Onko Gileadiin pitkä matka?

Ostin kuluneella viikolla alennusmyynnistä kaksi kirjaa ja luin ne heti: Margaret Atwoodin Orjattaresi sekä Terho Miettisen ja Raija Pellin Harhaanjohtajat vahvassa uskossa. Luettuani vielä Karin Kulttuuri-postauksen kommentteja päätin kertoa vähän näistä kirjoista.

Atwoodin romaani kertoo kuvitteellisesta Gileadin valtakunnasta entisen USA:n alueella, jossa vanhatestamentilliset konservatiivikristityt ovat ottaneet vallan. Miehet hallitsevat järein ottein, hedelmälliset naiset on alistettu synnytysorjiksi, koska lapset loppuvat ja yläluokkaiset naiset ovat hedelmättömiä. Vanhat naiset on siivottu siirtokuntiin pois näkyvistä. Valtakunnassa vallitsee totalitarismi, jyrkkä luokkajako, kyttääminen ja pelon ilmapiiri. Hurskaiden kulissien takana kukkii valtava kaksinaismoralismi. Raamatusta löytyy kohtia milloin minkäkin teon oikeutukseen, mutta toiset kohdat Raamatusta sivuutetaan. Itse asiassa Raamattuja säilytetään lukollisissa lasikaapeissa, ettei kuka tahansa pääsisi niitä lukemaan. Gileadissa on paljon makaabereja rituaaleja, mutta niiden tarkoitus on ainoastaan varmistaa eliitin asemaa.

Atwood on tunnettu feministinä, ja hän haluaakin ehkä pelotella, mitä tapahtuisi, jos konservatiivikristityt ottaisivat vallan. Kristinuskon harjoittamista hän tosin ei kirjassaan kuvaa, eikä Jumalan sana ole kenellekään ns. elävää. Oma stereotyyppinen kuvani konservatiivikristityistä ei ole aivan sopusoinnussa Atwoodin kuvauksen kanssa. En esimerkiksi uskoisi, että hedelmättömät naiset pääsisivät kovinkaan korkeisiin asemiin heidän yhteiskunnassaan. Luulisin myös, että edes jotkut alaluokkaiset turvaisivat Jumalaan ja epäilisivät, voiko heille syötetty oppi olla Jumalasta lähtöisin. Voin toki olla turhan sinisilmäinen.

Gileadin tyyppinen uskonnollinen totalitarismi voisi olla mahdollinen talebaneilla, mutta tuskin kristinuskon puitteissa kuitenkaan – vai voisiko sittenkin? Tässä kohtaa keskusteluun osallistuu Terho Miettisen ja Raija Pellin kirja. Se marssittaa lukijoiden eteen kristillisiä kulttijohtajia, jotka ovat kunnostautuneet kaksinaismoralismin saralla. Voitte itse käydä kurkkaamassa kirjasta, kenestä puhutaan.

Alussa tuntui oudolta, että henkilöt mainitaan ihan nimeltä. Suomessa on kunnianloukkaussyytteitä saanut vähemmästäkin. Sitten ajattelin, että jos hengelliset johtajat tieten tahtoen johtavat ihmisiä harhaan ja käyttävät väärin Herran, meidän Jumalamme nimeä, kyllä siitä pitää voida puhua.

Miettinen ja Pelli sanovat kirjansa olevan uskontoa kunnioittava, mutta karismaattisille liikkeille en paljon kunnioitusta havainnut. Pyhän Hengen toiminnaksi väitetyt tapahtumat voidaan selittää esimerkiksi joukkosuggestiolla, jonka nämä hengelliset johtajat hallitsevat hyvin.

Kirjoittajat käyttävät nimitystä vahvauskoiset tarkoittamaan henkilöitä, jotka hengellisyydessään ovat enemmän kuin pelkät tapakristityt. Vahvauskoiset ovat kautta historian salailleet johtajiensa väärinkäytöksiä, ja toisaalta sulkeneet pois yhteisöstään ihmisiä, jotka ovat uskaltaneet epäillä heidän vilpittömyyttään. Vahvauskoiset ovat myös usein puhuneet suuresta herätyksestä ja rukoilevat sellaista. Mietittäväksi jää, kuinka lähelle Gileadia siinä herätyksessä mennään. Minulla hälytyskellot alkavat soida, jos varoitetaan ihmisiä ajattelemasta liikaa. Seurakuntalaisten pitäisi tyytyä vain tottelemaan ja fiilistelemään ylistysmusiikin tahdissa, ettei paholainen saa valtaa. Jumalaa tosin on mahdotonta ymmärtää, mutta saamme kai sentään yrittää?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

4 kommenttia artikkeliin ”Onko Gileadiin pitkä matka?”

  1. Valitettavasti kirkon historia vilisee mainitsemiasi kultteja ym. hörhöjä. No, vastaavasti muissa uskonnoissa ja erityisesti ateismissa (joka on todella dogmaattinen uskonto) tavataan jos vielä kummallisempia heppuja (myös naisia?).

    Eri asia on, kuten jo mainitsit, että todellinen Jeesuksen ja hänen apostoliensa, ja varsinkin Paavalin, välittämä aito kristinusko ei tunnista em. omituisuuksia, jotka lähtevät sieltä toisesta sylttytehtaasta. Pukinsorkka vilkkuu iloisesti.

    Jos joku vähänkin vilkaisee UT:n sanomaa ja varsinkin vuorisaarnaa ja esim. 1. Kor 13 tai Johanneksen kirjeitä, voi saada ihan toisen käsityksen kristinuskosta.

  2. Attwoodin kirja on mennyt TV saranakin. Aika hurja yhteiskuntakuvaus. Vaikka Yhdysvalloissa onkin vahva konservatiivinen uskontoliikehdintä niin ei saa unohtaa aivan uutta ja mahtavaa naisten heräämistä yhteiskuntaan vaikuttavana voimana.

    Tästä saamme kiittää Trumpia. Aina jotain hyvää onnettomuksien myötä. Naisten yleinen koulutustaso jayhteiskuntaan vaikuttaminen vaikuttavat vahvasti myös miehiin. Luulen että keskimääräisesti valistunut mies ei edes halua kotiorjaa joka nöyrästi tottelee isännän ääntä.

    Yhtenä vahvana teemana ATwoodin TV sarjassa oli se että systeemi tarjosi miehille suurinpiirtein vapaita seksuaalisia palveluksia. Orjuus oli ennenkaikkea naamioitua prostituutiota. Suostuisivatkohan naiset sellaisen systeemin luomiseen. Esikuvana kirjalle on ehkä aikainen mormooniyhteiskunta jossa moniavioisuus oli sallitua ja ei vain sallitua vaan suosittua. Sekin loppui . Ei vain ympäröivän yhteiskunnan painostuksesta vaan myös naisten kapinasta.

    Ylimalkaan uudelleen heräävä ja uudenlainen naisasia liike Yhdysvalloissa on maailmanpolittinen voima. Saa nähdä miten tässä käy kun naiset vaativat oikeuksiaan. Ajatelkaapa vain sitä että siellä ei ole mitään äityyshoitoa ja äityysvapaita jollei työnantaja sellaista myönnä.

    Yhdysvalta on eräänlainen orjavaltio kieltäessään itsestään selvät sosiaaliset oikeudet sellaisilta omilta kansalaisiltaan joilla ei ole varoja.

  3. Ihmisen pitäisi olla hereillä joka tilanteessa, jos joku hengellinen arvostettu johtaja syöttää omia ajatuksia, niin sitä on syytä välttää. Kaikkea mitä esitetään pitää verrata Jeesuksen oppiin, jos poikkeama on olemassa, niin ei pidä mennä mukaan. Harhaan johtajia on ollut ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa, näin on meille Raamatussa ilmoitettu sen takia, että pysyisimme oikealla tiellä.

  4. Jeesuksen opin, esimerkiksi rakkauden kaksoiskäskyn noudattaminen on kristityille tavoiteltavaa, mutta se tekee heistä myös houkuttelevan saaliin hyväksikäyttäjille. Erityisen tottelevainen seurakuntalainen voi ymmärtää, että kohta ”kaikesta mielestäsi” tai ”kaikesta ymmärryksestäsi” tarkoittaa oman ymmärryksen nollaamista, koska mikäpä on ihminen muuta kuin viheliäinen syntisäkki.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.