Jumalat ovat vaarallisia

Uskonnot ovat vaarallisia, tuhoisia ja haitallisia terveydelle. Se johtuu siitä, että aikojen takaiset silloisessa erittäin rajoittuneessa ja ennen luonnontieteiden ilmaantumista olleessa maailmassa eläneet ja kapea-alaisen maailmankatsomuksen omanneet miehet kirjoittivat ikävät, kostonhimoiset ja julmat jumalat. Tähän päädyttiin varmaankin siksi, kun polyteistiset uskonnot eivät olleet tarpeeksi tehokkaita saamaan järjestystä hallittaviin eli kansaan. Monoteismi on paras joukkojenhallinnan väline. Aikojen takaiset monen monituiset heimojumalat olivat liian lempeitä tai laiskoja. Juutalaisuuskin päätyi lopulta monoteismiin äärimmäisen julmine rangaistuksineen vähän kaikesta inhimillisestä toiminnasta.

Kirjanuskonnot, joissa minulle kerrotun mukaan on sama jumala (paitsi kristittyjen mielestä), ovat erittäin ristiriitaisia jumalakuvissaan. Tämä on näihin uskovien mukaan hyvä ja huolehtiva Taivaallinen Isä, joka rakastaa meitä, luotujaan. Islamkin on ”rauhan ja rakkauden” uskonto, ainakin heidän omasta mielestään, mutta samaan hengenvetoon kaikki nämä jumalansa hyvyyttä vannovat ilmaisevat tämän vihan olevan ylimaallisen suurta, jos ei toimi niin kuin Hän käskee. Ja se rangaistus tottelemattomuudesta ja uskomattomuudesta on oleva kauhea. Ikuinen ilman ehdonalaiseen pääsyn mahdollisuutta tai rangaistuksen päättymistä.

Nämä ja monet muut ilmiselvät epäjohdonmukaisuudet ja paradoksit ovat sitten saaneet monet päättelemään, ettei koko jumalaa ole. Eikä mitään muutakaan. Itsestäni en muista, milloin näin ensimmäisiä kertoja ajattelin, koska olen ollut suurimman osan elämästäni hällävälisti. Aktiivisesti uskonnoton eli ei-hällävälisti olen ollut vasta noin 14 vuotta.

Jumalan olemassaolo olisi tyystin absurdia, koska tämän nimissä tehdään edelleenkin kauheuksia, sorretaan ja päsmäröidään, vaikka tämän pitäisi olla hyvä. Jumalan olemassaolo tuntuisi todella typerryttävältä, kun samaan aikaan Venäjä käy järjetöntä ja säälimätöntä sotaa Ukrainassa, Syyria on lähes tuhottu, Lähi-Idässä on jälleen kauheudet käynnissä jne. Jumalako sallisi nimissään tehtävän sanoin kuvaamattomia raakuuksia ja tuhotöitä? Eikä vain ihmiset tee kauheuksia, myös tuon viisaan ja erehtymättömän jumalan omassa luomisympäristössään, luonnossa, esiintyy painajaismaisia juttuja. Esimerkkeinä vaikka lokit, jotka nappaavat pikkulintuja suihinsa, Komodon varaanit ja Ahmaspistiäinen, joka laskee munansa elävään toukkaan, joka tulee sitten syödyksi sisältä päin hitaasti kituen.

Kysymys, johon yksikään teologi, piispa, paavi, apologeetta tai muu asialle vihkiytynyt ei ole milloinkaan osannut vastata tyydyttävästi, eikä tule osaamaankaan, on tietysti se, miksi Jumala sallii pahuuden. Teodekian ongelma. Ateistilla tätä ongelmaa ei ole, ja hän osaa vastata tähän helposti. Kysymys itsessään jo paljastaa vastauksen: nimittäin koko jumalaa ei ole.

Jos on jumala, joka sallii pahuuden ja kaikki kauheudet, on luonut kaiken muun mukana saatanan, on jutustellut ja lyönyt vetoakin tämän kanssa, ilmeisesti uteliaisuuttaan, miten Jobin käy, ei tämä voi olla missään nimessä hyvä jumala, vaan tyystin päinvastoin. Ja niin, onhan tämä luonut helvetin ikuisine rangaistuksineen. Jos on jumala, joka ei ole halunnut, että maailmassa on pahuutta, sotia, sortoa, riistoa, rasismia jne., ei tämä voi olla kaikkivaltias. Eikä silloin edes mikään jumala. Tai sitten on yksi monista kaukaisista, vähäväkisistä ja välinpitämättömistä jumalista kuten polyteismissä.

Kristityt vetoavat vain siihen, kuten Martti Luther teodekian ongelman edessä, että on nostettava kädet pystyyn ja tunnustettava oma inhimillisen käsityskyvyn rajoittuneisuus. Ettei ole kykenevä ymmärtämään jumalan suunnitelmia. Päivi Räsänenkin on vastikään todennut suunnilleen näin. Ja samassa yhteydessä myös: ”Uskon, että Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, kyvykkääksi monella tavoin tekemään hyvää, mutta myös syntiä”. Mielenkiintoisesti muotoiltu. Nähtävästi Jumala siis itse tekee myös syntiä. Ja onhan tämä rikkonut omia käskyjäänkin, toteuttanut ja tuottanut useita massamurhia. Mutta eetos onkin se meille niin tuttu: ”älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon!”

Mattiesko Hytönen kirjoitti Apu-lehden 8.10. julkaistussa kolumnissaan, että ”Jumalassani mukavinta on, että häntä ei ole olemassa.”

Primo Levi, joka selvisi holokaustista, totesi aikanaan, että ”Auschwitz on, joten Jumala ei voi olla”. Kirjassaan Hukkuneet ja pelastuneet hän kertoo: ”Keskitysleirikokoemukseni ja sen kammottava epäoikeudenmukaisuus vahvistivat maallisen näkökantani, joka esti minua silloin ja estää edelleen minua uskomasta minkäänlaiseen kaitselmukseen tai tietoisuutemme ulkopuolella olevaan oikeudenmukaisuuteen: Miksi henkihieverissä olevia ihmisiä sullottiin karjavaunuihin? Miksi lapsia kaasutettiin hengiltä?

Olen kuullut monen kristityn vetoavan siihen, että Hitler oli ateisti. So? Siltikin kaikkivaltias hyvä jumala salli holokaustin. Miksi ihmeessä? Sitä paitsi Hitler EI ollut ateisti. Hän oli katolisen kasvatuksen saanut ja totesi toimivansa Jumalan nimissä. Ja kuten tiedettyä, oli Martti Luther hänen suuri idolinsa ja rohkaisija juutalaisten tuhoamiseen. Hitler totesi myös, että ”maallisia kouluja ei tule koskaan suvaita, koska moraalinen opetus ilman uskonnollista pohjaa on rakennettu tyhjän päälle. Tarvitsemme uskovia ihmisiä”.

Standup-koomikko Ricky Gervais: ”Rukoileminen on ylimielistä, sillä jos Jumala ei puuttunut holokaustiin, niin miksi hän auttaisi sinua löytämään autonavaimesi”.  Tässä oma näkemykseni jo vuosien takaa osuu yksiin Gervaisin kanssa. Jo Kotimaa24-blogistin aikoina keskustelin (ja väittelin) rukouksesta ja kerroin mielipiteeni sen korskeudesta, omahyväisyydestä ja ylimielisyydestä.

Filosofi Arthur Schopenhauer toi aikoinaan esille ajatuksen, että ”jos haluat olla teologi, sinun pitää olla johdonmukainen ja alistua auktoriteetille, vaikka se vaatisi sitä, että sinun on uskottava käsittämättömiä asioita. Ei voi palvella kahta herraa: se on joko järki tai pyhä kirjoitus”.

Martti Luther totesi muuten aikoinaan tuohon liittyen mielenkiintoisesti, että ”järki on uskon suurin vihollinen. Se ei milloinkaan tule hengellisten asioiden avuksi, vaan yleensä se taistelee Jumalan sanaa vastaan ja kohtelee halveksien kaikkea, mitä Jumalasta tulee”.

Ja totesihan Jesse itse oikein, että autuaita ovat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat! Ja vielä, että jos ei tule lasten kaltaiseksi, ei pääse taivasten valtakuntaan. Niinpä. Sattuvasti sanottu. Niin se yksinkertaisesti on, että uskoa jumalaan ja rationaalista järkeä on vaikea sovittaa samaan koppaan.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
49 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Kalevi Kauppinen

”Kristinusko, kuten kaikki uskonnot, voi olla vaarallista, jos sitä tulkitaan tai käytetään väärin. On tärkeää muistaa, että uskonnon vaarallisuus tai turvallisuus ei ole kiinni uskonnosta itsestään, vaan siitä, miten sitä tulkitaan ja käytetään. Kristinusko on monimuotoinen uskonto, jolla on monia eri suuntauksia ja tulkintoja, ja suurin osa kristityistä elää rauhanomaisesti ja rakentavasti yhteiskunnassaan. Kuitenkin, kuten kaikissa uskonnoissa, on olemassa äärisuuntauksia ja vääristyneitä tulkintoja, jotka voivat johtaa väkivaltaan ja konflikteihin. Siksi on tärkeää lähestyä kaikkia uskontoja avoimin mielin ja kunnioittavasti, ja ymmärtää, että uskonnon vaikutus riippuu enemmän ihmisistä kuin itse uskonnosta.”

Näin tekoäly vastaa kristinuskon vaarallisuudesta.

Seppo Heinola

Uskonto toiminnallisena käsitteenä on oikeasti olemassa vasta silloin kun sitä sovelletaan. Sanat papereilla eivät merkitse käytännössä juuri mitään.

Kalevi Kauppinen

Tekoäly aika hyvin kuvaa olennaisen kristinuskoon liittyvän vaarallisuuden joka lähtee ihmisestä ei uskonnosta. Uskontotoa käytetään palvelemaan ihmisten omien tarpeittensa toteuttamiseen. Kristinuskoa ei voi syyttää siitä, jos on toisten alistamista tai muuten valtapyrkimyksiä, syy löytyy aina ihmisestä itsestään.

Sellainen maailmankuva joka tekee ihmisestä kristinuskon uhreja ei perustu uskonnon vaarallisuuteen, vaan se perustuu ihmisen pahuuteen joka on ihmisen itsenä sisällä.

Mistä löytyy sellaiset arvot jotka takaavat rauhan ihmisten kesken, ovatko ihmisen itsensä luomia vai tuleeko ne ihmisen ulkopuolelta, sitä sopii miettiä.

Viime vaaleissa puhuttiin arvoista ja tulevissa presidentin vaaliväittelyissä tullaan myös niistä keskustelemaan. Istuva presidentti toivotti kansalle uuden vuoden puheensa lopuksi Jumalan siunausta, jota paheksuttiin. En ole huomannut että hänen maailmankatsomuksensa olisi hänen työtään häirinnyt, minusta päinvastoin.

Tauno J. Jokinen

Kysymys, johon yksikään teologi, piispa, paavi, apologeetta tai muu asialle vihkiytynyt ei ole milloinkaan osannut vastata tyydyttävästi, eikä tule osaamaankaan, on tietysti se, miksi Jumala sallii pahuuden. 

Vastaus teodikean ongelmaan löytyy täysin selkein sanoin katolisen kirkon katekismuksesta. Jumala on säätänyt pahuuden poistamisen ihmisen tehtäväksi. Maailma on valmis, kun kaikki pahuus on poistettu.

Tottakai Jumala on olemassa. Pahuuden olemassaolosta ei luonnollisestikaan seuraa, ettei Jumalaa olisi olemassa. Pahuuden olemassaolosta seuraa vain se, että pahuutta on olemassa.

Koko pahuuden olemus on jos sinällään varsin monimerkityksellinen kysymys. Esimerkiksi nämä nykyiset tapahtumat Ukrainassa ja Gazassa ovat ovat täysin luonnollinen osa evoluutiotapahtumaan liittyvää taistelua elintilasta.

Evoluutio on väline, jonka Jumala on säätänyt, jotta kehitystä voisi tapahtua karsimalla heikkouksia ja antamalla elintilaa vahvuuksille.

Tauno J. Jokinen

Onpa hieno ja viisas jumala.

Liikuttavaa.

En oikein ymmärrä tätä Ykin logiikkaa. Jumala, jota ei ole, on vaarallinen.

Jumalaa, jota ei ole, ei ole olemassa sen takia, ettei jumala ole sellainen, kuin Yki haluaisi sen olevan. Silti tämä jumala, jota ei ole, on syyllinen maailman pahuuteen.

Evoluutio ei ole natsismia, eikä eugeniikkaa. Nämä varaanit myös repivät kaikkea vastaantulevaa riippumatta siitä uskooko joku Jumalaan vai ei.

Tauno J. Jokinen

Käännyn ikään kuin kannoillani ympäri ja tarkastelen näitä asioita uskovan näkökulmasta käsin.

Selkeästi sinun on vaikea asettua tarkastelemaan asioita uskovien ihmisten näkökulmasta. Varsinkaan, kun ei ole mitään yksittäistä uskovaa ihmistä, jolla olisi näkökulma. On muutama miljardi enemmän ja vähemmän uskovia ihmisiä, joilla on suunnaton joukko erilaisia näkökulmia.

Tässä suhteessa tämä viittaamasi ”uskovan näkökulma” on aivan puhtaasti sinun oma kuvitteellinen näkökulmaluomuksesi, joka ei oikeastaan edes voi edustaa yhdenkään uskovan ihmisen näkökulmaa, koska näkökulmassasi on niin vahva jumalaa-ei-ole painotus. Ikään kuin yrittäisit maalata mustalla maalilla mustalle pinnalle ja vakuuttaa katsojille, ettei pinta ole valkoinen.

Olisi varmaankin helpompaa ja hedelmällisempää tarkastella asiaa aivan sinun oman uskosi näkökulmasta. Kovin syvällistä näkökulmaa ei tietenkään voi olla aisasta, jota ei ole olemassa.

Toisaalta, ei tarvitse uskoa Jumalaan osatakseen ottaa kantaa esimerkiksi siihen, minkälainen olisi hyvä Jumala.

Anne Mikkola

” En oikein ymmärrä tätä Ykin logiikkaa. ”
En itse oikein keksi muuta kuin että Ykin kantava logiikka on vihata kristittyjä ja kristinuskoa. Molempia näitä. Siitä lähtökohdasta ei ole varsinaisesti väliä edes tarkastella omaa uskomusjärjestelmäänsä ja sen johdonmukaisuudesta puhumattakaan.

Kalevi Kauppinen

Uskon että Yki tarkoittaa sitä että on vaarallista uskoa sellaiseen jota ei ole olemassa. Lieneekö oikea johtopäätös näistä jumalista.

Uskova pitää totuutena Jumalan olemassa olosta ja rakentaa maailmankuvansa sen mukaan. Uskova uskoo Jumalan luoneen maailman ja pitää elämää yllä, kun taas ei uskova olettaa maailman syntyneen itsestään ilman minkäänlaista järjestystä, kaikki on sattumaa. Tämän takia keskustelu ei ole hedelmällistä, eikä se johda mihinkään rakentavaan lopputulokseen.

Ihmisellä tuntuu olevan sisäänrakennettu tarve uskoa johonkin korkeampaan voimaan. Sen todistavat lukemattomat jumalat joita on palvottu kautta historian. Tätä taustaa vasten ei ole ihme jos syntyy ristiriitoja eri uskontojen harjoittajien välillä.

Seppo Heinola

Uki puhuu kristillisessä’ diskursissa ja ns. maagista kirjottamatonta ’jos’ sanaa käyttäen., Uskovaine on hänelle se optiimi uskovainen,joka uskoo nimeoman kristillisen dogman sisällöt selaisinaan (Katekismus/tunnustuskijat) ja Raamatun sanan sellaisenaa eli on ns biblisisti. Uki vertaa näitä oppeja luonnon tosiasioihin ja Raamatun sisäisiin ristiriitoihin.,

Tauno J. Jokinen

OK, Seppo …

Idea on siis hieman samanlainen, kuin jos minä kirjoittaisin kuvitteellisesta ateistista, joka syö pikkulapsia, ei osaa lukea ja kirjoittaa eikä käy koskaan suihkussa?

Seppo Heinola

Sori Tauno J,mutta vertauksesi ontuu ns. molemmin polvin sillä ateisteilla ei ole mitään Katekismukseen, Raamatuun ja tunnuskirjoihin verrattavia ohjekirjoka, joista olisi voitu muodostaa oppi, jota tulkiten ja totellen edes kuvitteellinen ateisti tekisi moisia. Keskiajalla muuten tosiuskovaiset tunnistettiin hajusta,koska alapesut oli kielletty synnillinä itsensä koskettelemisina.

Anne Mikkola

”Vain sellaisia kohtaan, jotka pyrkivät käännyttämään toisia omaan uskoonsa,”
Sepä. Evankeliointi kuuluu kristinuskoon. Eli vihaat kristinsuskoa ja kristittyjä. Sinulla on kumma tapa kieltää ilmeinen.

Seppo Heinola

Kristityt tekevät käskystä lähetgystyötä eli tuputtavat helvetillä pelotellen pakanalleuskontoaan,mutta jos pakana tekee päinvastaista tarjoten samaa, on se kristityn vihaamista?

Kalevi Kauppinen

Jumala on olemassa vaikka ei olisi Raamattua jota tulkitaan kukin mielensä mukaan. Olisi vain kysymys siitä etteivät ihmiset tietäisi koska kukaan heille ei olisi kertonut Jumalasta.

Jumala on kumminkin katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa itsestään poikansa Jeesuksen kautta. Tämä ilmoitus ei sovi ateistin maailmankuvaan vaikka joutuu elämään niiden lakien mukaa jotka Jumala on luonut.

Jokaiselle tulee aika jolloin joutuu toteamaan onko Jumala olemassa, se voi olla yllätys joka ei ole enää korjattavissa.

Ulla Tuominen

”Niinpä niin, jos kukaan ei olisi kertonut heille jumalasta… Ja kun ei monille alkuperäiskansoille ole kerrottu tuosta jumalasta eli ovat välttyneet lähetyssaarnaajilta, ei näillä juuri ole / ole ollut uskontoja eikä jumalia.”

Mistä moinen päätelmä? Pari esimerkkiä ei olisi pahasta.

Olen tässä viime aikoina viettänyt aikaani sen norjalaisen pitkäkorvan kirjojen parissa. Heyerdahlkaan ei kyllä kerro tavanneensa uskonnotonta kansaa. Pascal Boyer on pohtinut kysymystä otsa kurtussa, Marvin Harris, joka esitti oman käsityksensä kulttuurien synnystä törmää uskontoon kaikkialla. Lennart Meri ja Hopeanvalkea, Cotterel jne .. jne..

Varhaisilla kansoilla on ollut oma jumalakäsityksensä, joka osaltaa on luonut vallinneen kulttuurin. Jo Zarathustralaisuus puhui Ahuramazdan ja Ahrimanin, hyvän ja pahan välisestä ikuisesta taistelusta.

Hautalöydöt ja luolamaalaukset kertovat omaa kieltään varhaisista uskonnoista. jne..

Mistä löytyvät ne lähetyssaarnaajilta välttyneet alkuperäiskansat, joilla ei ollut uskontoja eikä jumalia??

Ulla Tuominen

En tiedä, enkä käy arvailemaan, mutta juutalaiseen moraalikäsitykseen se luullakseni kuului, koska Paavali, joka oli fariseus ja kasvanut siinä arvomaailmassa paheksui kovasti jo rappautumassa olevaa roomalaista yhteiskuntaa, jossa mm. poikarakkaus oli yleistä.

Tauno J. Jokinen

Yki uskoo, että Vanhan Testamentin Jumala on ainoa oikea Jumala. Kaiken maailman keijukaiset ja muut epäjumalat ovat vain ’animistisia perinnäisuskomuksia’.

Yki uskoo, että Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta. Ykin mukaan usko vaatii uskonnon ja organisaation.

Anne Mikkola

Joo. Ja yki tuntee vastenmielisyyttä uskovia kohtaan. Semmoisia jotka tuputtaa.
En kyllä koskaan ole tavannut niin tuputtavaa vannoutunutta uskovaista kuin Yki tuputtamisessa erityisesti, tämän oma ns. vapaa-ajattelijuuden tuputtamisessa erityisesti. Se on vähän kuin Hamas, joka tuntee vastenmielisyyttä juutalaisia kohtaan ja on valmis uhraamaan elämänsä juutalaisten vastustamiseen ja kitkemiseen jos mahdollista maan päältä.

Ulla Tuominen

”Uskomuksia siis tietty alkuperäiskansoilla on ja on ollut, mutta en pidä niitä uskontoina. Ja vaikea on pitää jotain esim. puun henkeä jumalana.”

Mitä sitten tarkoitetaan alkuperäiskansalla?

Kivikauden ihmisiä tuskin voi pitää kansana. Ainoat merkit heidän uskomuksistaan ovat esim. Ranskasta ja Espanjasta löytyneet luolamaalaukset, joiden tulkinnasta kiistellään kai vieläkin.

Uskonnoillakin on kehityshistoria, Ne eivät ole vain joukko riittejä ja uskomuksia, vaan kultuurin luojia ja vaikuttajia. Uskontojen historia on pitkälti kulttuurihistoriaa.

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilla oli selkeä oma uskonto. Siihen kuului olennaisena osana esim. asteekkien, mayojen ja pawnee-intiaanien auringonjumalalle suunnatut ihmisuhrit.
Ihmisuhrit olivat osa uskontoa myös kelttien parissa, Palestiinassa Moolokille ja Baalille uhrattiin usein lapsia, Afrikan kansoilla ja jopa viikingeillä oli ihmisuhreja, jotka kuuluivat osana uskontoon. Muinaisessa Egyptissä, jopa vielä ”sivistyneessä” Roomassa voitiin orja surmata palvelemaan isäntäänsä tuonpuoleisessa.
Myyttinen kertomus Ifigeneijasta tai Kreetan Minotaurukselle uhratut neitsyet …. jne.

Kristinuskosta ja lähetystyöstä voi kukin olla mitä mieltä haluaa, mutta selkeä tosiasia on, että se, ja sen kultturivaikutus lopetti ihmisuhrit. Mikä sitten oli ajan myötä sen arvomaailman vaikutus esim. orjuuteen??

Samaa voi tietysti sanoa islamista omalla alueellaan.

Anne Mikkola

Mielenkiintoista Ulla. ”selkeä tosiasia”? Näin olen itsekin ajatellut, mutta en osannut sanoa sitä ”selkeäksi tosiasiaksi”. Haluatko kertoaa lisää asiasta?
Tämä on toki merkittävä senkin kannalta, että Jeesuksen ihmisuhri lopetti ihmisuhrit näin ollen.

Aikoinaan – pari kymmentä vuotta sitten (huh..) kun kävin Ugandassa tuputtamassa tasa-arvoista kristinuskoa, kerran paikallisissa uutisissa kerrottiin kuinka naisporukka oli uhrannut jossain maaseudulla lapsiaan hengille. Noituutta kait.

Ulla Tuominen

Anne, uskonnon vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ihmisten arvomaailmaan tuntuu minusta ajankohtaiselta nyt, kun alamme elää monikulttuurisessa Euroopassa ja Suomessa ja yhteiskunta kipuilee kulttuurierojen kanssa. Se vain näyttää olevan sen verran arka aihe, että siihen ei juuri puututa.

Intian sitkeästi istuva kastilaitos on uskonnon tuottama, muslimaiden patriakkaalinen yhteiskunta nojautuu uskontoon. Me miellämme helposti koko Afrikan samaksi kulttuuriksi, mitä se ei tietenkään ole. Buddhalaisista maista tulevat näyttävät sopeutuvan sujuvasti, mutta minkälainen heidän maaimankuvansa todellisuudessa on.??

Tätä pohdintaa olen vähän kaivannut.

“Kristinusko, juutalainen oikeusajattelu ja kristillinen lähimmäisenrakkaus, eikä mikään muu, on länsimaisen kulttuurin kiintopisteitten vapauden, omantunnon, ihmisoikeuksien ja demokratian tärkein perustekijä” ( Jürgen Habermas)

Seppo Heinola

Länsimainen lainsäädäntö hylkäsi kristinuskosta nousseen ja sen ylläpitämän moosekselaisen äärettömän julman ja raa’an lainsäädännön 1700-luvun lopulta alkaen ja teki sen valistuksen vaikutuksesta., Siitä lähtien lainsäädäntömme on pohjannut kristinuskon ylihypäten roomalaisen ja germaaniseen oikeuteen,joitain perheoikeudellisa pikkupykäliä lukuunottamatta.. Kts:Lars Björne Den nordiska rättsvetenskapens historia I–II (1995–1998).

Viimeksi muokattu 2 vuosia sitten by Seppo Heinola
Seppo Heinola

Ei kristinmukso ihmisuhreja lopettanut, sillä oli toki omat uhrinsa; JHVH vaati, että noitanaisen ei olelupa elää ja niinpä ei vain noitia noitia vaan myös toisinajatelevia uskonveljiä poltetiin elävältä rovioilla ja siis nimeomaan ko uskonnon Jumalan käskystä. Nämä ihmisuhrit lopetti vasta ateistis-destinen valistus.

Anne Mikkola

Onpa täydellisen typerä kommentti Sepolta. Kristinusko on eri asia kuin VT:n säädökset, kuten hyvin tiedät. Mikäs tuon argumentointivirheen nimi on?

Viimeksi muokattu 2 vuosia sitten by Anne Mikkola
Seppo Heinola

Typerä tai ei tosiasia on että kristityt vetoavat Vanhaan testamentiin monin kohdin yhä tänään ja noidanpoltto jatkui luterilaisesa Suomessakin pitkälle uudelle ajalle ja tuomiota perusteltiin Vt:n velhonaista koskevalla määräyksellä. Kuuluisan noitavainoja lietsoneen kirjan Noitavasara olivat kirjoitaneet kaksi kristittyä ja siinäkin vedottiin Vanhan testamenttiin:”Tämä on Mooseksen kirja II, 5 sanotaan: ”Rangaistustyyppi riippuu synnin määrästä”; ja jos näin on kaikkien muiden syntien kohdalla, niin tämä koskee erityisesti noitia, joita heprealaiskirjeessä kosketetaan, jolloin hänet pyhitetään?” Nämä ovat uskon kieltävien ja kaikkein törkeimpiä tekoja tekevien noitien ominaisuuksia. jumalallisin sakramentti, kuten teoksen toisessa osassa osoitetaan.”

Ulla Tuominen

Noitavainot ja inkvisitio ovat varmasti kristikunnan pimeintä aikaa, mutta niitä tuskin voi pitää ihmisuhrina jumalille samassa mielessä kuin esim. atstekkien uhreja maan jumalattarelle, jota voitiin ravita vain ihmislihalla ja verellä.

Noitasyytteen paikkansapitävyydestä päätettiin kyllä ihan maallisessa oikeudessa. Siitä sai rangaistuksen sakoista kuolemantuomioon asti. Sakot sai myös, jos oli tehnyt hyvää tarkoittavia taikoja, jotka kirkko katsoi uskonnolliseksi toisinajatteluksi. Kirkon valta-asema vaikutti tietysti lakiin, samoin kuin se vaikuttaa vieläkin nytkin islmilaisessa maailmassa, missä homoseksistä tai aviorikoksesta voi saada jopa kuolemanrangaistuksen.

Noituuden tuomitseminen ei ollut vain kristikunnan käytäntö. Käsitys siitä, että noituuden avulla voitiin vahingoittaa omaisuutta tai uhata henkeä oli yleistä. Se on ikivanha rikos, josta on tietoa uskonnosta riippumatta monissa kulttuureissa. Jo Hammurabin laki sääti rangaistuksen noituudesta.

PS. Aiheesta on muuten erinomaisen mielenkiintoinen kirja. ”Noitavainot euroopassa” Marko Nenonen on julkaissut yhdessä en-nyt-muista-kenen kanssa myös kirjan ”Synnin palkka on kuolema”

Anne Mikkola

Niin. Tulee mieleen, että noituus on aivan todellinen ongelma nykyäänkin (tai ainakin tällä vuosituhannella vielä) Ugandassa, niin miksipä ei olisi ollut aiemmin Euroopassakin. Voisiko tämä jopa selittää harhaan menneitä noitavainojakin? Vähän kuten Israel pommittaa Hamasta, ja osuu välillä harhaankin, mikä ei tee ongelmasta olematonta. Tuli vain mieleen.. Onko Ullalla tästä mitään havaintoa?

Ennen kristinuskoa uskottiin kovin karmeisiin asioihin Euroopassakin. Tuo äitien omien lapsiensa uhraaminen Ugandassa oli aika havainnollinen esitys asiasta.

Tauno J. Jokinen

Tuli mieleen, olisikohan tämä lasten uhraaminen ollut muinainen tapa päästä eroon ei-niin-toivotuista tai ei-niin-elinkelpoisista lapsista. Jumalalle uhraaminen saattoi helpottaa syyllisyydentunnetta.

Anne Mikkola

”Onko tuosta Ugandan omien lapsien uhraamisesta jotain dokumenttia tms.?” (Yki)
Paikallinen valtakunnallinen lehti – joko hallituksen tai se toinen (New Vision tai Monitor, molemmat netistä luettavissa) – raportoi uutisissaan kerran kun olin siellä. Paikalliset eivät pitäneet sitä minään valeuutisena vaan valitettavana seurauksena noituudesta. Noituutta harjoitetaan ja jopa tämä väitellyt ugandalainen ystäväni siihen näkyy uskovan… tai siis uskoo että Jeesus on voimallisempi. Mutta jos ei ole voimallinen-Jeesus uskoa, vastoinkäymiset lasketaan noitaloitsujen (en tiedä tarkkaan miten se toimii) varaan ja pelosta sitten joukko uhrasi yhdessä omia lapsiaan. En ymmärrä heidän ajatteluaan, koska pitävät noituutta todellisena asiana, mitä minun on vähän vaikea hahmottaa. Tämä väitellyt sankari näkyy muuten olevan parhaillaan Washington DC.:ssä jollain Maailman Pankin lounaalla kertomassa jotain evankeliointimatkoillaan. FB-päivitys ei kerro puheen sisällöstä.

”olisikohan tämä lasten uhraaminen ollut muinainen tapa päästä eroon ei-niin-toivotuista tai ei-niin-elinkelpoisista lapsista.” (Tauno)

Eipä ole tuo koskaan käynyt edes mielessä ugandalaiskontekstissa, kun lasten lukumäärä on naisen arvon mitta. Toki siellä vammaisia ja muuten epäkelpoja kait perinteisesti pidetään piilossa. Mielenkiintoinen ajatus heidän uhraamisestaan. Sitä taustaa vasten tietysti VT:n vaateet täysin virheettömästä uhrista (kuten myöhemmin Jeesus oli) asettuvat hiukan eri perspektiiviin.

Pikasurfailemalla tuomoinen uutinen tältä kesältä noituudesta, mutta tässä tapauksessa tapettiin vaimo, kun oli erimielisyyksiä noituudesta.
https://www.kampalasun.co.ug/onebe-wife-had-disputes-over-sorcery-witness-tells-court/

Viimeksi muokattu 2 vuosia sitten by Anne Mikkola
Seppo Heinola

Minusta voi aivan hyvin verrata,sillä molemissa menettelyissähän pyrittiin Jumala pitämään tyytyväisenä! Vt:n määräysten noudattamata jättämisestä pelättiin Jahven suuttuvan. Vetoaminen noituuden tuomisemisen yleisyyteen ei oikein toimi, sillä eikö kristinuskon armon ja rakkauden uskontona olis juuri pitänyt tuoda yhteisöön tähänkinasiaan rakkaudellista lisäarvoa? Ja maallikkotuomaritkin olivat kristittyjä!
Toki minulla on Nenosen kirjat ja monta muuta, erinomaisen hyvä on  Noidat ja noituus, 1992. . Kirja käsittelee noituutta historiassa ja nykyään. Janet Cave, Laura Foreman, Lademann A/S

Markku Hirn

Joo, uskonnot vallan työkaluna saattavat olla vaarallisia, puhumattakaan kun niiden nimissä ihmisiä yritetään muotoilla tiettyihin moraalisuuden kategorioihin.

Mutta uskonnot eivät alkaneet kirkkokuntina vaan me synnymme enemmän tai vähemmän animistiseen maailmaan jolloin kaikki on elävää. Kokemus tuo sitten pettymyksiä kun on kovia leikkikaluja ja puiden humina ei olekkaan keijukaisten lauluja.

Jotain tästä perustunteesta vetää loppuiän puoleensa ja pyrimme kokemaan sen kerta toisensa jälkeen eri keinoin niinkuin herätyskokouksissa, ehtoollisella, humalan ja huumeiden avulla, pitkänmatkan juoksuilla, teatterissa käymisillä, kunnon kukin makunsa mukaisissa konserteissa käynneissä jne jne.

Mutta ennenkaikkea akuutti rakastuminen ja onnistunut seksi herättää tuolaisen sieluuntuneen olotilan. Rakastetun kanssa kävely voi olla yksiä elämän keskeisiä kokemuksia.Ei ole ihme että rakkauden ideaa palvomalla palvotaan.

Tässäkin on vaaransa kun jos sillä alueella tule loukatuksi ja petetyksi ja hyljätyksi niin elämällä ei ole merkitystä, ei uskovaisille ei pakanoille eikä ateisteille. Rukoukset ei auta uskovaisiakaan ja kosto ja rankaisu ja viha valloittaa Vanhan Testamentin Jumalan mukaisen mielen.

Vaaralallisuudesta huolimattakuka ei haluaisi ottaa riskiä syöksyö silmät ummessa rakkauden myllerryksiin.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial