Joskus ammoisina aikoina minulla oli vakaa usko siihen, että selittäisin Paavalin vaikeita kohtia vähintäänkin yhtä radikaalilla uudella tavalla kuin mitä Donut labin miehet innovoivat akkuteknologiaa. Tarkoitus oli muuttaa maailmaa. Gradu valmistui vuonna 2017. Sittemmin teologia on jäänyt vain muistoksi.
Nyt kuitenkin elokuun tilaisuudessamme – johon olin kutsunut eläkkeellä olevan professorini puhumaan – minut otettiin tehopuhutteluun ja kyseltiin tutkimusteni etenemisestä. Kaikkiin ”mutta-kun” – väitteisiini vastattiin professoripariskunnan yhteisin voimin niin että jäin sanattomaksi. Olen syksyn testaillut itseäni, kerrannut kreikkaa modernein välinein (youtube) ja kuunnellut teologisia kirjoja ja vähän lukenutkin vaikka vanhoilla silmillä se on hiukan vaivalloista kuivien silmien kanssa pönttöuunien ja ilmalämpöpumpun keskellä. Kumma kyllä jaksoin tätä tehdä varsin kiinnostuksella.
Vaihtoehdot edetä olisi lähettää gradusta kirjoittamani artikkeli suoraan akateemiseen journaaliin maailmalle, jos vaikka julkaisisivat tai pyrkiä ensin jatko-opiskelijaksi. Jälkimmäinen olisi normaalimpi tapa, mutta vaatii jo ennen pyrkimistä tutkimussuunnitelman. Tutkimussuunnitelmassa taas kysytään käytettäviä metodeita.
Helsingin yliopistolle ei oikein vaikuta kelpaavan metodini: ”käytän kaikkea mahdollista tietoa ja mielikuvitusta sen selittämiseksi mitä Paavali tarkoitti”. Pitäisi osata nimetä tutkimusmetodeja. Nyt pitäisi siis opetella ja keksiä akateemisia termejä ja metodikäsitteitä sille mitä olen tehnyt ja tulisin tekemään.
Minut ohjattiin opiskelijoille tarkoittetulle metodisivustolle: Eksegetiikan menetelmien oppimisympäristö EMO. Tästä järkytyin sen verran suuresti, että olen viime viikkoina keskittynyt teologiaa enemmän ballistisiin ohjuksiin, akkuteknologiaan ja oman jogurtintekoteknologian kehittämiseen kissan kanssa seurustelun ja taloustieteen opettamisen lisäksi. Eksegetiikan menetelmät ovat sitten graduni kehittyneet sillä tavoin, että varmasti Heikki Räisänenkin järkyttyisi, jos olisi elossa.
Aloitetaan helpoimmasta metodikandidaatista, queer-eksegetiikasta, jota kuvataan sivustolla näin:
”Eksegeettinen queer-tutkimus pohjautuu postmoderniin raamatuntulkintaan. Tutkittavan tekstin alkuperäinen merkitys nähdään toissijaisena, sillä sen saavuttamista pidetään mahdottomana. Jokainen arvovaltainen teksti alkaa elää omaa elämäänsä ilman että sen kirjoittajalla on enää mahdollisuutta vaikuttaa lukijoiden tulkintoihin. Alkuperäisen kirjoittajan tulkinta tekstistä onkin vain yksi mahdollisuus muiden joukossa. ”
Tällainen olisi ollut ei-eksegetiikkaa silloin vanhaan hyvään aikaan. Ja ehdottomasti siis tutkimusmenetelmäni ei ole tätä. Päinvastoin pyrin ymmärtämään ja saavuttamaan niin pitkälle kuin mahdollista tekstin alkuperäistä merkitystä. Ei siis postmodernia raamatuntulkintaa. Tässäpä yksi tutkimusmetodinen rajanveto, joka on helppo tehdä. Kaikki ei käy.
by 
Miten lienee, …
Jonkin ”alkuperäisen merkityksen” koko olemassaolo on hieman kyseenalainen asia. Kyse on loppujen lopuksi aina tulkinnasta.
Itse suosittelisin sinulle kriittistä tutkimusotetta ja feminististä metodologiaa. Burrel & Morgan avaavat tätä lähestymistä varsin hyvin.
Pystytkö/haluatko yhtään avata tätä? Mitä on kriittinen ote tai mikä feministinen metodologia? Joka tapauksessa pyrkimyksenäni on ymmärtää miksi Paavali kirjoitti mitä kirjoitti ja mitä tarkoitti sanoa.
Löysin jonkun portugalinkielisen luentosarjan tuosta kirjasta kyllä.
Kriitinen tutkimus lähestyy asioita kriittisesti suhteessa vallitsevaan asemaan.
Kriittiseen tutkimukseen liittyy tyypillisesti tutkijan oma poliittinen tai aatteellinen agenda.
Kriittinen tutkimus hyväksyy sen, ettei se ole objektiivista.
Pyrin kuitenkin objektiivisuuteen niin pitkälle kuin se on mahdollista. Onko kyse silloin kriittisestä tutkimuksesta tarkoittamanasi metodina?
Kriittisyys viittaa siihen, että tarkastelet Paavalin tekstejä naisnäkökulmasta sellaisella ajatuksella, että perinteinen näkökulma on liian patriarkaalinen.
Tämä liittyy tutkimusasetelmmaan (tutkimusote, tutkimusstrategia).
Seuraava hierarkinen taso on tutkimuksen metodologia, jonka olisi hyvä olla ainakin jossain määrin objektiivinen.
Miten objektiivisuus voisi ilmentyä – ehkä lähinnä toistettavuus ja tulkintojen perustelut?
Kyse on kuitenkin ihmistieteistä, joten tutkimusasetelman sisäistäminen on hyvän työn perusta.
Etkös ole jo kerran väitellyt?
Taloustieteessä mitään ei tarkasteltu jostain ihmisnäkökulmasta. Talous oli kone, jonka lainalaisuuksia mallinnettiin. Malli oli hyvä, jos data sopi siihen ennen ja jälkeen tutkimuksen.
Historiaa ei voi toistaa, voi vain yrittää ymmärtää. Tämä on aivan eri tiede, jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsua.
Taisit nyt antaa aihetta ainakin 4 blogiin. Täytyy miettiä mistä lähteä liikkeelle.
Joo, …
Jeps. Eksegetiikan menetelmät HY:ssä ovat todella hajanaisen oloisia. Ehkä tuo sillisalaatti avaa sopivasti tilaa myös minun tavalle kehitellä ajatuksia. Täytyisi vain osata sanoittaa metodi jotenkin. Vaatii lukemista ainakin.
Jos teet nippuväikkäriä, voit ehkä aloittaa meta- analyysistä, jossa esittelet tutkimukset, joissa käsitellään naisen roolia seurkunnassa. Tuon gapin tunnistaminen on ihan mielenkiintoinen havainto.
Metodisesti voit ehkä luokitella artikkelit johonkin nelikenttään. Ja laskea osumat.
Scatter diagrammi tuo aika kivasti erilaiset ryhmät esiin.
Sehän olisi kiva. Nipuista en tiedä. Ei ole sanottu, että huolivatkaan minua sisään. Täytyisi sitä ennen saada itselleen ohjaaja UTn eksegetiikasta sieltä laitokseltakin (vain 3 ehdollakaan tällä hetkellä). Vain proffa tai yolehtori kelpaa.
Sitten vielä haku, joka kilpailtu. Sitä varten pitää saada metodit sanoitettua asiallisesti. Varsinainen ohjaaja jo onkin, jos sikseen. Hänen ohjeita proffani jo edesmennyt eksegeettivaimo käski noudattaa julkaisujen suhteen. En tiedä, miksi juuri hän minua niin kannusti melkein viimeisinä tekoinaan. Tuskin tunsin häntä. Pakko tuo on ottaa sen verran tosissaan, että edes yrittää.
Nippuväikkäri tarkoittaa neljää artikkelia, jotka liittyvät toisiinsa ja ne artikkelit toisiinsa sitovaa koostejulkaisua.
Jos ensimmäinen artikkeli on meta-analyysi, kolme seuraavaa voivat keskittyä johonkin teemaan Paavalin suhteessa naisiin. Teemaan voi tarkastella vaikka kolmen valitun tekstitikohdann kautta tai kolmen erilaisen termakysymyksen kautta.