyy jotain parempaa , sellaista mihin voisi nojautua tiede ja uskonto keskustelussa.

  2. Evolutionismi on silkkaa tiedeuskoa, eli uusi ateistinen uskonto. Keksitty, jotta voitaisiin syrjäyttää Jumala ihmisten mielestä.
    Eräs vihtahousu taputtaa karvaisia sorkkiaan.

    Kristityt ovat ihmisiä (erittäin erehtyväisiä) tulkinnoissaan Jumalan tahdosta, mutta Pyhä Henki on annettu ohjaamaan oikeaan. Toki on varottava (evoluution) lampun henkeä.

  3. Tietenkin piispojen fokus on sen näkemyksen puolustamisessa, jota kristinusko edustaa. Ei se ole puolueeton näkemys eikä pidä ollakaan. Ja tiedehän jos mikä edustaa epätäydellistä ja puutteellista maailmankuvaa. Tämä ajatus on ladattu tieteen perusajatukseen: havainnoista tehdään rationaalisia päätelmiä, kunnes nämä päätelmät korvaantuvat tarkempien havainnointien ja kehittyneemmän ajattelun kautta uusilla päätelmillä. Tiede ei väitä edustavansa totuutta, ainoastaan se väittää olevansa hyvä väline uuden tiedon hankkimisessa ja on oikeassa siinä.

    Onhan se röyhkeää, kun Kristus, johon uskomisesta kristinuskossa pitäisi olla kysymys, sanoo olevansa ainoa tie, totuus ja elämä. Kristukseen uskomisessa on kysymys siitä, että ottaa tuon lauseen tosissaan niin, että yrittää saada selville, mitä se tarkoittaa. Siinä ohessa voi kaivella luita ja laskeskella atomiytimien törmäysjälkiä maailmamme ymmärtämiseksi. Eihän tieteellä ole ole hajuakaan EDES monesta havaittavissa olevasta: Mitä on pimeä aine ja energia? Miten aivot synnyttävät tietoisuuden? Miten elämä alkoi? Miksi maailmankaikkeudessa on enemmän materiaa kuin antimateriaa? (Kysymys, joka haastaa fysiikan standardimallin, joka on parannus Einsteinin puutteelliseen suhteellisuusteoriaan) Eli koko olemassaolomme peruskysymykset ovat ihan levällään edes havainnoitavissa olevista asioista saati sitten niistä joita ei havaita.

  4. ”Oli aika omahyväistä väittää että vain (kristillisellä)teologialla on oikeat arvot ja vain teologia voi antaa vastauksen ihmisen paikasta ja päämäärästä siinä. ”

    Toden totta Markku, …

    Ensinäkin etiikka on filosofian (filosofia=rakkaus tietoon) vanhinta sisältöä ja huomattavasti kristinuskoa vanhempaa. Toki on myönnettävä, ettei etiikka kaikista ponnisteluistaan huolimatta ole löytänyt niitä ”oikeita arvoja”. Koko kysymys ”oikeista arvoista” on tieteen piirissä avoin.

    Todellisuutta on myöskin se, ettei kristillis-kirkollinen teologia ole niitä ”Oikeita Arvoja” kyennyt löytämään yhtään tiedettä vakuuttavammin. Esimerkiksi kristillisiin arvoihin kuuluu sekä homoseksuaalien tappaminen, että näiden vihkiminen Herran Pyhään Avioliittoon. Toden totta – jossain päin Afrikkaa jopa homojen tappamista pidetään kristillisenä samaan aikaan, kun homopareja täällä Suomessa vihitään kirkoissa.

    Tuomas Akvinolainen totesikin, että ”Oikeat Arvot” on Jumala itse ja ihmisen tavoittamattomissa. Ilmeisesti piispat eivät erota omaa korvasyyhyään Totuuden Hengestä, vaan ovat naulanneet oman uskonsa Nikean ja Augsburgin teologisiin erehdyksiin ja kauppaavat näitä erehdyksiä totuutena.

    Totuuden Henki on luonnoltaan vapaa, eikä salli itseään kahlehdittavan vanhoihin virheisiin.

  5. Hmm… Mistäköhän löytyy ensimmäinen etiikka. Olen löytävinäni sen 1. Ms. 1 luvusta ja sitten 10 käskystä, mutta sehän ei valistuneille ihmisille kelpaa.

  6. Joo, …

    Mooseksen normatiivisessa etiikassa oli varmaankin jokin vika, kun se piti täyttää ja korvata rakkausetiikalla.

  7. Normatiivisessa etiikassa ei ole mitään vikaa, mutta koska ihmiset eivät pysty elämään sen mukaan tarvittiin ’uusi liitto’ Jer. 31:31-24.

  8. ”Normatiivisessa etiikassa ei ole mitään vikaa, mutta koska ihmiset eivät pysty elämään sen mukaan tarvittiin ’uusi liitto’ Jer. 31:31-24.”

    On se merkillistä ettei kaikkitietävä kaikkivaltias ja kaikkinäkevä Jumala tiennyt tuota etukäteen vaan hänen täytyi ko normatiivisuuden kokeiluaikana tappaa ja tapattaa jopa vauvoja, lapsia ja naisia tuhansittain ja jopa kerran hukuttaa miljoonia ihmisiä sikiöineen ja vastasyntyneineen.

  9. Seppo, sinhän olet aina, ehdottomasti ja täydellisen oikeassa mielipiteinesi Jumalan julmuudesta. Olemme saaneet paljon nauttia auvoisista sanoistasi joita odotamme aina kiihkeästi.

  10. ”Seppo, sinhän olet aina, ehdottomasti ja täydellisen oikeassa…”

    Voi kiitos, en ole itse tiennytkään …

    ” mielipiteinesi Jumalan julmuudesta.”

    Hö, minähän ole vain lukenut asian Raamatusta, en edellä laaduttanut noita tappamisia mitenkään, voihan noita massamurhia jostain fudu-näkökulmasta rakkaudentekoinakin pitää… ihmetelin vain mihin niitä oli kaikkivaltias ja kaikkietietävä ja kaikkinäkevä välttämättä tarvinnut.

  11. Jumalalla on valta antaa elämä ja ottaa se pois, siihen on vain alistuttava. Elämä oli annettu ilman kuolemaa, mutta ihminen itse sen valinnoillaan menetti. Yhden ihmisen lankeamisella oli seurauksena se, että ihminen joutuu taistelemaan olemassa olostaan ja lopulta kuolemaan.

    Olisiko ihminen sitten tehnyt kaikki toisin, jos hänellä olisi kaikki valta hallita luomakuntaa, varmaan olisi tehnyt eri lailla, mutta olisiko lopputulos sen parempi, siihen en usko. Tämä uskomus perustuu siihen, kun katsoo historiaa, niin siellä vallan keskittyminen yksiin käsiin on aina tuottanut väkivaltaa ja kuolemaa.

  12. Eikös nuo kristilliset piirit tässä takavuosina julistaneet: ”älä alistu!”

    Mielenkiintoista tämä ajattelu: varmaan (ihminen) olisi tehnyt eri lailla, mutta olisiko lopputulos sen parempi… Tässä tulee minulle heti mieleen se, että Jumala ei oikein haltsannut suunnitelmansa toteuttamista, kun tuli sutta ja sekundaa niin paljon luomakuntaansa.

    Vallan keskittyminen yksiin käsiin on todellakin tuottanut onnettomuutta aina ja kaikkialla. Sitä se on tuottanut maallisissa piireissä kuten uskonnollisissakin. Ensimmäiset vallan keskittymisen pahat seuraukset on kuvattuna Vanhassa testamentissa, kun despoottinen hallitsija, Jumala, päätti tuhota epämieluisia kansoja ja kaupunkeja naisineen lapsineen vanhuksineen eläimineen kaikkineen.

    Mielenkiintoinen juttu muuten on tuo kaikkivaltiaan päätös jättää vanha liitto, kun ihmiskunta ei kyennyt elämään ”normatiivisen etiikan” mukaan ja siirtyä uuteen. Että kaiken pitäisi sitten mennä paremmin… Mitä tuli: sotia, sortoa, julmuutta, hyväksikäyttöä, petosta, opportunismia, köyhyyttä, orjuutta ja muuta mukavaa. Huonostipa tiesi tuo kaikkitietävä mitä tuleman pitää. Tuleekohan pian ”kolmas liitto”?

  13. Markulla ja Juhalla mielenkiintoiset kommentit piispojen Tieteiden lahja -julistuksesta. Todellakin on niin, ettei tiede ja usko ihan kunnolla ritirinnan viihdy. Kristinuskossa siis on jo totuus, joka on tarjolla, ota tai jätä. Ns. etsijöitä katsellaan vähän niin kuin lempeästi ja hyväntahtoisesti – on hienoa, kun tuo ihmisen alku tai uskossaan horjuva etsii sitä totuutta maailmasta ja itsestään, mutta kyllähän ennen pitkää sen löytää Raamatusta. Siellähän se totuus on jo ilmoitettuna. Niin, jos näin ei ole, niin silloinhan koko usko täytyy kyseenalaistaa, vai mitä?

    Tiede taas ei todellakaan väitä olevansa totuus, vaan vain väline totuuden etsimisessä. Tiede ei myöskään ole maailmankatsomus tai maailmankuva, vaan väline tiedon saamiseksi ja sen perusteella kukin voi oman näkemyksensä ja maailmankuvansa luoda. Tiede on välinpitämätön kaikelle muulle kuin mitattavalle. Arvotkaan eivät ole tieteelle oleellisia, ellei sitten niin, että yhteiskunnassa vallitsevien arvojen perusteella tieteen tekemistä rajoitetaan.

    Mielenkiintoista on se, että eri uskonnoissa pitäydytään siinä totuudessa, mitä oma uskonto ja sen kirjoitukset ilmoittaa ja samalla väheksytään tieteen ilmoittamaa totuutta, MUTTA kuitenkin käytetään mieluusti tieteen aikaansaannoksia jokapäiväisessä elämässä. Vaikka tietokoneita, kännyköitä ja somea. Ja kaikkia teknisiä välineitä mitä nykymaailmassa nyt on – kaikki tyynni tieteen aikaansaannoksia. Islamistit vihaavat länsimaita vietävästi ja julistavat omaa ikivanhaa totuuttaan – internetissä. Ja käyttävät aseita, matkustusvälineitä ja lentokoneita tehdessään tihutöitään. Pääasiassa länsimaisen tieteen ja tekniikan tuotteita.

  14. ”Jumalalla on valta antaa elämä ja ottaa se pois, siihen on vain alistuttava. Elämä oli annettu ilman kuolemaa, mutta ihminen itse sen valinnoillaan menetti.”

    Mitä ihmeen valintoja ne hukutetut sikiöt ja vastasyntyneet vauvat olivat ehtinet tehdä? Tai Egyptin vastasyntyneinäkin tapetut esikoiset?

  15. Yki ”Tiede taas ei todellakaan väitä olevansa totuus, vaan vain väline totuuden etsimisessä. Tiede ei myöskään ole maailmankatsomus tai maailmankuva”

    Aamen. Evolutionismi (mikä on maailmankatsomus) ei tiedä mitään oikeasta tieteestä, mikä perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja sen tulosten analysointiin. Naturalistinen tiede on osoittanut selkeästi että luonnonvalinnan tai geenien mutaatioiden kautta ei ole mitään mahdollisuutta uusien rakenteiden muodostumiseen geenien monikerroksisen informaation muodostumisen kautta, koska sattumanvarainen geenistön muuntelu tuottaa vain rikkoutunutta koodia. Tällöin tapahtuu geenin rappeutumista, ei parantumista tai ’evoluutiota’, vaan degeneraatiota.

  16. Ai niin, piti vielä ilmoittamani, että evoluutio on totta.

    Evolutionismista en oikein tiedä mitään. Mitä mahtaneekaan olla? Ei liene tuosta ismistä mitään oppikirjoja tai dogmikokoelmia tai haditheja olemassa.

    Entä mikä se naturalistinen tiede on? Vai tarkoitetaanko sillä luonnontiedettä?

  17. Evolutionismi lienee krist. fudujen keksimä olkinukketermi, jolle ei ole todellista vastinetta.

  18. ”Mitä ihmeen valintoja ne hukutetut sikiöt ja vastasyntyneet vauvat olivat ehtinet tehdä? Tai Egyptin vastasyntyneinäkin tapetut esikoiset?”

    Eivät ole tehneet mitään sellaisia valintoja, että sen takia joutuvat kärsimään. Valinnat ovat tehneet muut ihmiset, joiden takia toiset joutuvat kärsimään, näinhän se on tänäkin päivänä.

  19. Ai että! Ja voi shaat..na! Siis Kaikkivaltias, ylimaallisen Hyvä ja Kaikkivoipa siis hukutti ja tapatti sikiöt, vastasyntyneet ja muut lapsoset eräiden typerien aikuisten valintojen vuoksi! Ihan niin kuin nytkin tapahtuu. Priceless!

  20. Faarao ei laskenut Israelin kansaa pois, vaikka Mooses ilmoitti siitä Jumalan tahdon. Jos Israelin kansa olisi saanut lähteä, niin ei esikoisetkaan olisi tarvinnut kuolla, onko tämä nyt niin vaikea käsittää.

    Kuinka monta uhria Hitlerin tai Stalinin valinnat aiheutti syyttömille. Tällä hetkellä Iran valinnut tien, jonka mukaan kaikki juutalaiset tapetaan, näin vain se elämä jatkuu.

  21. ”Valinnat ovat tehneet muut ihmiset, joiden takia toiset joutuvat kärsimään, näinhän se on tänäkin päivänä.”

    Oliko Jumala tässä viattomien tappamisessa muiden teoista mielestäsi oikeudenmukainen eli vanhurskas?

  22. Täällä näyttää olevan ihmisiä, jotka eivät ole koskaan omilla valinnoillaan kenellekään aiheuttaneet mitään pahaa. Minä en kuulu näihin ihmisiin, olen aiheuttanut lähimmäisille joskus pahaa mieltä, se on pakko tunnustaa.

    Sepolle voin sen verran sanoa, etten lähde Jumalan toimia arvioimaan, en ole siinä asemassa. Jos liittyisin arvostelijoihin, niin se olisi kapinointia Luojaamme vastaan, sitä en halua tehdä.

  23. Et sitten vastannut yo kysymykseen oikeudenmukaisuudesta.. Kun sinulta Kalevi loppuvat aidot argumentit, joudut turvautuman tämmöiseen olkinukkeen: ”Täällä näyttää olevan ihmisiä, jotka eivät ole koskaan omilla valinnoillaan kenellekään aiheuttaneet mitään pahaa.”

    Kuka täällä on väittänyt tuollainen olevansa? Ei tietenkään kukaan, edellä oli kyse sikiön tai vauvan valinnoista…et osannut vastata ja turvauduit ad-hominem tyyppisen hyökkäykseen.
    Toinen väärän vaikutelman antaminen on sinulla siinä,että olisin muka arvostellut Jumalaa. Näin fudut aina tekevät, siirtävät epäloogiseen oppiinsa Jumalasta kohdistuvan kritiikin muka Jumalaan kohdistuvaksi. Se on epärehellistä keskustelua.

  24. Seppo, en ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, mutta voihan sitä siitä huolimatta keskustella. Nuo olkinuket näyttää tulevan joka paikassa esille, minä vierastan noita olkinukkejasi, voisit vähän selvemmin esittää asian jota arvostelet.

    Vaatimus, että kävisin arvioimaan Luojamme tekemisiä on ikään kuin yli ihmisen vaatimus vaatia Jumalalta perusteluja teoilleen. Tällöin unohdetaan se, että ihminen puhuu Luojalleen, joka on hänet luonut ja ylläpitää hänen elämäänsä, ilman häntä ei olisi meitä ketään täällä keskustelemassa.

  25. ”että olisin muka arvostellut Jumalaa.”

    ”Oliko Jumala tässä viattomien tappamisessa muiden teoista mielestäsi oikeudenmukainen eli vanhurskas?”

    Joku logiikka noissa väitteissä on, mutta minun onneton fudun aivo ei aivan yllä noin korkeisiin sfääreihin.

  26. Raamatun kertomiin tapahtumiin viittaaminen ja niistä kysyminen ei ole arvostelua, joka kohdistuu oikeaan Jumalaan, jos Häntä ylipäätään on. Jos sen kritiikkinä haluaa nähdä, se osuu vain ihmisen tekemiin k e r t o m u k s i i n oletetusta Jumalasta suhteessa tämän narraation ilmennyksiin ja tuolle kerrotulle Jumalalle ihmisen antamiin laatuihin ja hänestä tehtyihin oppeihin.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.