Kuvasta näkee, että edelleen eilen ollaan tilanteessa, jossa kuolemat hehkuvat punaisen sävyissä ensin parhaimman rokotekattavuuden saavuttaneissa maissa. Tästä poikkeuksen näyttäisi pikaisesti katsoen tekevän E-Amerikka, jossa kuolleisuus on mantereena suurempaa nyt ja aiemmin kuin missään muualla kaiketi – ainakin ”karttojen aikasarjoja” noin pikaisesti katsellen.
Kysymykseni on siis auttavatko rokotteet pidemmän päälle vai voiko jopa käydä päin vastoin pahimmassa uhkaskenaariossa? Pystyykö tästä sanomaan mitään? Ei varmaan vielä.
Tauno ehdotti kriteeriksi ylimääräistä kuolleisuutta. Intiasta sellaista lukua en löytänyt. Totta että tartunnat eivät kuvaa paljoakaan muuta kuin testaamisen määrää ja raportoinnin tarkkuutta. Itse katson koronaan kuolleita. Siinä ei ole niin paljoa tulkittavaa. Kokonaiskuolleisuus näyttäisi tosiaan olevain joissain maissa paljon suurempi. Sekin on kyllä hiukan hankala mittari, koska karanteenitkin jo yksin vaikuttavat niin moneen asiaan, joka voi viedä ihmisiä hautaan tai pitää hengissä. Mikään ei ole normaalia. Ugandassa koronaan ei ole monikaan kuollut, mutta sitäkin isompi määrä ilmeisesti jatkuvien karanteenien aiheuttamaan nälkään. Ainakin ystävämme siellä jakavat koululaisten perheille ruoka-avustuspaketteja ja puheista päätellen tarve on iso.
Yllä olevan datan perusteella kuolleita/milj. oli Intiassa eilen kolme kertaa vähemmän kuin Suomessa. Intiassa molemmat rokotteet on saanut 20%. En oikein usko sitä, että näin valtava ero vaikkapa erityisesti jenkkeihin nähden on selitettävissä pelkästään raportoimattomuudella. Kyllä siellä ovat suomalaisetkin toimittajat silmätarkkana etsimässä polttohautauskuvia, jos suinkin mahdollista. Ylipäätään meillä on useimmiten liian negatiivinen käsitys kehitys- tai kehittyvien maiden oloista. Mielikuvat eivät vastaa todellisuutta enää, koska maailma on kehittynyt huimaa vauhtia taloudellisesti.
Itse asiassa minusta on monasti tuntunut, että olo olisi turvallisempi intialaisen terveydenhoidon/lääkäreiden käsissä. Erittäin ainutkertainen tunne/ajatus kieltämättä. Esimerkiksi Uttar Pradeshin osavaltiossa on 200 miljoonaa asukasta, ja siellä ovat jakaneet 5 miljoonaa ”hoitopakettia” koronaan sairastuneille heti tartunnan aluksi. Paketissa on D-vitamiinia, Ivermektiiniä yms., joilla on tarkoitus estää sairaalaan joutuminen. Ivermektiinilla on antiviraalisia vaikutuksia. Eli heikentää selvästikin viruskuormaa. Virukset kuolevat ihmisestä muutamassa päivässä, mutta sitten alkaa vasta se vaarallinen tauti kun kaikki paikat ovat täynnä virusten raatoja ja oma elimistön puolustussysteemi käy liian innokkaasti niiden kimppuun. Siinä vaiheessa ei auta enää antiviruslääkkeet, Ivermektiinit tai Molnupivinarit. Intiassa ja muissa ei-niin rikkaissa maissa sairaita hoidetaan nopeammin kuin länsimaissa, niin uskomattomalta kuin se tuntuukin. Siinä voi olla merkittävä ero. Meillä hoidetaan vasta kun on liian myöhäistä. Happea, happea… Pelottavaa varsinkin kun samaan aikaan lääkärit vaiennetaan ja bannataan. Ymmärrän oikein hyvin, että tästä voi helposti vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että joku jossain haluaa vähentää vanhusväestöä. En moiseen kyllä itse halua uskoa. Muutoinkin asian voi selittää – eiköhän noin toimi vain normaalisti panikoitunut tai välinpitämätön työnsä käsikirjan mukaan hoitava virkakunta.
Koronalle altistavia tekijöitä on toki tutkittu jo paljon, ja tosiaan niitä on kaksi yli muiden: ylipaino ja ahdistuneisuus. Ei-niin rikkaissa maissa ihmiset eivät ole niin ylipainoisia yleensä – kai. Lisäksi näyttäisi, että ovat vähemmän ahdistuneita, ilmankin korona-paniikkia. Tutkimusaiheet ei tämän kanssa ainakaan lähivuosina lopu.
PS. Tuommoinen sattui silmiin. Israelissa ei olla kovin tyytyväisiä rokotteisiin, joiden vaikutus on hyvin lyhytikäinen. Tuossa kommenttia myös haittavaikutuksista, joita ei oikein viitsitä tutkia kun on pandemia. https://www.jpost.com/health-and-wellness/coronavirus/brilife-the-race-for-israels-homegrown-covid-19-vaccine-680755?
Jos nyt jotakuta sattuu kiinnostamaan, miten luonnollinen immuniteetti vertautuu Pfizer-Bionteckin rokotteeseen Israelin datalla, niin tässäpä tietoa siitä. Eli Dr Mobeen selittää hyvin hienosti mielestäni (pakistaniaksentilla tosin) tutkimuksen tulokset ja metodit. Varsin mielenkiintoista mielestäni.
Tilasto esittää kuolleiden määrää, mutta ei sairastuneiden määrää. Onko ne samassa suhteessa, kuin rikkaissa maissa?
Kiina näyttää olevan maa, joka on pienempiä maita kuolleisuusluvultaan. Siellä ehkä tiukemmat säännöt voimassa, kun muissa maissa.
Mitä olisi tapahtunut Suomessa, jos ei olisi rokotettu väestöä, sekin jää epäselväksi. Loppujen lopuksi ei mitkään selitys tunnu olevan kattava, päin vastoin kaikki on mahdollisimman epäselvää.
Kyllä tiedotus ja nuo viranomaisten vastaukset näyttävät kovin sekavilta. Iltasanomien mukaan raskaudenaikaisesta rokotuksista huolestuneille vastataan yksikantaan ” Rokote on turvallinen, se ei mene istukan läpi sikiöön – vain vasta-aineet menevät. (Hanna Nohynek)
Tiedossa on kuitenkin miten esim talidomidi aiheutti vakavia vammoja ja esim. alkoholi kulkeutuu vaivatta sikiöön ja auheuttaa vakavia elinikäisiä vaurioita.
”Suurin osa tutkituista lääkeaineista kulkeutuu melko helposti istukan läpi. Istukka ei siis suojaa sikiötä äidin käyttämien lääkkeiden vaikutuksilta” ilmoittaa Duodecim terveyskirjasto.
Raskaana olevia ohjeistetaan välttämään niin tarpeettomia lääkkeitä kuin rokotteitakin, mutta ….
Jos viranomaiset eivät luota kansalaisiin niin paljon, että uskaltavat joskus sanoa ”Ei ole varmaa tietoa”, miten kansalaisia voi vaatia luottaamaan heihin.
Seuraamani sairaanhoitajien kouluttaja John Campbell juuri äsken sanoi jossain videolla, että ei ollenkaan pidä siitä, että sanotaan että joku lääke on ”safe”. Näin ei pitäisi koskaan sanoa, koska mitkään lääkkeet/rokotteet eivät ole 100% turvallisia, niin kuin tuo sana antaa ymmärtää. Tuon sanan käytöllä todellakin viedään luottamus. Tässä siis Nohynek.