Olisiko Jumalan salaisuus?

Voisiko olla Jumalan salaisuus, että kun Hän tulee aikanaan, niin Hän ilmoittaa täydellisen arvon Pii:lle eli ympyrän kehän ja halkaisijan suhteelle, jonka tämä Excel ilmoitaa tarkuudella 3,14159265358979 ja jonka viimeinen laskettu likiarvo tunnetaan nykyään noin 10 000 miljardin merkin tarkkuudella?

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

15 kommenttia artikkeliin ”Olisiko Jumalan salaisuus?

  1. Jos jollekin suureelle, kuten piin arvo, ei voida antaa absoluuttisen täydellistä arvoa, niin miksi ihmeessä Jumalan sen pitäisi tulla meille kertomaan? Ja jos Hän niin tekisi, niin Hänhän rikkoisi omia laatimiaan luonnonlakeja, vai mitä? Ainakin minulle on usein kerrottu, kun olen kysynyt ”miksi” joistakin paradokseista, ettei Jumala toimi omia lakejaan, kuten luonnonlakejaan, vastaan.

    Mutta noin muuten: ei tänne tule herroja, ei narreja eikä muitakaan. Aivan todennäköisesti. Tai jos tulee, niin kenties sitten vieraan sivilisaation edustajia. Mutta sekin on varsin epätodennäköistä. Mitään Häntä ei tänne ole tulossa yksinkertaisesti siksi, ettei ole olemassa mitään muita jumalia kuin mitä ihmismieli on keksinyt.

  2. Raamatun piit
    Elämää luovan aurinkovoiman näkyviä ja tuntuvia ilmentymiä ovat tietysti lämpö ja siitä emanoituva valo ja niinpä Raamatun luomiskertomuksessa Genesiksessä on valon elementti voimakkaasti sekä näkyvästi että näkymättömästi läsnä: Genesiksen 7 ensimmäistä sanaa sisältävät kuusi pla-aurinko-härkä-111-kirjainta, joiden yhteinen arvo on 666 ja kertomuksen 31. sana (31 = voima, jumala) onkin rvah eli tuo valo, jonka lukuarvo on 212. (212 vastaa myös eritäin merkittävästi käsitettä ‘ympärileikkausveitsi’) Kun valo-sanan sijaintiluku 31 vihjaa piihin onkin mielenkiintoista katsoa, mitä tapahtuu kun tehdään asetelma 666:212 ja kas kummaa, tuloksi tulee tuo Valoa Ristiltä lehden tarjoama arvo 3.141509434, jonka viidestä ensimmäisestä numerosta voi vaivattomasti saada heprean jumalia tai oikeammin eläviä voimia tarkoittava kuuluisan sanan elohjim myhla. Pii onkin elohjimin kätketty merkitys, sillä luetaan elohimien avatusta muodosta hym al 514 13 oikealta vasemmalle. Itse asiassa esim. pyramidi pitää itsessään kaikki nämä ideat, pisteen, janan kolmion, pohjaneliön, ja viisi pintaa eli Platonin solidien ideat.
    Pii voidan joh taa myös heprean mittanuora-sanan muodostavista kirjaimista k koof ja v vav , jotka sivumennen sanoen liittyvät juuri siihen Raamatun paikkaan, josta Pekonen opettaa, että tuskin se mitään matematiikkaa opettaa, (Miksi Pekonen muuten kysyy, mistä VR:n pii, johtuu, kun kerran on nähtävästi lukenut kohdan, jossa Lahtien asian selittää?) ja joihin kirjaimiin mystisesti liittyi ylimääräinen kirjain hee, jolloin sanan h vk arvoksi tulee 106 + 5 eli 111. Näistä aineksista heprealainen matemaatikko S. E. G. Belaga on saanut kaavan 3 x (111:106) = 3,141509434, siis saman kuin allekirjoittaneen löydös 666:212. Jälkimmäinen tapa johdettuna luomiskertomuksen valoa ja aurinkovoimaa tarkoittavista sanoista lienee tarkoituksellisempi, sillä suhde toistuu vielä Saarnaajan kirjassa vierekkäisissä sanoissa voittoisa tuo valo: rvah nvrty: näiden sanojen lukuarvot ovat 212 ja 666, tässä on toistamiseen tuo Pekosen kaipaama suhde 3,1415o9434. On huomattava, että sana voittoisa eli jtron esiintyy vain Raamatun 33. (3+3=6) kirjassa ja sana esiintyy 6 kertaa, jolloin esiintymien kokonaissumma on 3996 eli 6 x 666!. Edelleen liittyy esiintymisiin lähes aina käsitteet valo tai aurinko. Alamme ymmärtää, miksi kristinusko niin helposti Konstantinus Suuren aikana sulautui tuolloiseen sol invictus (voittoisa aurinko) kulttiin.
    Muita kiinnostavia 212 käsitteitä ovat kätkeä, sanoa, halkaista, ympärileikkausveitsi, monistua bry, moninkertaistaa, katsoa, nähdä, (sanasta rako, halkeama) puhua, laakso, mielenkiintoisesti kuuluisassa Joosuan kirjan kohdassa, missä aurinko seisahtuu ja puhutaan myös kuusta joka seisoo laaksossa, laaksossa arvo on 212. On myös huomattava, että aiheemme kannalta mielenkiintoinen sana on miekka jonka muoto myös vastaa kiilamaista vuorta tai terävästi leikkaavaa loistoa eli valoa, sana on inessiivissä brxb. Kaikki käsitteet sopivat siis myös ajatukseen ympyrän kahtia leikkaavasta halkaisijasta.
    Mikäli jotakuta närästää nyt se, että po. Raamatun piin viimeiset desimaalit ovat ‘väärin’, hän huomatkoon, että heprean matemaattiset käsitteet ovat samalla usein myös mielekkäitä sanoja, joiden kirjaimet ovat kokonaislukuja ja kaikilla ao. kontekstiin nähden järkevillä sanoilla ei näin ollen voida tietenkään aina ilmaista aivan tarkkoja arvoja, mutta jo mainittuja tarkempiakin piin desimaalijonoja Genesiksestä on toki johdettavissa. Kun otetaan esim. elohjim p eli 3.1415 ja jaetaan sillä heprean sanojen mrbad dabarim numeromerkinnän 41224 puolikas (Nämä dabarimit jaetaan kahtia, koska Mooses kirjoitti ne kahteen tauluun), niin saadaan kehälle 20612 halkaisija 6561,19688. Kun asia ilmaistaan toisinpäin eli haetaan näistä piille arvo kokonaislukuina saadaan 3.1415942269 eli jo melkoisen tarkka arvo!.
    (Abramin luomisluku on myös edellä mainittu 41224 ja tulee nimimuodosta mabram mrbam eli Abramista.)
    John Parker ja on todennut piin erään raamatullisen ihmisen pojasta ja ihmisestä johdetun piin asetelman 355:113 olevan myös monien tähtitieteellisten laskelmien pohjana. Tarkkaavainen lukija huomannee, että 355 vastaa heprealaisen kuuvuoden päiviä ja että osapuolet saavat 113 peilikuvanaan summan 666, siis jälleen aurinkovoiman. Tämän asetelman pii on myös – heprean sanojen gematriasta tullakseen – hämmästyttävän tarkka, sillä siinä 355 vastaa paitsi kuuvuoden päiviä myös sanontaa ihmisen poika bar anash sna rb ja 113 aysh sya ihmisen peilikuva ja sanat antavat piin arvoksi 3,14159292, ensimmäiset 6 desimaalia oikein.

  3. Ensimmäinen kommentti:

    Yki on tätä mieltä: ” ettei ole olemassa mitään muita jumalia kuin mitä ihmismieli on keksinyt.” – Ja Jumala tätä: ”…. Onko muuta Jumalaa kuin minä? Ei ole muuta pelastuskalliota, minä en ketään tunne.” (Jes. 44:8 2 viimeistä lausetta.)

    Minä olen taipuvaisempi Jumalan näkökulmaan.

    Ja toinen kommentti:

    Ja Seppo Heinolan kommenttiin on minun todettava – ettei minulla ole siihen mitään todettavaa muuta kuin hattu kourassa lukea!

  4. Minäkin kuuntelisin jumalan näkökulman, jos sellaista olisi. En ole nähnyt enkä kuullut missään. Raamattuahan en tietysti ota lukuun. Sehän on tarinakokoelma ammoisilta ajoilta. Näyttöä todellisista tapahtumista suunnilleen saman verran kuin Kalevalassa rautakaudesta.

    Se mitä esitin, ei ole vain minun mielipiteeni. Se on asioiden todennäköisin tila. Muusta ei ole minkäänlaista näyttöä.

  5. Yki odottaa ja olettaa näyttöä. Entäpä, jos havainnointivälineesi ovat viallisia? Ehkä havainnointisuuntasi onkin väärä? Ehkä suodattimesi suodattavat pois jotain olennaista havainnoimastasi?

    Raamattu on tietenkin ihmisen kirjoittama tarinakokoelma. Mutta niin kuin kaikki ihmisen käsien ja aivojen työstämänä syntynyt, se voi monella tasolla sykkiä sitä, mikä on kristinuskon perusväittämiä: ihminen on Jumalan kuva ja kykenee kommunikaatioon. Tätä kommunikaatioita on mm. allegorinen ja symbolinen puhe, jonka syvin merkitys kasvaa ja täydentyy iän ja ymmärryksen muuttuessa.

    On ihmisyyden pilkkaa sanoa, että Jumalaa ei ole. Ihmisyyden pilkkaa ei tietenkään ole sanoa, että en USKO, että Jumalaa ei ole.

  6. Usein kuulee sanottavan että jos Jumala olisi olemassa niin miksi hän antaa kaiken pahan tapahtua.

    Asiaa tarkemmin ajateltuna pitäisi tällaiselta sanojalta kysyä, joka näin sanoo olevansa viisaampi kuin Jumala, niin miten hän lopettaisi sodat ja kaiken väkivallan käytännössä.

    Pitäisikö kaikki pahantekijät hävittää mutta millä keinoin, jos kaikki pahantekijät hävitettäisiin, niin miten se käytännössä tapahtuisi. Olisiko tappaminen ainoa käytettävissä oleva vaihtoehto.

    Olisiko sitten toinen vaihtoehto muuttaa koko ihmisen olemus niin ettei hän olisikaan ihminen vaan joku muu olento jolla ei olisikaan omaa tahtoa vaan hän joutuisi noudattamaan toisen tahtoa mutta kenen jos kerran Jumalaa ei ole olemassa.

    Ajatuksena tämä on ihmisen järjelle vieras, ei monikaan näin haluaisi tapahtuvan vaan pahatkin ihmiset haluaisivat elää

  7. Juha: Juu, totta maar (tulee muuten keskiajalta sanoista ”totta Maria”) minä odotan näyttöä. Jos havainnointivälineeni ovat viallisia, niin silloin suurimman osan maapallon väestön nämä ovat viallisia. Nimittäin kristinuskoisten maiden väestöstä noin neljännes ei usko Jumalaan ja tämä määrä lisääntyy koko ajan. Suomalaisista nuorista kiihtyvästi enenevä osa ei usko. Sitten on ne miljoona muuta uskoa. Eli havainnointivälineet ovat varsin suurelta osalta maapallon ihmisistä viallisia.

    Ihminen on omasssa omahyväisyydessään ja itseriittoisuudessaan keksinyt tuon ”ihminen on Jumalan kuva”. Ja sen mukaan antanut itselleen luvan vallita maata, merta ja taivasta. Koska ”Jumala nyt on vain asettanut näin”. Ja niinpä maapalloa onkin ryöstetty ja raiskattu kiitettävän paljon – siis alunperin kristinuskoisten toimesta.

    Kommunikaation ihminen keksi jo pystyapinavaiheessa miljoonia vuosia sitten ja sanallisenkin kommunikaation kai satoja tuhansia vuosia sitten. Siinä sitten kehittyi allegorinen ja symbolinenkin kieli ja taju abstraktioista. Niinpä sitten tuli pian keksityksi jumalatkin.

    Ihmisyyteen kuuluu jumalat, joten sikäli ymmärrän että on ihmisyyden pilkkaa sanoa, ettei näitä ole. Ihminenhän jumalat on keksinytkin. Ne ovatkin olemassa abstraktilla ja symbolisella tasolla. Mitään muuta näyttöä ei ole.

    Tietenkin voi tuntua arrogantilta, että toteaa, ettei jumalaa ole – tähän uskovista. Varsin suurelle osalle ihmisistä asialla ei juuri ole merkitystä. Minäkin olin vajaat kymmenen vuotta sitten vielä hällävälisti. Tietty se, kumpaa mieltä tahansa on, on se subjektiivinen käsitys. Mutta kaiken näkemäni, kuulemani, tuntemani ja kokemani mukaan objektiivisesti ottaen minulla ei ole pienintäkään syytä uskoa sellaisen jumalan olemassa oloa, jota uskonnot tarjoavat. Sikäli: jumalaa ei ole. Eri asia on sitten, onko joku vastaavanlainen entiteetti jostain toisesta ulottuvuudesta tai sivilisaatiosta, joka kenties olisi pannut elämän alkuun täällä. Ja ehkä tarkkailee, miten ihmiskunta pärjää. Sitä ihmiskunta ei tiedä ehkä koskaan.

  8. Kalevi: Eikö kysymys ole aivan aiheellinen? Miksi Hän kaikessa ylimaallisessa hyvyydessään antaa viattomien ja syyttömien kärsiä suunnattomia tuskia ja kauheuksia? Voiko kaikkivoipa olla hyvä, jos Hän näin antaa tapahtua ja vieläpä on kaikkitietävyydessään tiennyt näin tapahtuvan?

    Kukaan tuollaisen sanoja EI kuvittele olevansa viisaampi kuin jumala, koska tämä ei pidä jumalaa minään muuna kuin uskomuksena. Sen sijaan hän esittää retorisen kysymyksen, jolla on täysi perustelu. Mitä tulee pahantekijoiden hävittämiseen, ilmoitan nyt vain, että en ole kuolemanrangaistuksen kannattaja, mutta tiukkojen rangaistuksien ja päättäväisen hoitoon ohjaamisen kannalla kylläkin. Pahat luonteenpiirteet ovat meissä ja toisissa määräävinä, joten pahasta emme pääse ikinä eroon. Kuinka kristitylle tuleekin mieleen pahojen likvidoiminen vaihtoehtona?

    Ja jälleen kerran tultiin siihen omaan vapaaseen tahtoon. Toisten tahtoon meistä useimmat joutuvat taipumaan arjessa joko olosuhteiden pakosta tai sitten vain saadaksemme sosiaalisen kanssakäymisen sujumaan paremmin. Mutta mitä tulee niihin omiin valintoihin, niin ne ovat näennäisesti omia. Vapaata tahtoa ei ole.

    Ja tähän sopiikin lainata sakasalaista saksalaista Mestari Eckhartia, teologia, filosofia ja kristillistä mystikkoa. Hän sanoittaa hyvin sen, miten ihmisen oma vapaa tahto asettuu kaikkitietävyyden jumalan rinnalle:

    ”Jumala on nähnyt ikuisuudesta ensimmäisellä silmäyksellä kaikki asiat niin kuin ne myöhemmin tulevat tapahtumaan. Hän on nähnyt, mitä tulee tapahtumaan, milloin ja millä tavalla hän luo luodeut, ja on myös nähnyt, milloin Poika tulee ihmiseksi ja miten hän kärsii. Hän on nähnyt kaikista vähäisimmätkin hyvä teot ja rukoukset ja tiennyt jo silloin, minkä rukouksen ja hartaan ajatuksen kuulisi ja ottaisi vastaan. Hän on nähnyt, että huomenna sinä kääntyisi hänen puoleensa ja rukoilisit häntä, mutta tuota kutsuasi ja tukoustasi hän ei kuule vasta huomenna, vaan hän on jo kuullut sen ikuisuudessaan, ennen kuin sinä tulit ihmiseksi. … Jumala on siis jo ensimmäisellä ikuisuuden silmäyksennä näh nt kaiken, eivätkä hänen tekonsa ole koskaan uusia, vaan kaikki on etukäteen valmistettu.”

  9. Ykille vielä: on aivan ymmärrettävää uskoa niin, että ei usko. Sillä tiellä on helppo torjua epäilyt oman havainnointikyvyn rajoista ja tarrautua uskoon inhimillisen kokemuksen kehittymisestä niin, että kaikki epäselvä onkin vain kehittymättömän tai tietyssä mielessä myös luonnosta vieraantuneen mieleni luomaa usvaa. Siten voidaan hyvin sysätä syrjään miljardien ennen meitä eläneiden ja edelleen elävien aavistus siitä, että tässä ei ehkä olekaan kaikki.

    Voin ymmärtää tämän maailman ykien valintoja mutta surullista on, että tämän maailman ykeillä ei ole kohteliaan osanoton jälkeen mitään annettavaa minulle, kun pitää henkilökohtaisella tasolla kohdata ihmisen huimaavan kauniin ja jokaisen kohdalla ainutlaatuisen identiteetin maallinen katoavuus. Se yhteys, minkä puutteellisena, katkonaisena ja väliaikaisena olen saanut KOKEA läheisten rakkaiden kuolemankierteissä ei avaudu tämän maailman ykeille, jotka eivät usko rukouksen yhdistävään voimaan ja eläinsuojan kylmyyteen ja ihmisen huolenpidon varaan heittäytyvän Jumalan todellisuuteen.

  10. ”Kalevi: Eikö kysymys ole aivan aiheellinen? Miksi Hän kaikessa ylimaallisessa hyvyydessään antaa viattomien ja syyttömien kärsiä suunnattomia tuskia ja kauheuksia?”

    Kuka niitä kauheuksia aiheuttaa, eikö ole niin että aiheuttaja on toinen ihminen. Sitten pitäisi kysyä miksi hän aiheuttaa kärsimyksiä lähimmäisilleen. Vastauksena tähän on että sen tekee toinen ihminen koska hän toteuttaa pahaa tahtoaan, tästä kaikesta syyttäminen Jumalaa ei poista ihmisen vastuuta teostaan.

    Kaikkeuden luoja ei ole sidottu materiaaliin ja sen takia hänelle ei aikaa ole olemassa, siksi hän myös tietää menneet ja tulevaisuuden samalla kertaa.

    Tiede on tutkinut aikaa joka on suhteellista liittyen kappaleen nopeuteen, jos kappale kulkee valonnopeudella niin siinä kappaleessa ei aikaa kulu ollenkaan verrattuna siihen (esim. maahan) nähden. On jo saatu viitteteitä siitä että jos hiukkanen ylittää valon nopeuden, niin silloin tämän teorian mukaan aika menisi taakse päin.

    Ihmisen aivojen toiminta on sidottu materiaaliin, joten se on myös materiaalin vanki eikä pysty ymmärtämään maailmankaikkeuden luomiseen tarvittavaa viisautta ja voimaa. Tämäkin asia on Raamatussa hyvin selkeästi sanottu.

  11. Toivo on onnistunut taas huumorinpilke silmässä laittamaan pähkinän purtavaksi. Ilmeisesti hän on Sepon kanssa hiukan samoilla linjoilla, että numerot määrävät kohtalomme. Vaikka erilaisia numerosarjoja toisiinsa vertaamalla saataisiinkin joitakin asioita näennäisesti sopimaan yhteen ja selitettyäkin, ei se kerro itse Jumalan olemuksesta, saatika sen olemassaolosta yhtään mitään.

    Siitä huolimatta, ettei meillä voi olla mitään varmaa tietoa puolesta tai vastaan, on se kuitenkin ehkä Ykinkin mielestä kiistatonta, että aika ihmeellinen paikka tämä maailmankaikkeus on, jo pelkästään niiltäkin osin joka on meidän tiedossa.

    Paavalia lukiessa tulee kuitenkin mieleen, että kovin helposti se hänenkin usko rakkauteen petti: „Minä, Paavali, kirjoitan tähän tervehdyksen omakätisesti. Jos joku ei rakasta Herraa, hän olkoon kirottu. Maranata!* Herramme, tule!“

    Tämä kiroaminen tuntuukin olevan monille kristityille yhteistä, enkä minä syytä tästä heitä, saatika Jumalaa, niinkuin Kalevi toteaa, vaan Paavalia. Tämän päivän humanismi on ajanut kaikkien Paavaleiden ohi ja syvämietteisiä ajatuksia on koko kaunokirjallisuus pullollaan, vaikkei Juha tätä taida uskoakkaan? Siksi kirjakokoelma, joka opettaa kiroamaan, kivittämään homoja ja sulkemaan naisten suut on yksinkertaisesti aikansa elänyt niiltä osin. Kyllä minusta tuo „Jumalan kuva“ juttukin tuntuu aika suuruudenhullulta. Eikö sinusta Juha?

    „kun pitää henkilökohtaisella tasolla kohdata ihmisen huimaavan kauniin ja jokaisen kohdalla ainutlaatuisen identiteetin maallinen katoavuus.“

    Tässä Juha paljastaa kaikkien kristittyjen suurimman huolen aiheen. Sen vuoksi he ovat luoneet Jumalan, jota voi lypsää. Kun uskon niin pelastun, mutta eihän se niin voi mennä? Jos joku „pelastuu“ niin silloin pelastuu kaikki. Tässä on menossa kaikki tai ei mitään peli! Se on vähän niinkuin tuon elämään syntymisenkin kanssa, ihan omasta tahdostamme ja tietoisuudestamme riippumatta tänne olemme tupsahtaneet. Ihmetellään nyt aikamme tätä, kun ei muutakaan voida, mutta jätetään tuo toistemme kivittäminen silti vähemmälle!

  12. Jos Heikki Yrttiaho kutsuu elämän katoavaisuuden jakamista kristinuskon hengessä ”lypsämiseksi”, se tietenkin on hänen oikeutensa. Sellainen kieli kertoo kuitenkin omaa kieltään miljoonien ihmisten kokemuksen ymmärryksestä.

    Kivittämisen saatanallisuudesta johtuen en ymmärrä ihan Heikin loppulausumaa mutta luulen sen jotenkin liittyvän siihen, että ei ole helppoa ymmärtää, miten vanha testamentti muinaisine ymmärryksineen sen ajan elämästä voisi olla relevantti Kristuksen näkökulmasta. Hän puhui kyllä siitä, miten synnittömällä on oikeus heittää se ensimmäinen kivi. Tuomion jakajien joukko harveni dramaattisesti.

  13. Juha, palaan tuohon 29. päivä kirjoittamaasi. – Ei se ole uskomista se, etten usko. Se on minulle vallitseva olotila, oma psyykkinen olemukseni, jona olen syntynyt ja kasvanut. Ja maailman näkemys, johon ei liity minkäänlaista uskonnollisen uskomisen kokemusta. Mutta voin katsella tähtiä ja ihmetellä niitä ja universumin käsittämätöntä valtavuutta ja saada siitä aivan samanlaisen metafyysisen kokemuksen kuin luojajumalaan uskovakin.

    En suinkaan torju epäilyjäni havainnointikykyjeni rajoista. Tiedän olevani siinä hyvin rajoittunut. Yksikään tieteilijäkään ei väitä muuta. Tiedän ja tiedostan, että on paljon epäselvää. Mutta tiedostan senkin, että on paljon epäselvästä tai hahmottamattomasta on ihmisen mielen luomaa usvaa. Jos ihmisen mieltä sanotaan kehittymättömäksi, niin se on varmaankin oikea ilmaisu universaalisti. Meillä ei ole varmaa tietoa, mutta ei myöskään mitään, mikä todistaisi sitä vastaan, että tuolla jossain voisi olla olemassa niin kehittynyttä tietoisuutta, ettei ihmisen käsityskyky riitä siihen. Minä en sellaista lähde kiistämään, mutta voi olla, ettemme koskaan tule sellaista näkemään. ihmiskunnan aika voi loppua sitä ennen.

    Viimeistä kappaleesi tuossa on omituinen. Minä olen yksilö. En ole yksi maailman ykeistä. Meillä kaikilla on erilainen näkemys monista asioista, mutta tuo mistä kirjoitat, on asia joka yhdistää universaalisti ihmisiä. Lukuunottamatta sitä, että rukous yhdistäisi kaikkia. Ja varsin pieni osa loppujen lopuksi uskoo ihmisen huolenpidon varaan heittäytyvän Jumalan todellisuuteen. Ilmoitan tässä nyt hyvin selvästi, että uskonnoton ihminen ei ole tunteeton ihminen. Uskonnoton ihminen ei ole tunteeton, vaikka hän ei halua tai kykene osallistumaan hengellisiin riitteihin. Jos sanotaan, että uskonnoton ihminen ei kykene muuhun kuin kohteliaaseen osanottoon, halvennetaan perusteettomasti uskonnottoman ihmisen ihmisyyttä ja tämän ihmisyyden kokemusta.

  14. Yki
    ”Jos sanotaan, että uskonnoton ihminen ei kykene muuhun kuin kohteliaaseen osanottoon, halvennetaan perusteettomasti uskonnottoman ihmisen ihmisyyttä ja tämän ihmisyyden kokemusta.”

    SAATATKOS SEN SELVEMMIN SANOA!

  15. Juha, kaikki opit, jotka ensisijaisesti erottelevat ihmisiä ryhmiin, ”me ja muut”, ansaitsevat erityishuomion. Kannattajia on monesti miljoonia, mutta se ei anna niille mitään erityisoikeutta „muihin“ nähden. Ristiretket tehtiin yhden teorian mukaan rakkaudesta Jumalaan. Varmaankin Paavalin sanoin: „Jos joku ei rakasta Herraa, hän olkoon kirottu.“ Tässä viha ”muita” kohtaan on kätketty rakkauden kaapuun.

    Onneksi on myös niitä ihmisiä, joiden rakkaus kanssaihmistä kohtaan on aitoa. He eivät välttämättä liputa minkään valtauskonnon nimissä. Eivätkä he odota mitään pelastusta, koska he kokevat, että itse elämänlahja on jo niin suuri, että siinä on riittävästi kiitollisuuden aihetta meille kaikille. Tästä kiitollisuudesta johtuen he ovat valmiita auttamaan hädässä olevia. He ymmärtävät, että maailmassa on riittävästi elintarvikkeita, ettei kenenkään tarvitse nähdä nälkää. He ymmärtävät, että koti on jokaiselle paras paikka, eikä sitä pitäisi olla kenelläkään oikeutta tuhota. He ymmärtävät, että on erityisoikeus saada peseytyä joka päivä ja saada puhdasta juomavettä. He eivät rakenna muureja vaan siltoja. Ikävä kyllä sillanrakentajille ei tarjota yösijaa. Tähtitaivas peittona he jatkavat uurastusta, koska he tietävät, ettei heidän uurastus ole turhaa! Ei ole ”muita” on vain ”meitä”. Elämä on kaiken mitta!

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.