Messiaista

Juutalaisten historia oli alkanut Abrahamista tai oikeammin Abramista. Juutalaista kansaa sanottiin paitsi Abrahamin lapsiksi, myös Lupauksen lapsiksi. Tämä johtuu siitä, että juuri Abrahamin kanssa Herra, heprealaisittain JHVH, uudisti Noan kanssa tekemänsä liiton ja antoi hänelle lupauksen, joka on tunnettu Herran valana:

  • ”Minä vannon itseni kautta, sanoo Herra
  •  sen tähden, että tämän teit, etkä
  • kieltänyt minulta ainoata poikaasi, minä
  • runsaasti siunaan sinua ja teen sinun
  • jälkeläistesi luvun paljoksi kuin
  • taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren
  • rannalla, ja sinun jälkeläisesi
  • valtaavat vihollistensa portit” (I Ms.16-17)
  • Tämän Herran valan alta häämöttää Messias-typos; esikuva vapauttajakuninkaasta, joka aina uudelleen ja uudelleen, kukin oman aikansa kuninkaana, voideltuna Jumalan poikana tekisi Jumalansa kanssa Uuden Liiton ja  vapauttaisi kansansa vieraan vallan ikeestä. Lopun aikana olisi hän kuningas Daavidin huoneesta, sen juurivesa: Tältä pohjalta on Johanneksen evankeliumissa ymmärrettävä Natanaelin vastaus Jeesukselle:
  • ’Rabbi, sinä olet Jumalan poika,
  • sinä olet Israelin kuningas.” (Jh L:49)
  • Näin Natanael ei muiden aikalaistensa juutalaisten tavoin näe Jeesuksessa suinkaan Jumalaa, vaan Daavidin kaltaisen kuninkaan, jonka toivoisi nousevan Jerusalemin valtaistuimelle ja ottavan haltuunsa Daavidin huoneen, jota tuolloin hallitsi roomalaismielinen kuningas. Juutalaista kuningastahan oli kutsuttu Jumalan pojaksi jo Daavidista alkaen. Tälle Israelin ja Juudan ensimmäiselle yhteiselle kuninkaalle oli Herra itse vakuuttanut:
  • ” Sinä olet minun poikani,
  • Tänä päivänä minä sinut
  • synnytin. ” (Ps.2: 7).”
  • Juutalainen kuningas siis voideltiin virkaansa ja kruunajaispäivää kutsuttiin kuninkaan syntymäksi. Näin myös Jeesus oli Bethlehemissä lapsi, mutta ei välttämättä sylilapsi. Ja outoa olisikin ollut, jos sylilapselle olisi tuotu lahjoiksi kultaa, suitsuketta ja mirhamia.
  • Voidaankin sanoa, että Raamatun yhtenäistää ja pitää koossa kertomukset juuri Messias-kuninkaista; he ovat vapauttaneet kansansa orjuudesta, tehneet Herran kanssa uudet liitot ja reformoineet isiensä uskon.
  • Sanotaan historian toistavan itseään. Raamatussa tämä on kirjaimellisesti totta. Toimintamallit otettiin esi-isien esimerkeistä, ja poliittis-maantieteellinen todellisuus toisti kaavan kerran toisensa jälkeen. Tapahtumakuvauksia on niitä pyhiin kirjoituksiin otettaessa luonnollisesti myös koottu ja retusoitu tavoitteellisiksi. Näin Kuningasten kirjoissa ja Aikakirjoissa kuvatut kuningas Josian saavutukset innoittivat maccabealaisia, ja heidän IsraelilIe hankkimansa itsenäisyys oli – pienenä sivuhyppynä asiaa jo ennakoiden – puolestaan mitä ilmeisimmin mallina Jeesuksen ajan vastaaville kansallisille tavoitteille.
  • Pappis-messiaana hän oli ylipapin ikimuistoisen tehtäväkuvan mukaan myös kansan syntien sovittaja, ylimmäinen tuomari ja myös ylimmäinen lääkäri, jos niin haluamme sanoa. Myöhemmin esille tulevat essealaiset, juutalaisen kolmannen uskonnollisen ryhmän jäsenet, odottivatkin kahta, joidenkin lähteiden mukaan jopa kolmea, messiasta: Kuninkaallista, papillista ja profeetallista. Joskus nämä tehtävät yhdistyivät yhdessä ja samassa persoonassa, kuten Simon Maccabealaisessa, joka voitollisen vapaustaistelun jälkeen v. 143 eKr. valittiin seurakuntansa ’kallioksi’ hallitsemaan kansaa s e k ä kuninkaana e t t ä ylimmäisenä pappina. (1. Makk. 14:41) Hänestä alkoi ns. hasmonealainen hallitsijasuku, joka joutui luopumaan vallasta Pompeijus Suuren valloitettua Jerusalemin v. 63. eKr. Tätä vuosilukua voi pitää eräänä Israelin historian tärkeimmistä sitten Egyptistä Iähdön, joka oli tapahtunut farao Amenhotep II: n juuri noustua Egyptin valtaistuimelle n. 1450 eaa. Mutta tätä ennen oIi kansan historiassa ehtinyt tapahtua todella paljon. Tässä mielessä koko Raamattu siis ’ajaa Messiasta’. Mutta käsitteellä tarkoitettiin lähinnä Daavidin valtaistuimen oikeasukuista perijää ja kansan itsenäisyystaistelijaa.  Israelin Jumala solmi luotujensa kanssa kuusi liittoa: 1) Liitto Adamin2)Noan 3) Abrahamin 4) Mooseksen 5) Daavidin ja 6) Kristuksen (kristittyjen mukaan) kanssa.Israelin historiassa lähinnä Mooseksen liiton uudistajia olivat olleet mm. kuninkaat Josia, Hiskia ja ylipappi Esra, Jeesus olisi ollut jo seitsemäs Mooseksen lakiliiton uudistanut.

Selvitettäessä eri Kristus-Jeesus-Messias käsitteiden välisiä merkityksiä ja eroja on ensinnäkin ymmärrettävä, mitä kaikkea sekä kreikkalaisessa että heprealaisessa kontekstissaan näiden sanojen etymologiat pitivät sisällään. Kuten eräistä gnostisista evankeliumeista selviää (mm. Philippuksen) merkitsi käsite kristhos syyrian kielessä ´mittaa´, ja kun sen heprealaisena lähtönä on sana masjah eli messias, joka puolestaan on merkinnyt voidetta ja vielä varhemmin kilpeä ja kun masjahin lukuarvo on 345 eli suorakulman tunnus, on käsite kristhos kuvaamassa suojaa antavaa mitan täyttävää ihmistä, voideltua kuningasta tai profeettaa, joka pelastaa kansansa tarpeen vaatiessa niin synnistä kuin vihollisen kynsistä. Näin myös nimike iesous tullen kreikan verbistä asija tai egyptin jumalatar-nimestä isis merkitsee myös pelastajaa tai parantajaa. Ylimmäinen pappi, josta käytettiin myös termiä ´voideltu´olikin myös kansansa ´ylilääkäri´. Nimitys Kristhos Iesous tarkoittaa siis yksinkertaisesti tehtäväänsä voideltua (ylipappi, kuningas tai profeetta) pelastaja-johtajaa. Nimitys Iesous Kristhos on kristittyjen kynsissä personoitunut molemmin osin henkilönimeksi, mitä merkitystä sen osilla ei alunperin ole ollut. Näin ei ole myöskään ihmeellistä, että kuulun ´ryövärin´ Barabbaan tehtävänimike oli iesous eli pelastaja. Hän ei ollut itseasiassa mikään ´ryöväri´ vaan yksi Roomaan vastaan toimineista kapinajohtajista (lesteksistä) kuten kaimansakin. Toinen oli pappisjohtaja, toinen poliittinen johtaja ja kolmaskin ieous eli profeetta, oli joukossa, joskin tuli tapetuksi jo varhaisessa vaiheessa. (Johannes) Siis Ut. puhuu itse asiassa kolmesta iesouksesta, kuten johdonmukaisuuden nimissä tuli asian ollakin, sillä muinaista Israelia hallitsi troikka (pappi, kuningas, profeetta) Tämä troikka yritettiin saada uudelleen valtaan Israelissa siten, että troikan jäsenet kuluisivat oikeisiin dynastioihin, joihin valtapitäneet roomalaismieliset nukkejohtajat eivät kuuluneet.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

15 kommenttia artikkeliin ”Messiaista”

  1. Erinomaisen hieno analyysi.
    Mikä on pointtisi? Että varsinainen מָשִׁיחַ olisi joku Israelin tai Juudan voidelluista kuninkaista, mutta ei missään tapauksessa Jeesus Nasaretilainen?

  2. Kiitos.
    Pointti oli se, että toki myös Jeesus kuului historialliseen pitkään messias/vapauttakuningas-jatkumoon ja hän itse katsoi olevansa Messias, joka valmistautui viimeisiä päiviä varten pyrkien samalla toteuttamaan näitä ajoista annetut kirjoitukset, mutta se ei tarkoita, että hän olisi pitänyt itseään Maailmankaikkeuden Luojana.
    Ylläoleva on ote tulevasta kirjastani ’Salattu Raamattu’. Ilmestyy jos elän tarpeeksi kauan.

  3. ”se ei tarkoita, että hän olisi pitänyt itseään Maailmankaikkeuden Luojana.”
    Olemme jankanneet jo tuostakin, jos saattaisit sitä muistella. Katsopa edellisistä jäpiköinneistä, mitä olen niistä sinulle selvittänyt. Nimenomaan Jeesus piti itseään Jumalan Poikana, joka on yhtä Isän kanssa eli Jumalana. Jos suvaitsisit avata Johanneksen evankeliumin, niin hämmästyisit.

  4. Johanneksen evankeliumin kirjoittaja kertoo vuonna n 90 Jeesuksen sanoneen vuonna 33 että hän ja Isä ovat yhtä.

    Luulen että Jeeus on hyvinkin voinut sanoa jotain vastaavaa. Mutta se ei kuitenkaan ole sama asia kun että hän olisi sanonut että ”Minä olen Jumala”. Hengellinen yhteys on yksi asia, olemuksen yhteys on jotain muuta. Mutta että hänessä oli jotain Jumalasta itsessään on hyvinkin mahdollista. Jeesus toivoi, että hänen opetuslapsillaan olisi sama usko kun hänellä, jolloin he olisivat voimallisia tekemään samat ihmeteot kun hänkin. Silti hän ei missään sano että opetuslapset olisivat Jumalan kaltaisia.

  5. Juurikin noin kuin Markku sanoo. Pitää muista, että Jeesus rukoili , että opetuslapset ”olisivat yhtä n i i n k u i n sinä Isä olet minussa ja minä S i n u s s a.”

    Ja Kari,olen erinomaisentarkasti tutkinut juurikin Johanneksen evankeliumin alun, annan näytteen jälleen kerran uusiksi:

    ” Joh. ev. alun oikea käännös kuuluu: ”Alussa oli tuo sana, (logos pienellä kirjaimella) ja tuo sana oli edessä tuon jumalan ja tuo sana oli theos.” (jumala) Kuten monet tutkijat ovat todenneet, tässä ei puhuta Jeesuksesta vaan Vanhan testamentin sanaparista jhvh elohjim, jossa toinen jumalaa tarkoittava sana sijaitsee lauseopillisesti toisen jumala-sanan e d e s s ä.

    Edellä kirjoitan logoksen ja jumalan pienellä yksinkertaisesti siitä syystä, että mikään kieliopillinen seikka eikä käytettävissä olevat varhaisimmat käsikirjoitukset edellytä isoja kirjaimia.
    Eli koska silloin kun Johannes tai joku hänen nimissään kirjoitti evankeliumin, ei mitään Uutta testamenttia ollut vielä olemassakaan. Käytettiin Vanhaa testamenttia ja siitä tehtyä kreikankielistä käännöstä Septuagintaa. Septuagintassa Genesiksen käsitepari jhvh elohjm oli kreikaksi kyrios ho theos eli toinen jumalaa merkitsevä sana sijaistee toisen jumala tarkoittavan sanan edessä. Joh. evankeliumin käsite en arkhe eli alussa on sama muoto kuin Vanhan testamentin vastaava heprealainen sanonta be-reshit joten Johannes saattaa hyvin viitata Mooseksen kirjojen kirjalliseen eli narratiiviseen alkuun, ei maailmantapahtumien alkuun. Ja tässä Genesiksen alussa on siis käsitepari herra jumala kääntää tuon sanaparin sitten myöhemmin millä kielellä hyvänsä.”

  6. Varhaisimmat käsikirjoitukset eivät käyttäneet ollenkaan isoja kirjaimia, joten tuolta väitteeltäsi putoaa pohja pois.

    Genesiksen alku tarkoittaa juuri sitä että בְּרֵשִׁית Jumalan poika yhdessä Isän ja Jumalan Hengen kanssa loi maailman.

  7. Jeesus puhuu itsestään Jumalan poikana, mutta koska Maria hänet synnytti, hän on myös ihmisen poika. Ei käsittääkseni ihminen voi synnyttää Jumalaa, joka on ikuinen ja tulee aina olemaan. Hän alensi itsensä orjan muotoon, vaikea kuvitella, että Jumala olisi alentanut itsensä.

    Jeesus kuoli ristillä, mutta sitä ennen hän rukoili Jumalaa, että ota pois tämä malja. Olisiko Jumalan pitänyt rukoilla itseään, se ei tunnu tarpeellista.

    Jeesus myös kysyi opetuslapsiltaan, kenen luulette minun olevan, johon Pietari vastasi, olet elävän Jumalan poika, Jeesus ei sanonut siihen, että olen Jumala.

    Raamatun mukaan Jumala on luonut kaiken Jeesuksen kautta, jolle hän on antanut kaiken vallan taivaassa ja maan päällä, ja kukistaa lopullisesti myös saatanan, joka nyt hallitsee maan päällä omiaan.

  8. Matteuksen evankeliumi:
    ”3:17 Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.”

    Tämä kohta Raamatusta kertoo sen, että Jumala ilmoittaa läsnä olijoille, Jeesus on hänen poikansa eikä Jumala itse.

    Ortodoksit pitävät Mariaa Jeesuksen synnyttäjää palvonnan kohteena, jota he pitävät Jumalan synnyttäjänä. Maria ei ole palvonnan kohde vaan yksin Jumala.

  9. Mites Kalevi käännät ja selität tämän Psalmi 82:6 jakeen:

    Ani amarti elohim atta u beni Eljon kolkam:

    אני־אמרתי אלהים אתם ובני עליון כלכם׃

  10. ”Perinteisesti kaikkien psalmien ajateltiin olevan Daavidin kirjoittamia, mutta nykyiset tutkijat pitävät niitä useiden kirjoittajien tai kirjoittajaryhmien tuotoksena. Osa näistä kirjoittajista on tuntemattomia.”
    Wikipedia

    אני־אמרתי אלהים אתם ובני עליון כלכם׃ ”Sanoin Jumalalle sinulle ja ylimmälle pojallesi”

    Jumalan Moosekselle antamassa lain taulussa lukee, 5:7 Älä pidä muita jumalia minun rinnallani. Tämä on ensimmäinen ja tärkein käsky, jota tulee kaikkien noudattaa, myös psalmien kirjoittajan.

  11. ”Älä pidä muita jumalia minun rinnallani” on peräisin siitä, kun muinaiset juutalaiset päättivät järkeistää jumalat niin, että deletoitiin muut ja jätettiin vain yksi. Joku noin 2500 vuotta sitten. Yhteisöä lienee ollut helpompi hallita yhden jumalan avulla. Syntyi monoteismi.

  12. Yki, kun kopipeistaat noita ateistisia lehdyköitäsi, olet varmaan ohittanut huomion, että melkein kaikissa kulttuureissa on ollut alkuperäinen monoteismi, joka sitten rappeutui erilaisiin henkiin ja pienempiin jumaluksiin. Heprealaiset tiesivät että alusta alkaen oli yksi ainoa Jumala, mutta tiesivät että muilla kansoilla oli omat (epä)jumalansa.

  13. Seppo, voi kääntää myös näin: Sinä olet Jumala, jolla on korkeimman (Jumalan) lapsia.

  14. ”kopipeistaat” kirjoitetaan ”copypeistaat”, vaikka se nyt ei ihan suomea ole sekään.

    Mielenkiintoista ajatella, että jos copypeistaan ”ateistisista lehdyköistä” juttuja, niin miten minä niiden parissa ottaisin huomiin tuon alkuperäisen monoteismin. Mistä se ajatus päähäni tulisi? Jumalaltako?

    Kerro, mistä löydän luotettavaa tietoa tuosta, että melkein kaikissa kulttuureissa olisi ollut alkuperäinen monoteismi. Muuten pitäydyn siinä tiedossa, jonka viisaammiltani olen saanut eli että monoteismi tuli käytännössä kaikkialla vasta polyteismin jälkeen. Myös haluaisin nähdä jostain neutraalista lähteestä sen, missä kerrotaan tuosta heprealaisten ”tiedosta” yhdestä jumalasta.

  15. ”heprealaisten ’tiedosta’ yhdestä jumalasta” tulee Aabrahamilta ja uudestaan Moosekselta.
    Katsopa Andrew Lang 1844-1912, mitä hän on selvittänyt. Tietysti evolutionismiin alkumonoteismi ei mallaa, koska pitää saada kehitys kehittymään.

Jätä kommentti

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial

Piditkö lukemastasi. Jaa teksti.