Rokotteet lisäävät korona-tautia?

Elokuussa 2021 Susanna Päivärinta haastatteli Sensuroimattomassa Nohynek:iä ja esitti siinä pikaisesti rokotekriittisten huolenaiheita, joihin Nohynek vastasi. Yksi niistä oli Nohynekin oma aiempi teksti, jossa kertoi, että joskus rokote voi tehdä myöhemmin saadusta taudista vaarallisemman. Hän myönsi että näin Dengue-kuume roketteen kanssa kävi. Kolmen vuoden kuluttua rokotteesta taudin saaneet saivat vakavamman tautimuodon kuin rokottamattomat. Silloin rokottaminen lopetettiin. Nohynekin vastaus yllä olevassa sensuroidussa(?) haastattelussa: koronarokotteen kanssa tällaista ei ole onneksi havaittu.

Kuulin eilen aika huolestuttavaa asiaa Etelä-Afrikasta ja tuli mieleen Nohynekin sanat tuossa Päivärinnan haastattelussa. Kuuntelin haastattelun läpi vähän hyppien minuutti kerrallaan tyyliin. En löytänyt koko osiota, vaikka muistan selvästi kuunnelleeni mielenkiinnolla, koska Nohynek tuntui vastaavan rehellisesti ja toimittaja kysyvän hyviä kysymyksiä – kerrankin. Googlettamalla löytyi kuitenkin ylläoleva pätkä, joka näyttää olevan elokuun ohjelmasta päätelleen henkilöiden täsmälleen samanlaisista vaatteista ja kampauksista yms. Tämä osio on jostain syystä poistettu. Sensuroimaton on sensuroinut?!!

Jos joku viitsii kuunnella tämän julkisena tällä hetkellä näkyvän Päivärinnan ohjelman, niin mielelläni kuulisin jos sieltä jostain kuitenkin tuo pätkä löytyy. Muistaakseni tuo poistettu pätkä oli aivan ohjelman lopussa, joten se on sieltä vain siististi pätkästy.

Tämä asia tuli mieleen kun kuulin eilen etelä-afrikkalaisen lääkärin haastattelua, jossa kertoi, että E-Afrikassa rokotekattavuus on 20%, ja koska rokotteista oli puutetta niitä päätettiin kohdentaa isosti kerrallaan vain yhdelle alueelle ja sitten seuraavalle, ja sitten seuraavalle. Lopputulos: tulevat tautiaallot etenivät niin, että ensin iskivät ensin rokotetuille alueille ja sitten seuraavalle jne. Rokottaminen ennakoi tautiaaltoa ko. alueella. Haastattelija Dr Mobeen, jota siis olen kuunnellut, vaikuttaa minusta hiukan panikoivan tuossa kohtaa. Tavalliseen yhteisön kysymykseen ei anneta haastateltavan vastata, ja semmoista pientä outoutta. Käsikipu esti normaalit keskustelut. Tuo kertomani kohta löytyy nauhalta kohdasta 24:00- 27:00, mutta kannattaa kuunnella n. kohdasta 6:00 asti niin saa kokonaiskuvan ja mielenkiintoista tietoa muutenkin.

Sanokaa nyt joku, että tämä on joku hemmetin salaliittoteoria. Toivon että joku löytää tuon Nohynekin haastattelun ”puuttuvan pätkän” ja olen väärässä. Jos haluatte kuulla tämän, ehkä paras tehdä se pian. Nämä ei välttämättä kauaa pysy youtubessa, jos ymmärtävät kuulemaansa.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Tilaa
Ilmoita
14 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Yki Räikkälä

Salaliittoteoriat… Huoh. Salaliitot ovat yhtä uskottavia kuin se, että jumala ”haluaa” pelastaa meidät kurjat gehennalta.

Kalevi Kauppinen

Mielenkiinnolla lähdin seuraamaan Intian tilannetta, miten siellä on korona tilanne on kehittynyt. Piikki oli 07.05.21 noin neljäsataa tuhatta päivässä uusia tapauksia ja nyt 21.10.21 noin 15700 tapausta. Mikä on selitys siihen että tapausten määrä on laskenut noinkin paljon.

Seppo Heinola

Kaikkia tapauksia ei taatusti Intiassa kirjata. Ja tottakai laumasuojakin kehittyy. Mutta pitääkö se hankkia tuottaen samalla satojatuhansia ruumiita?

Tauno J. Jokinen

Intiassa arvioidaan 800 miljoonan ihmisen sairastaneen koronan. Tämä voi merkitä sitä, että koronasuoja on jopa parempi, kuin rokotetuilla suomalaisilla. Kuolleiden määrä/miljoona asukasta on arvioiden mukaan samaa luokkaa kuin Suomessa. Näissä arvioissa on huomioitu tilastojen puutteet.

Minusta nämä luvut ovat merkittäviä edellyttäen, että ne ovat edes vähän sinnepäin, koska niiden perusteella rokotusten avulla saatava hyöty saattaa loppujen lopuksi olla hyvin alhainen.

Näitä tilastoja on syytä tutkia tarkoin, sillä tässä voi todellakin olla tilanne, jonka pohjalta meidän viranomaisten vakuuttelut koronarokotusten hyödyistä osoittautuvat virheellisiski – ne ovat mahdollisesti suuresti hyödyllisiä pienelle joukolle ihmisiä ja hieman haitallisia pienelle joukolle ihmisiä.

Kyseessä saattaa siis olla sama numerolääketieteenharha, kuin kolesterolilääkkeiden kohdalla.

Tauno J. Jokinen

Koronan on maailmalla sairastanut noin 1 ihminen 20:stä. Näistä 1-2% on kuollut. – jos uskomme tilastoja, mutta emme toki aivan usko.

Tuollainen kuolleisuus ei näy maailman mittakaavassa lainkaan, koska sen verran kuolee ihmisiä muutoinkin ja korona korjaa satoaan erityisesti vanhusten joukossa.

Intiassa ja Afrikassa ihmiset kuolevat luontojaan nuorina, joten korona viihtyy paremmin maissa, joissa asuu paljon hyvinsyöneitä vanhuksia.

Sinällään on todella hyvä kysymys, miksei jossain Mumbain slummissa ole enempää sairastuneita – ehkäpä luonnonvalinta on siellä auttanut ihmisiä olemaan vastustuskykyisiä.

Ehkäpä meidänkin tulisi ajatella rotuoppi uudelleen ja tuoda maahamme paljon vastustuskykyistä geenikantaa köyhistä maista.

Tauno J. Jokinen

Muutos kokonaiskuolleisuudessa ehkä antaa tasapainoisemman kuvan koronan vaarallisuudesta. Suomessa tuo luku on +1% ja Ruotsissa +5%. Enimmillään joissain maissa +25%.

Intian ja Afrikan tiedot lienevät jokseenkin puuta ja heinää. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi Intiassa miltei kaikki olisivat koronan sairastaneet. Kuolleiden määrän Oletetaan olevan nelinkertainen tilastoituun nähden.

Annen huoli ei ole kokonaan aiheeton, jos miljoonia rokotetaan, jotta sadat pysyisivät terveenä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä on aika tehoton – lisärahalla ei juurikaan lisää terveyttä saada. Ihmisten elinajanodote on kääntymäisillään laskusuuntaan.

Numerolääketieteessä kyse on siitä, että miljoonalta otetaan muutama minuutti elinajanodotteesta pois, että muutamalle saadaan vuosi lisää. Lääkäreiden näkökulmasta tuollainen elinpäivien tasaaminen on oikein, jos se pienentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.

Jos esimerkiksi Suomessa koronan torjumiseen käytetyt terveydenhuollon rahat ja voimavarat olisi käytetty parhaalla mahdollisella tavalla lopputulos olisi voinut ollapitkällä aikavälillä paljonkin parempi.

Viimeksi muokattu 3 vuosia sitten by Tauno J. Jokinen
Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial