
Sana pyhä on sukua sanalle piha. Sana on tarkoittanut kiellettyä, rajattua ja tabua. Myös vieraan yhteisön rajaa on voitu pitää pyhänä. Näin Wikipedia kertoi. On tarkoittanut siis juttua, mihin ei ole koskeminen. Sikäli minulle pyhää on esim. oma kotini. Jos joku kutsumaton menee sinne poissa ollessani, vie jotain ja sotkee paikkoja, ei edes paljon, niin ei siinä mukavia tuntemuksia olisi. Joskus kauan sitten autoni vietiin kerrostalon pihasta. Kaksi kertaa sama se Toyota Corona vm. -71. Kun tiesi, että joku minulle tuntematon oli tunkeutunut autooni, ajanut sillä (toisella kerralla sitä käytettiin keikka-autona), oli tunne ikään kuin se olisi likaantunut jotenkin. Mutta oikein muuta pyhyyden tunnetta tai kokemusta minun on vaikea kuvitella.
Mutta miksi Jumala on pyhä? Mitä tarkoittaa Jumalan pyhyys? Onko se sitä, että tämä on koskematon? Mutta miksi olisi niin, kun meidän tulisi olla jatkuvasti yhteydessä tähän? Entä Saatana, tämäkin on koskematon ja yhtä eteerinen olento. Jos Jumalan olemus on henki, pelkkää ilmaa ilman konkreettista olomuotoa, eikö Saatana ole siinä tapauksessa tyyten samanlainen olento? Ja suunnilleen yhtä kaikkivaltias, kun tämä kykenee eteerisenä olentona vaikuttamaan tähän maailmaan turmellen sitä kauhealla synnillisyydellä. Mikä tekee Jumalasta, joka itse asiassa on tehnyt runsaasti pahuuksia, joita on oikein VT:n kertomuksiin kirjattu, pyhän? Miksi Saatana ei ole pyhä, vaikka on tyyten samalla tavalla koskematon kuin Jumala? VT on täynnään Jumalan hirmutekoja, mutta Saatanalta vastaavia saa etsiä. Ainoat taitaa olla Jobin kirjassa ja nekin Jumalan kanssa tehdyn vedonlyönnin vuoksi. Saatanaa kutsutaan sielunviholliseksi, mutta vailla mitään konkretiaa.
Meille opetetaan, että Jumala on rakkaus ja täydellisen hyvä. Saatana on sitten kaikkea muuta: läpikotaisin paha. Mutta sitten jälleen katse kiinnittyy Vanhaan testamenttiin, aikojen takaisiin jesuiittoihin, ristiretkiläisiin ja uskottomia, kerettiläisiä ja Giordano Brunon kiduttaneisiin ja elävältä polttaneisiin pyhiin miehiin, pappeihin ja piispoihin. Ja Martti Lutheriin, joka oli valmis juutalaisten kansanmurhaan. Saatanalla ei ole juuri tiedossa olevia konkreettisia pahuuden tekoja. Miksi Saatana olisi paha, mutta kristinuskon Jumala hyvä?
Pyhä Raamattu, kuten se on nimetty ainakin aiemmin, on aivan varmasti ihmisten kirjoittama. Mistään muusta ei ole mitään näyttöä. Mikä tekee siitä pyhän? Pyhemmän kuin vaikkapa jostain Jari Tervon tai Juha Seppälän randomkirjasta? Pyhyydellä tarkoitan eri asiaa kuin tärkeys. Itse pidän Juha Seppälän kirjoja itselleni paljon tärkeämpinä kuin Raamattua.
Hyvä havainto tuo pyhän ja pihan yhteys. Olennaista pyhälle pihalle oli, että se oli aidalla rajattu ja se keskellä saattoi kasvaa pyhä puu esim. pih laja. Samaa sanuetta on myös puhe eli huulin rajatusta suuaukosta , jonka keskellä heiluu kieli, puh altuu ulos pyhä tai paha puhe . Mielenkiintoinen yhteys suomeen on, että heprean ’suu’ on פֶּה eli konsnantit Phe ja Hee… (PuHe)
Janne Saarikiven nettiartikkelissa UUSIA VANHOJA SANOJA on laaja selostus sanan ”pyhä” etymologiasta. Se on pitkä, joten tässä osoite artikkeliin. Mutta siinäkään ei selvinnyt kuinka vanha tuo sana on. Tai sana ”piha”.
Mutta mielenkiintoisesti tuo Suomen (ja suomalais-ugrilaisten ja mordvalaiskelen) sana pyhä on aivan erilainen kuin skandinaavisten kielten, saati englannin, espanjan, italian jne. kielten vastaavat. Mistähän englannin sana ”holy” tai ruotsin ja tanskan ym. helig tai hellig ovatkaan tulleet..? Ja miksi englanninkielessä on ainakin kaksi sanaa tarkoittamassa pyhää, kun meillä on vain tuo yksi?
https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_saarikivi.pdf
EDIT: Tuo kielitieteilijä Janne Saarikivi muuten esiintyy perjantaisin Ylen aamu-TV:n jälkiviisaissa…
Kiitos, mielenkiintoinen linkki. Minua tuossa pyhä piha paha puhe, puhallus sanueessa kiinnostaa erinomaisen yhteinen piirre, että lähes kaikki etymologiset johdot lähtevät siinä p-ääntiöstä, joka artikuloidaan kiinniolevan huulion kautta, ja kun P äännetään, ilma puH altuu ulos ja siksipä H äänne esim. hepreassa edustaa aukkoa, josta virtaa Henkäys.- Vrt. He nki…hengittää jne
Toinen kiinni olevasta huuliosta lähtevä konsonanttimme on vain M.