
Jumala loi ihmisen, koska yksinolo alkoi tympiä. Ja koska saattoi tehdä näin. Kaikkivoipa voi tehdä mitä hyvänsä. Eikä tämä luonut vain ihmistä, jonka tempoilua seurata, vaan myös synnin. Pelkkä hyväntahtoinen ja pelkkää hyvää tarkoittava ilman omaa tahtoa tallusteleva ihminen olisi kuolettavan tylsä seurattava. Elikkä synti. Loihan Jumala ihmisen myös omaksi kuvakseen, eikä Jumala nyt sentään mikään kiltti ja saamaton vässykkä ole, ei. Toimintaa piti saada aikaiseksi ja siihen synti sopi oikein hyvin.
Ja synti oli siitäkin oikein hieno inventointi, että siitä saattoi rangaista. Kun ihminen nauttii toisen rankaisemisesta, niin tekee näin myös se, josta ihminen kuvana on. Ja mitä kovempi rangaistus on, sitä hauskempaa. -Hmm, ikuinen helvetti, tulijärvi, kadotus, Jes!
Mutta miten hoitaa se syntiinlankeemus niin, että se näyttää ihmisen omalta toiminnalta. Helppoa. Pystytetään sinne alkuihmisten puutarhaan yksi puu ja kielletään ehdottomasti syömästä siitä. Pannaan puhuva käärme sinne, joka uskottelee näille, että kyllä kannattaa haukata.
Ja niin ihmisestä tuli aktiivinen toimija, joka tietää hyvän ja pahan eron, mutta kun pahuus on paljon mielenkiintoisempaa ja kiehtovampaa, ei ollut Jumalalla enää tylsistymisen vaaraa.
KAHVI ON SYNTIÄ!
Suomen yleisin nautintoaine on kahvi. Mutta harvapa ymmärtää sen olevan syntiä. Kyllä. Näin on, ainakin ”Usko tai älä” -kirjan mukaan. Marjut Mulari kirjoittaa siinä: ”Kahvi voi, ainakin ajatusleikinomaisesti, rikkoa suhdetta Jumalaan. Näin käy, jos ihminen turvautuu kahviin ja sen edustamaan hetkelliseen pelastukseen sen sijaan, että turvautuisi Jumalaan. Kahvi voi myös rikkoa suhdetta toisiin ihmisiin, jos kahviin liittyvät mieltymyserot saavat suksia ristiin ja kahvinjuojat sulkevat teenjuojat yhteisön ulkopuolelle.”
Pitäkäämme aina kaffetta ryystäessämme Jumala mielessä, muuten voi olla ikuisuusasiat pielessä.
Oman ymmärrykseni mukaan Jumala vilpittömästi toivoo meidän onnistuvan elämämme haasteissa samoin kuin useimmat ihmiset.
Toki on poikkeuksiakin, mutta keskittyminen negatiivisiin asioihin synnyttää negatiivisia asioita. Tästä syystä omaa maailmankuvaa kannattaa rakentaa kannustavan ajattelun kautta.
Minun ymmärrykseni mukaan mikään jumala ei toivo mitään. Eihän kaikkivaltias toivo – se tietää kaiken tapahtuvat ennakkoon. Tai on tiennyt ja tietää kaiken ikuisuuteen.
Tunnut tietävän paljon asioita Jumalasta, jota mielestäsi ei edes ole olemassa.
Olin aikoinaan hereillä uskonnontunneilla ja rippikeskitysleirin jumalakeskityksessä. -Tosin minulle ei koskaan opetettu sitä, että kaikkivaltiaan ei tarvitse tehdä suunnitelmia, eikä tämän tarvitse toivoa mitään. Nämä olen vain jotenkin päätellyt ihan itse…
Oletko sitä mieltä, että uskontotunnilla ja rippikoulussa jaettiin oikeaa tietoa Jumalasta?
Vai yritätkö vedota lähteeseen, jota pidät epäluotettavana ja jopa valheellisena?
Väität usein ajattelutapasi olevan ’tieteellinen’. Tieteelluseen ajattelutapaa ei kuulu vetoaminen lähteeseen, jota ei pidä totuudenmukaisena.
No totmaar! Mihin sitten on luottaminen, jos ei Suomen koulujen opetukseen? Ja ei kai sentään rippileireillä Suomen nuorisoa johdeta harhaan..?
Hetinen, en nyt sentään ole väittänyt ajattelutapani olevan ”tieteellinen”. En ole hyvä matematiikassa, fysiikasta en ymmärrä oikein mitään muuta kuin ne voimat, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämään ja että liikunnalla voi pitää omaa kroppaansa kunnossa.
Vaikka luotankin tieteeseen ja ajattelutapani ja näkemykseni maailmasta perustuu tieteen selvittämiin asioihin, en voi väittää ajattelutapani olevan tieteellinen. Mutta koska luotan tieteeseen, enkä uskomuksiin, niin voinen kai sanoa maailmankatsomukseni olevan tieteellinen.
Tiede muuttuu jatkuvast jota sanotaan kehitykseksi joten tieteeseen uskova joutuu sen mukana muuttamaan ajatusmaailmaansa. Mitä enemmän tietää niin se kertoo miten vähän tiedämme, näin sanoo jo tieteen tutkijatkin.
Sellaisen ajatuksen hyväksyminen että on jotain mikä pysyy samana ikuisesti eikä muutu ajan mukana, tämä on vastemielinen ajatus ainoastaan tieteeseen uskovalla.
No hyvänen aika sentään, ei tiede muutu jatkuvasti. Tieteen metodit kehittyvät ja uudistuvat ja monet aiemmat tulokset tarkentuvat. Tietous lisääntyy ja kumuloituu. Näin tiede toimii. Se kritisoi ja tarkentaa itse itseään toisin kuin uskonto, joka on jämähtänyt omiin ikiaikaisiin dogmeihinsa.
Ihmisen paradoksi onkin se, että mitä enemmän tiedämme, sitä paremmin tiedämme, kuinka vähän tiedämme. Tämän varmasti allekirjoittavat tutkijatkin, mutta samaan hengenvetoon toteavat, että tänään tiedämme kuitenkin enemmän kuin eilen.
Tuo viimeinen kappale on mielenkiintoinen. -Kuka hyväksyy sellaisen ajatuksen, että on jotain mikä pysyy samana ikuisesti eikä muutu mukana? Niin kuka? Vastaus: uskova. Hän hyväksyy sen ajatuksen, että Jumala on ikuisesti sama eikä muutu ajan mukana. Eikä voikaan, kun tämä ilmeisesti on ajan ulkopuolella…
Mutta normaalisti luontoa ja universumia ymmärtävä ihminen tietää, että kaikki on muutoksessa, eikä mikään ole pysyvää.
Mutta tieteeseen on syytä uskoa. Ilman sitä meillä ei olisi sähköä, ei kulkuvälineitä, ei paperia, ei kirjoja – ei Raamattuja, ei kehitystä, eikä juuri mitään muuta kuin villi-ihmisten mökellystä, saaliseläinten takaa-ajoa ja luolamaalauksia. Ilman tiedettä nämäkin keskustelut jäisivät tyystin käymättä.
Tieteellä on eräs perustavanlaatuinen heikkous. Se ei ole kyennyt ratkaisemaan ihmisen heikkouksia, vallanhalua, väkivaltaisuutta, itsetuhoista käytöstä, syrjintää tai kostonhalua.. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Se luo yhä tuhoisampia aseita, mutta ei kykene rakantamaan sovintoa kansojen välille. Se ei ratkaise perheiden ongelmia eikä auta nuorisoa joka runsaasta päihteiden käytöstä huolimatta, voi yhä huonommin. Kaiken kaikkiaan: se on huono isäntä eikä sillä ole etiikkaa.
Uskovan ihmisen maailmankuvaa on helppo pilkata, mutta mitä lopultakin tiedeuskolla tai ateismilla on antaa sen sijaan??
Tieteen tehtävänä on tutkia maailmaa ja maailmankaikkeutta. Sen sovelluksia on sitten tekniikan alojen innovaatiot. Tieteen keinoin ei voi ratkaista pahuutta eikä huonojen johtajien vallanhalua, jotka aiheuttavat sitten runsaasti ongelmia.
Tieteen tehtävänä ei ole ratkaista perheiden ym. ongelmia. Ne kuuluvat yhteiskunnan hoidettaviksi ja ratkaistaviksi. Eipä uskonnotkaan noita ongelmia ole ratkaisseet, eikä tarvitsekaan.
Tiede ei suinkaan ole huono isäntä. Sen sijaan huonot isännät voivat käyttää väärin tieteen tuloksia. Ja sitten: mitä on tiedeusko? Minä ainakaan en tiedä. Minulla sellaista ei ole, enkä ymmärrä, kenellä täyspäisellä olisi. Tieteen keinoihin ratkaista maailman ongelmia voi kyllä uskoa.
Ja sitten vielä: ei ole mitään sellaista aatetta, ideologiaa tms. kuin ateismi. Ateismi on vain ja ainoastaan termi sille, että henkilö ei usko jumalaan.
”Tieteen tehtävänä ei ole ratkaista perheiden ym. ongelmia. Ne kuuluvat yhteiskunnan hoidettaviksi ja ratkaistaviksi. Eipä uskonnotkaan noita ongelmia ole ratkaisseet, eikä tarvitsekaan”
Usko on nimenomaan ratkaisu maailman ongelmiin jos noudatamme Jeesuksen antamaa oppia. Usko on myö ratkaisu kuoleman jälkeiseen elämään, kun taas tieteellä ei ole siihen mitään sanomista. Tiede käsittelee vain pientä osaa maailaman kokonaisuudesta.
Näinkin sitä voi ajatella. Uskoja on niin paljon maailmassa, että mikä niistä on oikea ja passeli ratkaisu maailman ongelmiin? Kirjoitusten Jeesus, jonka teoista ja sanomisista suuri osa on lainaa muista kulttuureista ja taruista.
Kaikki uskonnot suunnilleen ovat vain tuoneet lisää ongelmia koko historian saatossa. Ja nykyisyydessäkin. Kristinusko ja sillä perusteltu kapitalistinen ja imperialistinen riisto ja syrjintä ovat olleet yksi pahimmista islamin ohella.
Usko on tietty ratkaisu kuoleman jälkeiseen olotilaan, jos niin haluaa uskoa.
Tiede käsittelee niin suurta osaa maailman kokonaisuudesta kuin se nyt vain kykenee. Tieteessä tietysti ymmärretään se, että tutkimusalue on varsin rajattu. Universumi on kaiken kaikkiaan niin valtaisa. Mutta kuitenkin, tiede on sen selvittänyt, että universumin ainesosat ja fysiikan lait ovat kaikkialla samat. Siitäkin huolimatta, että aika näyttää olevan hyvin venyvä käsite. Kyllä sinne vielä edelleen se jumalakin mahtuu, mutta tila alkaa olla aika pieni tälle.
Uskonnoilla on sekä positiivisia, että negatiivisia vaikutuksia, kuten oikeastaan lähes kaikilla asioilla. Uskontojen kokonaisvaikutus on enemmän positiivinen kuin negatiivinen.
Jos ateisti haluaa nähdä uskontojen vaikutuksen yksinomaan negatiivisena, se hänelle suotakoon. Totuus kuitenkin on, että uskonnot lisäävät hyvinvointia.
”Kristinusko ja sillä perusteltu kapitalistinen ja imperialistinen riisto ja syrjintä ovat olleet yksi pahimmista islamin ohella.
On turhaa sekoittaa uskontoa imperialismiin. Neuvostoimperialismi oli puhtaasti ateistista. Raamattu oli jopa ns. kielletty kirja. Brittien kauppakomppania etsi puhtaasti taloudellista hyötyä ja raaka-aineita kuten puuvillaa nousevalle teollisuudelle. Jne.
Siirtomaahistoria ei ole kaunista luettavaa, mutta siitä on turha syyttää uskontoa. En tiedä liekö sitä koskaan edes perusteltu uskonnolla. Valloittaja on vienyt mukanaan oman uskontonsa jo Assyyrian ja Babylonian ajoista.
Ateismi oli samanlaista vientitavaraa. Mm, Virolaiset muistelevat vieläkin miten veli venäläinen kirjasi jouluaamuna niitä, jotka menivät kirkkoon joulujumalanpalvelukseen.
Ei ole mitenkään turhaa sekoittaa uskontoa imperialismiin. Imperialismivaltiot olivat alunperin kristinuskon maita. Länsimaita.
Britit ja muut Euroopan maat kolonisoivat Intiaa ja Afrikkaa papit mukanaan. Kyllä se uskonto oli mukana, vaikka ei kaikesta tuosta julmasta toiminnasta uskontoa sinänsä syyttäisikään.
Neuvostoliitto imperialismissa seurasi vasta länsimaiden perässä. Neuvostoliitto oli kommunistinen järjestelmä. Kommunismiin sisältyi ateistinen näkemys sen materialistiseen eetokseen liittyen. Mutta on turhan yksiviivaista liittää ateismia kommunismiin. Ateismi ei ole mikään ideologia niin kuin on kommunismi. Tai on kapitalismi. Kirkko, siis kristinusko, on aina seurannut kolonisoijia. Uusien valloitettujen alueiden asukkaita on pitänyt käännyttää ns. oikeaan uskoon. Uskonto on aina ollut länsimaiden kolonisoijien hyvä apuväline alkuasukkaiden hallitsemisessa.
Ateismi ei ole koskaan ollut mikään vientitavara. Kommunismi neuvostoimperialismin myötä kyllä. Neuvostokommunismiin kuului kyllä uskonnottomuus, mutta mitä sitten? Pitääkö meitä ateisteja ja uskonnottomia tuomita siitä ja asettaa meidät samanlaisiksi lurjuksiksi kuin nuo komissaarit ja muut kelmit?
Sitäpaitsi neuvostoimperialismi ei suinkaan ollut puhtaasti ”ateistista”. Stalin tukeutui Venäjän ortodoksikirkkoon, kun toisen maailmansodan aikana alkoi olla tukalat paikat. Tarvittiin kansan syvien eli uskonnollisten rivien apua ahdingossa. Ja niinpä ortodoksikirkko sai jälleen jalansijaa, eikä se mihinkään hävinnyt. Kirkot saivat toimia, kunhan olivat vähin äänin. Ja näin tapahtuu jälleen Putinin aikana. Ortodoksikirkko on vahva tukija kaikessa siinä, mitä Putin omassa imperialismissaan tekee. Nykyisessä kristinuskoisessa Venäjän valtiossa niitä pahuuden pappeja riittää.
Usko ei ole ratkaisu maailman ongelmiin. Se luo puolestaan omat ratkaisemattomat ongelmansa. Esimerkiksi sen että kenen tulkinta uskosta onse jota kaikkien uskovaisten tulisi seurata?
Tiede ei ole kyennyt poistaman noita ihmisen ominaisuuksia,mutta tieteellinen psygologia ja psykitaria on kyenyt niitä paljon hoitamaan ja suitsimaan. Asesuunnittelijoissa on paljon uskovai insinöörejä’,samoin viinaibisneksessä uskovia painimonomistajia ja ravitoloitsijoita.
Tiede ei pysty ratkaisemaan noita ongelmia mutta se on kuitenkin onnistunut kuvaaman niitä siten että ne ovat loogisesti ymmärrettävissä.
Yksi ymmärrys onkin se että ei ole olemassa mitään keskitettyä ihmiskuntaa ohjaavaa tahtoa joka haluaisi rauhaa ja sovintoa. Olemme biologisen ohjelmoinnin uhreja ja siitä seuraa esimerkisi vallanhalu joka alkujaan oli tarpeen jotta alkulauma selviäisi syödä tai tulla syödyksi maailmassa. Vallanhalu luo hierarkiat ja johtajuuden ja se taas ikuisen paikoista kilpailemisen jne jne.
Geneettinen ohjelmointi tulevaisuudessa pystyisi periaatteessa muuttamaan kaikkea tätä mutta luulen että tarvittava tahto sellaiseen puuttuu.
PS. Vallan halu ei ole vain patriarkkaatin synti. Kyllä naiset ovat yhtä paljopn kiinnostuneet siitä.